Koko kansan mediasivistäminen on raudanlujaa turvallisuuspolitiikkaa.
Koronapandemian vuoksi päätetyt kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset iskivät myös Voima-lehden hetkeksi kanveesiin. Kulttuuritoimijoilla ei ymmärrettävästi ollut markkinoitavaa.
Kansainvälisten luottamusmittausten mukaan elämme epäluottamuksen aikakautta. Viestintätoimisto Edelmanin tänä vuonna julkaistun luottamusbarometrin mukaan mittarit huutavat punaisella.
Arvot voivat ohjata toimintaa, mutta ne eivät saa raamittaa todellisuutta, Kimmo Jylhämö kirjoittaa pääkirjoituksessaan.
Teksti Teemu Matinpuro Ensimmäistä Voima-lehteä tehtiin marraskuussa 1999 melkoisen innostuksen ja kohkaamisen merkeissä Hämeentien varrella Helsingin Kalliossa.
Me suomalaiset olemme ylpeitä saavutuksistamme ja maastamme. Syystäkin. Monet asiat täällä toimivat mainiosti ja kansainvälisestikin arvioiden Suomen itsenäisyyden sata vuotta ovat olleet nousujohteisia.
Kimmo Jylhämö pohtii pääkirjoituksessaan älykästä sosialismia ja sitä, miksi konservatiivisuuskin on joskus hyvästä.
Ajan henki on jääkylmä, ja yritysten työntekijöitä kehotetaan pitämään turpansa kiinni, Kimmo Jylhämö kirjoittaa pääkirjoituksessaan.
Viime vuodet kansainvälinen finanssieliitti on pitänyt Eurooppaa leikkikenttänään, mutta minulla on sellainen olo, että sen aika on ohi.
Kimmo Jylhämö pohtii pääkirjoituksessaan yhä kasvavien tuloerojen aiheuttamia ongelmia.
Sosiaalisen median aika poikkeaa vanhasta valistuksesta, joka vaati kuivasti ja epäseksikkäästi käyttämään järkeä itse, Kimmo Jylhämö kirjoittaa pääkirjoituksessaan.
Mitä olisi käynyt, jos Talvivaaran puolustamiseen tuhlattu päättäväisyys olisi suunnattu innovatiivisen energiapolitiikan rakentamiseen, Kimmo Jylhämö pohtii pääkirjoituksessaan.
Nyt voi olla hetki tehdä Voimasta vielä parempi lehti.
Emme voi ohittaa isänmaamme nimeen latautuvaa kritiikkiä ja suomimista.
Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja ilmoitti tulevista leikkauksista. Henkilökuluista ja palkkiosta ollaan leikkaamassa yhteensä neljännes. Syynä on se, että tj haluaa varautua mainosmyynnin laskuun.Emme siis tiedä…
Kesällä tuli todistettua, miten helposti kriittinenkin toimittaja korruptoituu.
Suomessa riittää rahaa, jonka voisi valjastaa parempaan käyttöön. Voima ei laiskottele, vaan tarjoaa konkreettisia parannusehdotuksia.
Yritysvastuun valvomisesta on kiva puhua äänestäjille, mutta käytännön toteutus ja toimittajien kysymyksiin vastaaminen ovatkin jo huomattavasti ikävämpiä asioita.
Raha herättää kiinnostukseni aiheeseen kuin aiheeseen.
Miksi toimittajat eivät kysy ekomies Jorma Ollilalta Shellin toiminnasta?
Avoimuus on kiva sana, kunnes se edellyttää poliitikolta tai virkamiehiltä toimintaa. Suomessa valmistellaan lukuisia hankkeita, jotka heikentävät läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja toimittajien mahdollisuuksia tutkia esimerkiksi talousrikollisuutta.
Miksi media ei voisi tehdä kärjistyksiä?
Voima satsaa tänä vuonna yhteiskunnalliseen, tutkivaan journalismiin ja sen kehittämiseen uusissa välineissä, erityisesti teatterissa. Aloitamme Susanna Kuparisen kanssa vuoden mittaisen hankkeen, joka käynnistyy tästä numerosta.
