Voiman sarjakuvavuosi 2020: Mielenterveyssarjakuvia, historiaa ja monipuolisia ihmissuhdetarinoita

Mielenterveys ja työkyky ovat olleet viime vuosina usein sarjakuvataiteilijoiden kiinnostuksen kohteena. Näiden albumien tarinat perustuvat joko taiteilijoiden omiin tai muiden heille kertomiinsa kokemuksiin: Viivi Rintanen käyttää Sarjakuvaterapiaa-albumissaan (Suuri Kurpitsa) sanoja ”hulluus” ja ”sekaisin” haltuunottavalla ylpeydellä. Rintasen oma tarina kertoo, millaisten prosessien kautta syntyy itseluottamus näyttää läheisilleen, ja sarjakuvan kautta tuntemattomillekin lukijoille, myös aiemmin häpeämänsä ja […]

Lue lisää… from Voiman sarjakuvavuosi 2020: Mielenterveyssarjakuvia, historiaa ja monipuolisia ihmissuhdetarinoita

Naiset jotka rikkoivat aikansa normeja – Maria Pettersonin kirja tarjoaa jännittäviä yksityiskohtia historiallisten naisten elämistä

Todellisten ihmisten elämäntarinoita lyhyesti esittelevä Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille (2017) aloitti kirja-alalla ilmiön. Kaikenikäisiä viehättäneelle lastenkirjalle tehtiin pian jatko-osa, ja vastaavia kokoelmia ilmestyi lisää niin nais-, mies- kuin sukupuolineutraalistakin näkökulmasta.   Maria Petterssonin Historian jännät naiset laajentaa genreä aikuisemmalla otteella. Pettersson esittelee sata ”jännää” naista, jotka rikkoivat aikakautensa naisille asetettuja normeja tai […]

Lue lisää… from Naiset jotka rikkoivat aikansa normeja – Maria Pettersonin kirja tarjoaa jännittäviä yksityiskohtia historiallisten naisten elämistä

Mikä liberalismia vaivaa? No, ainakin biosfäärin tuhoutuminen, köyhyys ja mielenterveyden ongelmat

Liberalismi tarjoaa uskoa unelmiin, voimautumisen kokemuksia ja teknisiä ratkaisuja. Vauraissa länsimaissa yhteiskuntamme ja maailmankuvamme perustuvat liberalismiin vaikka emme tietoisesti sitä ajattelisikaan. Liberalismi on kapitalismin käyttöliittymä, vaikka kapitalismi toimii myös totalitaarisissa valtioissa.  Mikä liberalismia vaivaa? on tiviis ja yksityiskohtainen katsaus liberalismin syntyyn ja käytäntöihin. Vapauden illuusion avulla liberalismi tekee meistä ihmisistä ja elonkehästämme pääoman kasautumisen välineitä. […]

Lue lisää… from Mikä liberalismia vaivaa? No, ainakin biosfäärin tuhoutuminen, köyhyys ja mielenterveyden ongelmat

Vegaanisten tuotteiden suosio kasvaa ruokakaupoissa: myynnissä vuosittain jopa 20–30 prosenttia kasvua

Ostoskorissa vegaanituotteita, vegaanihyllyn edessä.

Kasvipohjaiset ruuat kuuluvat joulupöytään. Vegaaneille on tarjolla koko ajan enemmän vaihtoehtoja.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vegaanisten tuotteiden suosio kasvaa ruokakaupoissa: myynnissä vuosittain jopa 20–30 prosenttia kasvua

Lukuisat alter egot määrittävät räppäri-kirjailija Linda-Maria Roineen minuutta ja persoonan eri puolia

Linda-Maria Roine katsoo kameraan, taustalla rappukäytävän raput.

Aktivisti ja kirjailija Linda-Maria Roine puhuu usein julkisuudessa romanien kohtaamasta syrjinnästä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Laajemmin hänet tunnetaan muusikko ja lauluntekijä Mercedes Bentsona. Sanoituksissaan hän kertoo esimerkiksi menneiden vuosien huumeriippuvuudestaan, koulukiusaamisesta, seksuaalisista fantasioistaan, isän kaipuustaan ja kuolemasta. Venla Pystysen kanssa kirjoittamassaan esikoiskirjassa Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään Roine kertoi, kuinka hänestä tuli räppäri Mercedes Bentso. Uutuuskirjassaan Mercedes Bentso – Totuus ja tunnustus hän paljastaa, kuka on Linda-Maria Roine artistiminän takana.  Samalla hän esittelee alter egonsa. Viola Violencia haluaa ratkaista asiat väkivallalla, Maria Magdalena antamalla anteeksi ja rukoilemalla, Pami Pamela huumeilla ja Anastasia Eutanasia alistuvalla seksuaalisuudella. He kaikki kuuluvat Mercedes

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Lukuisat alter egot määrittävät räppäri-kirjailija Linda-Maria Roineen minuutta ja persoonan eri puolia

Psykoterapiajärjestelmä kaipaa uudistamista ja lisää terapeutteja

Naisolettu seisomassa tummalla niityllä hämärän aikaan.

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2019 yli 50 000 henkilöä. 2010-luvun kuluessa tuen saajien määrä on yli kolminkertaistunut. Tämän lisäksi psykoterapiassa käydään ilman Kelan tukea. Kattavia tilastotietoja terapiassa käyvistä ei ole, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen psykologian dosentin ja psykoanalyytikon Olavi Lindforsin mukaan on arvioitu, että selvästi alle puolet psykoterapiaa tarvitsevista saa sitä.  ”Suomessa ei ole riittävästi tarjolla matalan kynnyksen maksuttomia tai edullisia psykoterapiapalveluita. Palveluiden kysyntä on kasvanut ja koulutettuja psykoterapeutteja on riittämättömästi siihen nähden”, Lindfors toteaa.  Valviran hyväksymistä 8 000 psykoterapeutista noin neljännes on eläkeiässä. Vuosittain psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu 200–500 henkeä. Yliopistoissa järjestettävä koulutus on täydennyskoulutusta, joka kestää 4–5 vuotta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Psykoterapiajärjestelmä kaipaa uudistamista ja lisää terapeutteja

Runon ja sarjakuvan rakkaustarina

 Sarjakuvaa yhdistetään ajoittain muihin taiteenlajeihin. Joskus sitä luetaan ääneen musiikin ja ääniefektien säestyksellä, toisinaan liitetään kirjalliseen kerrontaan esimerkiksi viemällä romaania välillä eteenpäin sarjakuvalla.  Runoilija Lasse Hauerwaasin ja taiteilija Iina Silventoisen yhteistyö Bobby (Enostone) on kiinnostava kokeilu runon ja sarjakuvan yhdistämisessä. Se on sarjakuvalla kuvitettu runokirja, joka yhdistää runot ja sarjakuvan yhdeksi tarinaksi. Teos onkin siis […]

Lue lisää… from Runon ja sarjakuvan rakkaustarina

Sarjakuvat näyttävät uupuneen sisäisen kokemuksen

Mielenterveys on yksi suomalaisen nykysarjakuvan tärkeimmistä teemoista. Taiteilijat kuvittavat joko omiaan tai muiden kokemuksia erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Karoliina Korhosen ja Anssi Vieruahon kokoaman Katkenneita lankoja -antologian (Atena) aiheena on työuupumus.  Mukana on yhdeksän taiteilijaa, kultakin yksi sarjakuvanovelli. Aiheiden ja tyylien kirjo on laaja. Milla Paloniemi kertoo selkeällä tussiviivalla ja selittävillä kuvateksteillä maanläheisen tarinan yrittäjästä, jolla alkaa […]

Lue lisää… from Sarjakuvat näyttävät uupuneen sisäisen kokemuksen

Sarjakuva-antologia kuvaa elämää pandemiapoikkeusolojen keskellä

Viisitoista suomalaista sarjakuvataiteilijaa kertoo millaista heidän elämänsä oli 1.4.2020 koronaepidemian rajoitusten keskellä. Lyhyet tarinat ovat kiinnostavan erilaisia keskenään. Poikkeustila näkyy väläyksinä: maskeina, lisääntyneenä hygieniasta huolehtimisena, etätöinä, tapaamisten perumisena ja etäkouluna. Roomassa asuvalla Kati Kovácsilla myös ulkonaliikkumiskieltona. Toisilla epidemia ei näy juuri mitenkään, mutta arkiset puuhat ovat muuten kiinnostavia. Henkilökohtaiset tarinat ovat kurkistusikkunoita suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden elämään. Kuinka […]

Lue lisää… from Sarjakuva-antologia kuvaa elämää pandemiapoikkeusolojen keskellä

Mona Mannevuon Ihmiskone töissä jäljittää modernin tehokkuusajattelun historiaa sotienjälkeiseen Suomeen ja kauemmaksikin

Kirjan kannen kuvituksessa ihmisen hahmo, jossa myös rataksia.

Työn ja tehokkuuden kultuurihistorian tunteminen auttaa ymmärtämään suomalaisen politiikan ja tunnekulttuurin nykypäivää. Työ ja tunteet ovat liittyneet eri tavoin toisiinsa eri vuosikymmenillä. Kullekin aikakaudelle tyypillisen tunteiden ilmaisun kautta on luotu kuvaa itsestä ja muista hyvinä ihmisinä ja työntekijöinä. Mona Mannevuo kuvaa kirjassaan Ihmiskone töissä Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa (Gaudeamus) kuinka 2020-luvun tehokkuusajattelu liittyy sotakorvausten ajan […]

Lue lisää… from Mona Mannevuon Ihmiskone töissä jäljittää modernin tehokkuusajattelun historiaa sotienjälkeiseen Suomeen ja kauemmaksikin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan