Ylen tuottamassa Pala sydämestä -mysteeridraamassa selvitetään lastensuojelusta kadonneen lapsen tapausta. Tv-sarja kuvaa lastensuojelun moninaista arkea, erilaisia vallankäytön tapoja ja työn ja muun elämän välisten rajojen venymistä. Sarja toistaa 2000-luvun pohjoismaisen rikosfiktion perusteemoja: lasten ja vanhempien viileitä ja ongelmallisia suhteita, rikoksiin liittyviä moraalisia monitulkintaisuuksia ja naisten uran mahdollistavia sukupuolirooleja. Perinteiseen nordic noiriin verrattuna sarjassa on paljon enemmän lämpöä ja välittämistä. Englanniksi Piece of My Heart -nimellä tunnettu sarja palkittiin kesäkuun lopulla tuomariston suosikkina Golden Nymph Jury Special Prize -palkinnolla Monte Carlon elokuva- ja tv -festivaaleilla. Sarja kilpaili myös Prix Italia -palkinnosta, ja sen esitysoikeudet on myyty ainakin muihin pohjoismaihin. ”Yhtenä tavoitteena
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Norpas-festivaali erottuu suomalaisessa festivaalikesässä monitaiteisuudellaan. Tänä vuonna Kemiönsaarella on tarjolla muun muassa musiikkia (Ismo Alanko, Yegor Zabelov, Hassan K), kuvataidetta (Teemu Lehmusruusu), valokuvaa (Kristoffer Albrecht) ja sarjakuvaa (Sanna Hukkanen), elokuvia (Marjo Levlin), tanssia (Zemli), sirkusta ja sanataidetta (Ilkka Hautala). Monien teosten teemana on yhteys luontoon. “Luonto ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus olivat teemoina jo edellisillä festivaaleilla 2019, […]
Sami Nyyssölän Be Finnish without Suffering -sarjakuvassa pohditaan mitä on hyvä elämä suomalaisessa kulttuurissa. Kirjassa havainnollistetaan tapakulttuuria, katsotaan rehellisesti mutta lempeästi historiaan ja myyttien taa sekä selitetään suomalaisia sananlaskuja ja viime vuosien poliittisia käänteitä. Huumori on pehmeän kirpeää kuin huoneenlämpöinen kahvi. Kirja sopii oppikirjaksi suomalaisuuteen tutustuville ja itseymmärryksen avuksi täällä kasvaneelle. Yhtenä teemana on yleismaailmallinen […]
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 6 minuuttia
Ihmiskunnan elämäntavan muuttaminen biosfäärin kannalta kestäväksi vaatii talouden, politiikan ja ekologian ymmärtämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos edellyttää tiedevetoista suunnittelua ja valtiojohtoista siirtymäpolitiikkaa, jossa ekologiset reunaehdot ohjaavat talouden kehitystä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Kun kulttuurialan silpputyöläinen, lavakoomikko, käsikirjoittaja ja ympäristöaktivisti Iikka Kivi kuuli vuosi sitten koronaviruksen leviämisestä, hän ajatteli ”nyt tää alkaa”. Ilmastonmuutoksesta kertovia uutisia seuraavalle pandemia ei ollut yllätys. ”Tottakai olin shokissa, kun pandemia alkoi. Mutta jo sarsin ja lintuinfluenssan aikaan varoiteltiin, että todennäköisesti kehittyy sellainenkin virus, josta tulee pandemia”, hän muistuttaa. Astmaa sairastava Kivi perui keikkansa. ”En halua ottaa riskejä. Kesällä tein ulkokeikkoja ja syksyllä muutaman striimillä.” Työ käsikirjoittajana vielä julkistamattomassa projektissa hoituu etänä. Keikkojen peruuntuminen sai Kiven etsimään myös uusia tulonlähteitä. Valokuvauksen harrastaja alkoi myydä luontokuviaan esimerkiksi kalentereihin. Lisäksi hän kirjoittaa kirjaa. Loppuvuodesta on tarkoitus ilmestyä kokoelma Kiven Facebookissa julkaisemista
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Suomalaisissa sarjakuvissa kerrotaan usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, mutta suorasukaisen häpeämätöntä homostelua kuvataan harvoin. Tällaisen kaipuuseen Joakim Juvelénin Rumat möröt tarjoaa roisia takapuoli- ja ihmissuhdehuumoria. 1990–2000-luvuilla suosittujen Ralf Königin homosarjakuvien tapaan aiheina ovat vapaa seksuaalinen iloittelu, epätasaiset ihmissuhteet ja näiden ympärille kiertyvä kaverien kanssa hengailu. Siellä missä persikat kasvaa on kokoelma sivun pituisista välähdyksistä, joista […]
Viruspandemia on tuhonnut ihmiskunnan lähes kokonaan. Islanti on onnistunut viruksen torjunnassa parhaiten, ja siellä eletään nyt, 90 vuotta epidemian puhkeamisen jälkeen vapaasti uutta normaalia. Suomesta, Ruotsista ja Norjasta löytyy pieniä virusvapaita asutuskeskittymiä, joiden ympäriltä epidemia on saatu torjuttua. Pieni retkikunta ihmisiä näistä maista lähtee kartoittamaan Tanskan tilannetta. Virus tarttuu helposti ja ellei tapa, muuttaa ihmiset […]
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Juno Lehtinen Lukuaika: 4 minuuttia
Kirjailija Jarmo Stoor vääntää kättä Suomen maajoukkueessa. Hänen uusin romaaninsa, omiin kokemuksiinsa pohjautuva Prässi, kertoo Sofian EM-kisoissa 2018 käydystä maailman pisimmästä kädenvääntöottelusta ja Stoorin lapsuudesta ja nuoruudesta. Ottelussa tuomari pelaa häikäilemättömästi Stoorin vastustajan hyväksi, mutta Stoor ei anna periksi. Kirjassa tämä rinnastuu kasvuun sisukkaaksi, epäreiluuden edessä taipumattomaksi ihmiseksi. Stoor eli lapsuutensa yksinäisenä ja tiukkojen rajoitusten keskellä. Prässissä hän kertoo avoimesti elämästään jatkaen lapsuusmuistoja ja sukupolvelta toiselle heijastuvia traumoja kuvanneen Sielunhäkki-romaaninsa teemaa. ”Kirjallisuuden tarkoitus on viihdyttää, lohduttaa ja tarjota vertaistukea – tässä järjestyksessä. En halua jarrutella kirjoittaessani. Joko teen täysillä tai en ollenkaan.” Fyysistä voimaa arvostettiin Stoorin nuoruudessa. Vahva vältti
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Unsplash: Felix Mooneeram Lukuaika: 3 minuuttia
Koronaepidemia on kurjistanut etenkin kulttuurialoja, jotka elävät esityksistä ja ihmisten kohtaamisesta. Alasta riippumatta vaikeinta on ollut freelancereilla ja nuorilla. Tämä käy ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken tekemästä kyselystä, jonka tarkemmat tulokset julkaistaan huhtikuussa. Kyselyyn vastanneista eri alojen taiteilijoista keskimäärin 13 prosenttia joko harkitsee ammatinvaihtoa tai on jo siirtynyt pois alalta. Cuporen erikoistutkijan Minna Ruusuvirran mukaan viidennes esittävien taiteiden kuten teatteritaiteen ja musiikin alalla työskentelevistä harkitsee tai on vaihtanut ammattia. ”Osa nuorista taiteilijoista kertoo harkinneensa ammatinvaihtoa taidealan epävarmuuden eikä niinkään koronan vuoksi, mutta osalle korona on ollut viimeinen herätys”, Ruusuvirta kertoo. Alan taloudellinen tilanne oli valmiiksi vaikea. Vuoden
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Solja Järvenpää Lukuaika: 10 minuuttia
Journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tätä painotetaan journalistin ohjeissa, joita Suomessa säätelee Julkisen sanan neuvosto. Joskus journalisteja painostetaan uhkailemalla seurauksilla. Joskus toimittaja kokee, ettei jostain asiasta saa kirjoittaa. Journalisti-lehti tutki toimittajien kohtaamaa painostusta kysymällä aiheesta päätoimittajilta keväällä 2017. Tulosten perusteella noin puolet toimittajista oli kokenut jonkinlaista painostusta. Yleisintä oli tiedonhankinnan hankaloittaminen ja vaatimus tekstin muokkaamisesta esitarkastuksessa. Uhkailua henkilökohtaisilla, ammatillisilla tai taloudellisilla seurauksilla tai epäasiallista kielenkäyttöä viestintävälineissä oli kohdannut noin joka neljäs vastaajista. Fyysistä painostusta, esimerkiksi seuraamista, tarkkailua tai paikalta poistamista raportoi kohdanneensa vastaajista noin joka kymmenes. Suora painostus on helppo havaita. Käytännössä vaikutusyritysten torjuminen vaatii usein taloudellisia, ajallisia
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
