”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan

Tapahtuman järjestäjät tiedottivat ”katastrofaalisesta” tilanteesta: ”Kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Alan tekijöiden mitta tuli täyteen kaavailtujen kulttuurialaan kohdistuvien leikkauksien myötä. Työryhmä on pettynyt siihen, että hallitusohjelmassa tavoitellaan luovien alojen kasvua, mutta nyt alalta kuitenkin aiotaan leikata.  Kulttuuriala työllistää Suomessa 120 000 henkilöä, ja alan työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alalla toimii myös 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from ”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan

On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

Markkinafeminismi ei korjaa sukupuolittuneen talousjärjestelmän vikoja. Järjestelmä vaatii isoja muutoksia. Etenkin on ymmärrettävä uusintavan työn kuten hoivan kytkös tuottavaan talouteen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

Rikossyytteet Junes Lokkaa kohtaan eivät etene oikeudessa, ja uusia tulee ennen kuin vanhojakaan on käsitelty

Toimittaja Johanna Vehkoon huhtikuun alussa saama valituslupa korkeimmalta oikeudelta on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Tästä oudosta oikeusjutusta on uhannut tulla sananvapauden kannalta vaarallinen tapaus. Vehkoo oli suljetussa Facebook-ryhmässä kutsunut natsipelleksi ja rasistiksi oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa, joka oli ollut tulossa häiriköimään hänen kirjansa esittelytilaisuutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta, koska sen mielestä natsi on niin loukkaava nimitys, ettei sitä saa käyttää, vaikka se olisi tottakin. Lokka on itse kutsunut itseään natsiksi. Rovaniemen hovioikeus piti tuomion voimassa katsoen, ettei kirjaansa esittelevä toimittaja Vehkoo ollut esiintynyt toimittajana, eikä hänen kritiikkinsä kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan, vaan pikemminkin persoonaan. Mahdollisesti hovioikeuden

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rikossyytteet Junes Lokkaa kohtaan eivät etene oikeudessa, ja uusia tulee ennen kuin vanhojakaan on käsitelty

Mihin koronamiljardit käytettiin?

Huhtikuun lopun kehysriihessä näytti hetken siltä, että hallitus kaatuisi. Keskusta vaati muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkauksia valtion menoihin. Riihen lopputuloksena päätettiin toteuttaa 370 miljoonan leikkaukset vuonna 2023 ja tehdä 100–150 miljoonan veronkorotukset.   Puolustaessaan tieteeseen kohdistuvia 35 miljoonan leikkauksia keskustan puheenjohtaja ja silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kirjoitti Facebookissa, että leikkauksia tehdään ”valtion velkaantumisen jarruttamiseksi”. Viime vuonna suomi ottikin ennätysmäärän velkaa, noin 19,7 miljardia euroa. Opposition edustajat ja kannattajat ovat kauhistelleet summaa. Toisaalta voi kysyä, millaisia vaihtoehtoja velkaantumiselle olisi koronavuonna ollut. Velasta 17,5 miljardia sisältyi koronapandemian vuoksi tehtyihin seitsemään lisätalousarvioon. Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa lainaa arvioitiin otettavan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mihin koronamiljardit käytettiin?

Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Voiman talousliitteessä tilaa saavat tutkijat, jotka käsittelevät talouden yhteiskunnallisia ilmiöitä ja popularisoivat tutkimusalueidensa sisältöä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Ihmiskunnan elämäntavan muuttaminen biosfäärin kannalta kestäväksi vaatii talouden, politiikan ja ekologian ymmärtämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos edellyttää tiedevetoista suunnittelua ja valtiojohtoista siirtymäpolitiikkaa, jossa ekologiset reunaehdot ohjaavat talouden kehitystä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Koronakriisin myötä viimeisetkin padot 2020-luvun valtiokapitalismin tieltä näyttävät murtuvan. Keskuspankkikapitalismin vaihe saattaa jäädä vain vuosikymmenen mittaiseksi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

”He olivat siviilejä. Heillä ei ollut Loistavan polun käyttämiä mustia paitoja. He olivat tavallisia ihmisiä. Heillä ei ollut [sissien käyttämiä] maihareita. He eivät sanoneet mitään, tappoivat vain”, sanoi silminnäkijä perulaiselle Ojo Público -verkkomedialle. Silminnäkijä oli paikalla Perun vuoristoalueen San Miguel del Enen kylässä viime sunnuntaina, jolloin aseistetut hyökkääjät tappoivat ainakin 16 ihmistä.  Kansainväliset uutistoimistot AFP, Reuters ja sitä myötä YLE uutisoivat, että murhien taustalla olisi maolainen Loistava polku -järjestö. Itsenäisen verkkomedia Ojo Públicon mukaan murhat liittyivät kuitenkin huumekauppaan, eivät Loistavaan polkuun tai vasemmistoideologiaan. Sittemmin uutistoimistot korjasivat otsikointiaan, mutta virhe oli välittynyt maailmalle. Uutistoimistot seuraavat ymmärrettävästi valtamediaa ja viranomaistiedotusta. Tiedonvälityksen kannalta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

Taiteilija ahdingossa – Anu Hälvän mielestä taiteen rajoitukset ovat epäoikeudenmukaisia

Koronaepidemiaa torjuvat toimet ovat kurittaneet taidealaa erityisen ankarasti.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taiteilija ahdingossa – Anu Hälvän mielestä taiteen rajoitukset ovat epäoikeudenmukaisia

Yli 150 muusikon ja kuorolaisen musiikkivideo muistuttaa, että kamppailussa ilmastokriisiä vastaan tarvitsemme toivon lisäksi tekoja

Lapset seisovat vesitornin edessä ilmastokyltit käsissään. Kapellimestari viittoo vesistön edustalla. Virtuaalikuoron jäsenet katsovat kukin omaan webkameraansa ja laulavat yhteen ääneen ”but the one thing we need more than hope is action”. Biolapset, Joensuun kaupunginorkesteri, useat eturivin artistit ja noin 90 hengen virtuaalikuoro ovat toteuttaneet kapellimestari ja säveltäjä Johanna Almarkin Yes we all need hope -kappaleesta yhteisöllisen ilmastomusiikkivideon. Mukana on eri ikäisiä muusikoita ja eri musiikkilajeja, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Kappale on englanninkielinen, mutta siinä räpätään suomeksi ja saameksi. Laulajat ovat niin poppareita, rokkareita, oopperalaulajia kuin vapaaehtoisia kuorolaisia. ”Olen koko urani aikana saanut kokea musiikin voiman yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden luomisessa, niin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Yli 150 muusikon ja kuorolaisen musiikkivideo muistuttaa, että kamppailussa ilmastokriisiä vastaan tarvitsemme toivon lisäksi tekoja

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan