Talous

Valta pitää ottaa haltuun itse tekemällä, sanoo kumppannusviljelijä Ruby van der Wekken

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Nauska Lukuaika: 10 minuuttia

Lehmät laiduntavat luonnonlaitumella, kanat tepastelevat aitauksessa, kasvihuoneissa on syyskuun alussa vielä tomaatteja. Pelloilla viljellään muun muassa vehnää, ohraa, kauraa ja rypsiä. Puutarhoissa ja kasvihuoneissa kasvaa esimerkiksi papuja, herneitä, salaattia, sipulia, luumuja ja aprikooseja. Lassilan tila sijaitsee Tuusulanjärven länsilaidalla Sarvenkallion ulkoilualueen vieressä. Lannoitteena käytetään lantaa lähitiloilta sekä Tuusulanjärven lietettä, mikä vähentää järven rehevöitymistä.  Tila toimii osana Oma maa -osuuskuntaa, joka tuottaa ruokaa jäsenilleen, jo noin sadalle kotitaloudelle. Satokassi on vegaaninen, mutta kananmunia voi tilata erikseen. Lapinlehmien tehtävänä tilalla on vain hoitaa perinnemaisemaa.  Oma maa on kumppanuusmaataloutta, community support agriculture, jossa kuluttajuuden ja tuottajuuden rajat liudentuvat. Osuuskunnan jäsenet pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Valta pitää ottaa haltuun itse tekemällä, sanoo kumppannusviljelijä Ruby van der Wekken

Ruokalähettien ankea arki: ei työterveyshuoltoa, lomakorvauksia tai taukotiloja

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Susanna Falenius Lukuaika: 5 minuuttia

Ruokalähetit kantavat yrittäjyyden riskit epävarmoine tuloineen ja itse maksettavine sivukuluineen, mutta kovallakaan työllä ei tahdo tulla toimeen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ruokalähettien ankea arki: ei työterveyshuoltoa, lomakorvauksia tai taukotiloja

Päivähoidon laittomasta tilasta on tullut uusi normaali

Kirjoittanut: Emilia Kukkala Kuvat: Susanna Falenius Lukuaika: 3 minuuttia

Varhaiskasvatuksen valtavat ongelmat ovat vuosia jatkuneen aliresursoinnin seurausta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Päivähoidon laittomasta tilasta on tullut uusi normaali

Rahatalous ei ole ihmisten yhteiselon ainoa muoto. Riippuvuus rahasta ei ole luonnonlaki.

Kirjoittanut: Tuomas Soila, Joel Hietanen, Ilmari Huotari, Mika Pantzar, Eric Arnould Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Kuluttajien raha- ja taloustaidoista, erityisesti sijoittamisesta, on puhuttu paljon viime vuosina. Keskustelu rahasta on lisääntynyt myös kulttuurintutkimuksessa. Keskiössä ovat olleet rahan erilaiset kulttuuriset ilmentymät, kuten tavat korvamerkitä rahoja säästöön tai itsensä palkitsemiseksi.Toisin sanoen raha ei ole neutraalia, vaan saa merkityksensä suhteessa käyttökohteeseen. Yksilöt myös toimivat luovasti markkinoilla ylläpitäessään sosiaalisia suhteitaan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet rahatalouden ihmisten toiminnalle luomat reunaehdot. Voidaksemme ymmärtää nykyisiä kulutusyhteiskuntia ja niiden ongelmakohtia, kuten eriarvoisuutta ja köyhyyttä, juuri näiden reunaehtojen ymmärtäminen olisi erityisen tärkeää. Nykyaikainen kulutusyhteiskunta, joka nimenomaisesti on rahatalous, ei ole yhden luonnollisen kehityskulun tulosta, jonka korkeinta astetta me edustamme. Se on pikemminkin historiallisten ja yhteiskunnallisten

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rahatalous ei ole ihmisten yhteiselon ainoa muoto. Riippuvuus rahasta ei ole luonnonlaki.

Deliveroon pörssifloppi. Uberin häviämä oikeusjuttu. Vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista vaikuttaa reaalimaailmaan.

Kirjoittanut: Maija Mattila Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Ruokalähettiyhtiö Deliveroon listautumisesta Lontoon pörssiin maaliskuun lopulla odotettiin yhtä vuosikymmenen suurimmista listauksista. Sen piti kerätä jopa 10 miljardia euroa, mutta potti jäi lopulta 1,5 miljardiin. Muutama suuri sijoitusyhtiö ilmoitti ennen Deliveroon listautumista, etteivät ne osallistu sen antiin. Keskeisenä syynä oli Deliveroon liiketoimintamalli, jossa ruokalähetit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia vailla minimipalkkaa ja työntekijän sosiaaliturvaa. Deliveroon pörssifloppi tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Uber hävisi oikeusjutun Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisu oli päätepiste vuosia eri oikeusasteissa jatkuneelle kiistalle Uberin kuljettajien työntekijästatuksesta. Päätöksen seurauksena Uber luokitteli kaikki kuljettajansa Britanniassa työntekijöiksi. Näin heillä on jatkossa oikeus minimipalkkaan, sairausajan palkkaan, lomiin ja eläkkeisiin. Deliveroon ja Uberin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Deliveroon pörssifloppi. Uberin häviämä oikeusjuttu. Vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista vaikuttaa reaalimaailmaan.

Kriittisen ajattelun ja luovuuden vaaliminen tekee meistä parempia ihmisiä. Siksi koulutus ei saa kulkea talouselämän talutusnuorassa.

Kirjoittanut: Sanna Ryynänen Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Inhimillisyys vaatii kriittistä ajattelua ja mielikuvitusta. Niitäkin on hyvä oppia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kriittisen ajattelun ja luovuuden vaaliminen tekee meistä parempia ihmisiä. Siksi koulutus ei saa kulkea talouselämän talutusnuorassa.

Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tuntuvat kaukaisilta. Nykyistä demokraattisempi verkko on kuitenkin mahdollinen.

Kirjoittanut: Tuomas Ketola Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Internetin tulevai­suus vaikuttaa synkältä. Klikit ja niitä seuraavat mainostulot määräävät suuntaa ja tekoälyalgoritmit ohjaavat entistä tarkemmin mitä ihmiset näkevät ja tekevät. Valta verkossa on keskittynyt Googlen kaltaisille teknojäteille, joilta puuttuu valtansa edellyttämä demokraattinen tilivelvollisuus. Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tilasta, jossa yhteisöt muodostuvat orgaanisesti luomaan uutta, tuntuvat kaukaisilta. Vaikka nykytilanne ei välttämättä näytä valoisalta, optimismiin on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin, avoimen lähdekoodin (Open Source) ajatus ei ole kadonnut mihinkään. On jopa todennäköistä, että jokainen ohjelmisto, jota päivittäin käytämme, perustuu ainakin osittain kaikkien nähtävissä ja muokattavissa olevaan, eikä yrityksen omistamaan, koodiin. Toinen syy liittyy verkon käyttäjien aktiivisuuteen ja siihen mihin verkkoa käytetään.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tuntuvat kaukaisilta. Nykyistä demokraattisempi verkko on kuitenkin mahdollinen.

Valtamedian ilmastojournalismin kritisointi vie aikaa ja resursseja. Energia kannattaisi suunnata omaehtoiseen tekemiseen.

Kirjoittanut: Timo Harjuniemi Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Journalismissa käsitellään ilmaston lämpenemistä hyvin paljon. Ilmastotutkijoiden huolestuneet puheenvuorot saavat tämän tästä runsaasti tilaa tiedotusvälineissä, ja onpa jopa ilmastoteemoille omistautuneita kirjeenvaihtajia. Ilmastonäkökulmat ovat näkyvästi esillä myös talousjournalismissa, kun entistä ärhäkämmistä ja arvaamattomammista luonnonilmiöistä tulee itsestään selvä osa vastuullisten yritysten riskienhallintakulttuuria. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että journalismin tulisi ottaa ilmastokriisi vielä huomattavasti nykyistä vakavammin. Maaliskuussa Elokapina-ympäristöliike osoitti mieltään Sanomatalolla Helsingissä ja vaati, että maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien pitäisi käsitellä ilmastokriisiä nykyistä kattavammin ja pontevammin. Se, että ilmasto on juttuaihe tai näkökulma, ei riitä, vaan eksistentiaalisena uhkana ympäristökriisi pitäisi ottaa kaikkea journalistista tekemistä määrittäväksi reunaehdoksi – sellaiseksi kyseenalaistamattomaksi ydinarvoksi, kuin demokratia on journalismille

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Valtamedian ilmastojournalismin kritisointi vie aikaa ja resursseja. Energia kannattaisi suunnata omaehtoiseen tekemiseen.

Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

Kirjoittanut: Matti Tuomala Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Usein kuulee väitettävän, että Suomessa tuloerot eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla. Artikkelissamme Marja Riihelän kanssa osoitamme tuloerojen kasvaneen Suomessa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti ja pienen notkahduksen jälkeen jääneen taantuman aikana uudelle korkeammalle tasolle. Viime vuosina tuloerot ja erityisesti ylimmät tulo-osuudet ovat lähteneet taas kasvuun. Tuloeroja voidaan mitata useilla eri mitoilla. Jostakin syystä suosituimpana mittana on pysynyt suhteellisia tuloeroja mittaava Gini-kerroin. Se asettaa pienen painon muutoksiin ylimmissä tuloissa. Suomessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet juuri ylimmissä tuloissa. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistosta puuttuu juuri suurituloisten tuloja. Siellä ei ole tietoa yritysten jakamattomista voitoista. Emme tiedä, miten yrityksen tulo on tältä osin kohdistunut sen omistajille. Samoin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

On the verge of platform failure

Kirjoittanut: Alice Wickström Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

I was recently offered free lassis with my Indian takeaway for not ordering it through Wolt. For the restaurant, it was simply more viable to give things away than having the margins eaten up. On Christmas Eve, an eager driver insisted on us cancelling our ride on Uber and paying him directly. For him, Uber was indeed a platform of opportunities though not quite in the same way the company seems to imagine it. I started to wonder what these encounters had in common, and if they possibly could tell us something about the current state of the platform economy. For

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from On the verge of platform failure

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta