Rahan vähyys vaikeuttaa sosiaalisia suhteita ja aiheuttaa häpeää. Seurassa köyhä kokee usein ulkopuolisuutta. Lapsista köyhiä on joka kymmenes.
[…]
Kuluttajien raha- ja taloustaidoista, erityisesti sijoittamisesta, on puhuttu paljon viime vuosina. Keskustelu rahasta on lisääntynyt myös kulttuurintutkimuksessa. Keskiössä ovat olleet rahan erilaiset kulttuuriset ilmentymät, kuten tavat korvamerkitä rahoja säästöön tai itsensä palkitsemiseksi.Toisin sanoen raha ei ole neutraalia, vaan saa merkityksensä suhteessa käyttökohteeseen. Yksilöt myös toimivat luovasti markkinoilla ylläpitäessään sosiaalisia suhteitaan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet rahatalouden ihmisten toiminnalle luomat reunaehdot. Voidaksemme ymmärtää nykyisiä kulutusyhteiskuntia ja niiden ongelmakohtia, kuten eriarvoisuutta ja köyhyyttä, juuri näiden reunaehtojen ymmärtäminen olisi erityisen tärkeää. Nykyaikainen kulutusyhteiskunta, joka nimenomaisesti on rahatalous, ei ole yhden luonnollisen kehityskulun tulosta, jonka korkeinta astetta me edustamme. Se on pikemminkin historiallisten ja yhteiskunnallisten
[…]
Säästämisen hyveen tulokset ovat Suomessa tavanneet ohjautua talletus- ja säästötileille. Nollakorkojen ajassa tämä ei riitä. Sijoittamalla saadaan tuottoa, mutta kasvatetaan riskejä. Pankkitilit ovat laajalti talletussuojan piirissä. Suoja ei yllä rahastoosuuksin tai osakkeisiin. Sijoitussäästämisen häviäjät ovat harvassa niin kauan, kun keskuspankkien halvan rahan politiikka säilyy nykyisellään. Piensäästäjien suora kytkeminen finanssimaailmaan kasvattaa kuitenkin halvasta rahasta riippuvien määrää. Enää siitä eivät ole riippuvaisia vain eläkeyhtiöiden kaltaiset suurpelurit ja kasvava eläkeläisjoukko. Riippuvuus lisääntyy myös työikäisissä. Tulevaisuudessa ehkä jopa vastasyntyneissä. Rahanpyörittäjien kylä kasvaa. Miksi suomessa säästetään? Enemmistölle kyse on asunnosta. Kun lainaraha on halpaa, hinnat ovat nousseet monissa kaupungeissa tuloja nopeammin. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat venyneet jopa 35–45
[…]
Lue lisää… from Raha on halpaa. Siksi säästämisen riskit kasvavat ja koskevat yhä useampaa.
Antti Nylén avaa tuoreessa kirjassaan maamme taiteilijoiden taloudellista ahdinkoa. Rahaa palvovassa yhteiskunnassa prekaarille jää kärsijän osa.
[…]
Kirjailija Rutger Bregman uskoo, että perustulo johtaisi suurempaan vapauteen, joka puolestaan voi johtaa radikaaliin muutokseen.
[…]
KÖYHILLE pitää antaa ilmaista rahaa. Töitä kannattaa tehdä vain kolme tuntia päivässä. Valtioiden rajojen purkaminen johtaa maailmantalouden uuteen kukoistukseen.
Yhtäkkiä kansainvälinen keskustelu politiikasta ja taloudesta pursuaa aloitteita, jotka hetki sitten tuntuivat absurdeilta. Hollantilaisen toimittajan Rutger Bregmanin hittikirjan englanninkielinen nimi Utopia for Realists (2016) ilmaisee, mistä on kyse. Vihjeitä antavat myös Nick Srnicekin ja Alex Williamsin Britanniassa kohahdusta herättänyt kirja Inventing the Future (2015), Peter Frasen Four Futures (2016) ja Aaron Bastanin kesällä 2018 ilmestyvä Fully Automated Luxury Communism.
[…]
Taloudessamme tuotannon ja vaihdannan rinnalla rahoituksella on keskeinen rooli. Ilman rahoitusta monikaan yritys ei pystyisi toimimaan. Koska yrityksen tulot syntyvät vasta alkuinvestoinnin, hyödykkeiden valmistuksen ja niiden myymisen jälkeen, on yrityksen perustaminen tai sen laajentaminen ilman rahoitusta usein mahdotonta. Myös kotitaloudet tarvitsevat tämän tästä rahoitusta hankintoihinsa. Valtion kulutuksen rahoituksesta on puhuttu viime vuosina paljon. Myös yksityisten rahoituslaitosten keskuspankilta saamasta rahoituksesta on tullut kestopuheenaihe globaalin finanssikriisin jälkeen. Vaikka rahoitus on keskeinen toiminto taloudessamme, harvoin pysähdymme miettimään, mitä rahoitus käytännössä on. Arkisesti ymmärrämme rahoituksen siten, että rahoittaja antaa meille rahaa tietyn maksun suorittamiseen ja myöhemmin maksamme tämän summan korkoineen takaisin. Rahoittajan näkökulmasta rahoitus
[…]
Vuodenvaihteessa Lontoon Cityssä toiminut sijoitusyhtiö Nevsky Capital ilmoitti asiakkaidensa yllätykseksi lopettavansa sijoitusrahastonsa. Syynä ei ollut epäonnistuminen sijoitustoiminnassa: 2000-luvulla Nevskyn tuottoprosentit ovat olleet hurjia. Sen sijaan yhtiön johtaja Martin Taylor perusteli lopettamista tulevaisuutta koskevan epävarmuuden merkittävällä lisääntymisellä. Nykyisissä markkinaolosuhteissa sijoittaja ei voi Taylorin mukaan tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Ongelmia aiheuttavat epäluotettavan datan lisäksi epävakaa poliittinen tilanne monissa maissa sekä uudenlaiset – usein automatisoidut – sijoituskäytännöt, joiden vuoksi muiden sijoittajien käyttäytymistä on erittäin vaikea ennakoida. Siksi on parempi pistää pillit pussiin, ennen kuin asiakkaiden rahoille käy huonosti. On hämmästyttävää että menestynyt sijoitusyhtiö lopettaa vedoten ylitsepääsemättömään epävarmuuteen. Yleensähän rahoitusmarkkinatoimijat vakuuttelevat malliensa sekä asiantuntemuksensa riittävän
[…]
Rahauudistuksella halutaan tasata lasku- ja nousukausia sekä hankkia valtiolle kerralla miljardien edestä rahaa. Teksti Ilpo Puhakka Kuva Velda Parkkinen Loppukesästä olemme vaihteeksi saaneet kuulla rommausuutisia: Shanghain pörssi on tullut sykähdyksittäin alas yli 40 prosenttia, Kiinan talouskasvun pelätään hidastuvan, ja tuomiopäivän ennustajat odottavat 1930-lukua pahempaa maailmantalouden lamaannusta. Eikö finanssikriisistä opittu mitään? Ainakin Islannilla on vakaa aikomus oppia 2008 maahan iskeneestä pankkikriisistä. Sen hallitus valmistelee rahareformia eli rahanluonnin valtiollistamista. Toimenpiteen ensisijainen päämäärä on estää pankkeja voimistamasta talouden nousuja ja laskuja niiden lisätessä velan ja rahan määrää omia voitto- ja kasvupyrkimyksiä ajaakseen. Tulevaisuudessa kaikki raha islantilaisissa pankeissa olisi keskuspankkirahaa. Pankit eivät voisi luoda
[…]
Lue lisää… from Rahanluonti siirtymässä Islannissa pankeilta valtiolle
Martin Scorsesen uusi rahamaailmaan sijoittuva elokuva jättää moraaliset pohdinnat katsojalle.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa