Rikossyytteet Junes Lokkaa kohtaan eivät etene oikeudessa, ja uusia tulee ennen kuin vanhojakaan on käsitelty

Toimittaja Johanna Vehkoon huhtikuun alussa saama valituslupa korkeimmalta oikeudelta on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Tästä oudosta oikeusjutusta on uhannut tulla sananvapauden kannalta vaarallinen tapaus. Vehkoo oli suljetussa Facebook-ryhmässä kutsunut natsipelleksi ja rasistiksi oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa, joka oli ollut tulossa häiriköimään hänen kirjansa esittelytilaisuutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta, koska sen mielestä natsi on niin loukkaava nimitys, ettei sitä saa käyttää, vaikka se olisi tottakin. Lokka on itse kutsunut itseään natsiksi. Rovaniemen hovioikeus piti tuomion voimassa katsoen, ettei kirjaansa esittelevä toimittaja Vehkoo ollut esiintynyt toimittajana, eikä hänen kritiikkinsä kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan, vaan pikemminkin persoonaan. Mahdollisesti hovioikeuden

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Rikossyytteet Junes Lokkaa kohtaan eivät etene oikeudessa, ja uusia tulee ennen kuin vanhojakaan on käsitelty

Mihin koronamiljardit käytettiin?

Huhtikuun lopun kehysriihessä näytti hetken siltä, että hallitus kaatuisi. Keskusta vaati muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkauksia valtion menoihin. Riihen lopputuloksena päätettiin toteuttaa 370 miljoonan leikkaukset vuonna 2023 ja tehdä 100–150 miljoonan veronkorotukset.   Puolustaessaan tieteeseen kohdistuvia 35 miljoonan leikkauksia keskustan puheenjohtaja ja silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kirjoitti Facebookissa, että leikkauksia tehdään ”valtion velkaantumisen jarruttamiseksi”. Viime vuonna suomi ottikin ennätysmäärän velkaa, noin 19,7 miljardia euroa. Opposition edustajat ja kannattajat ovat kauhistelleet summaa. Toisaalta voi kysyä, millaisia vaihtoehtoja velkaantumiselle olisi koronavuonna ollut. Velasta 17,5 miljardia sisältyi koronapandemian vuoksi tehtyihin seitsemään lisätalousarvioon. Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa lainaa arvioitiin otettavan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Mihin koronamiljardit käytettiin?

Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Voiman talousliitteessä tilaa saavat tutkijat, jotka käsittelevät talouden yhteiskunnallisia ilmiöitä ja popularisoivat tutkimusalueidensa sisältöä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Ihmiskunnan elämäntavan muuttaminen biosfäärin kannalta kestäväksi vaatii talouden, politiikan ja ekologian ymmärtämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos edellyttää tiedevetoista suunnittelua ja valtiojohtoista siirtymäpolitiikkaa, jossa ekologiset reunaehdot ohjaavat talouden kehitystä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Koronakriisin myötä viimeisetkin padot 2020-luvun valtiokapitalismin tieltä näyttävät murtuvan. Keskuspankkikapitalismin vaihe saattaa jäädä vain vuosikymmenen mittaiseksi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

”He olivat siviilejä. Heillä ei ollut Loistavan polun käyttämiä mustia paitoja. He olivat tavallisia ihmisiä. Heillä ei ollut [sissien käyttämiä] maihareita. He eivät sanoneet mitään, tappoivat vain”, sanoi silminnäkijä perulaiselle Ojo Público -verkkomedialle. Silminnäkijä oli paikalla Perun vuoristoalueen San Miguel del Enen kylässä viime sunnuntaina, jolloin aseistetut hyökkääjät tappoivat ainakin 16 ihmistä.  Kansainväliset uutistoimistot AFP, Reuters ja sitä myötä YLE uutisoivat, että murhien taustalla olisi maolainen Loistava polku -järjestö. Itsenäisen verkkomedia Ojo Públicon mukaan murhat liittyivät kuitenkin huumekauppaan, eivät Loistavaan polkuun tai vasemmistoideologiaan. Sittemmin uutistoimistot korjasivat otsikointiaan, mutta virhe oli välittynyt maailmalle. Uutistoimistot seuraavat ymmärrettävästi valtamediaa ja viranomaistiedotusta. Tiedonvälityksen kannalta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

Taiteilija ahdingossa – Anu Hälvän mielestä taiteen rajoitukset ovat epäoikeudenmukaisia

Koronaepidemiaa torjuvat toimet ovat kurittaneet taidealaa erityisen ankarasti.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taiteilija ahdingossa – Anu Hälvän mielestä taiteen rajoitukset ovat epäoikeudenmukaisia

Yli 150 muusikon ja kuorolaisen musiikkivideo muistuttaa, että kamppailussa ilmastokriisiä vastaan tarvitsemme toivon lisäksi tekoja

Lapset seisovat vesitornin edessä ilmastokyltit käsissään. Kapellimestari viittoo vesistön edustalla. Virtuaalikuoron jäsenet katsovat kukin omaan webkameraansa ja laulavat yhteen ääneen ”but the one thing we need more than hope is action”. Biolapset, Joensuun kaupunginorkesteri, useat eturivin artistit ja noin 90 hengen virtuaalikuoro ovat toteuttaneet kapellimestari ja säveltäjä Johanna Almarkin Yes we all need hope -kappaleesta yhteisöllisen ilmastomusiikkivideon. Mukana on eri ikäisiä muusikoita ja eri musiikkilajeja, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Kappale on englanninkielinen, mutta siinä räpätään suomeksi ja saameksi. Laulajat ovat niin poppareita, rokkareita, oopperalaulajia kuin vapaaehtoisia kuorolaisia. ”Olen koko urani aikana saanut kokea musiikin voiman yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden luomisessa, niin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Yli 150 muusikon ja kuorolaisen musiikkivideo muistuttaa, että kamppailussa ilmastokriisiä vastaan tarvitsemme toivon lisäksi tekoja

Elävien hautausmaalta orjaplaneetalle – suomenkielisen hevin neljä vuosikymmentä

Miksi kukaan haluaisi soittaa heviä? ”Sarcofaguksen lopettaminen on ollut aikomuksenani melko kauan, mutta tänä vuonna kävi hyvin selväksi, että mielessäni ei ole enää tilaa Sarcofagukselle. On nollauksen aika.” – Kimmo Kuusniemi Eräs ympyrä sulkeutui tämän vuoden alussa, kun suomihevin veteraani Sarcofagus lopetti toimintansa. Yhtyettä sen alusta asti luotsannut Kimmo Kuusniemi laittoi jo toistamiseen bändin tarulle pisteen, mutta päätös tuskin sai kovin suurta värinää aikaan hevipiireissä. Vuonna 1977 perustettu bändi oli ja pysyi kulttibändinä, jonka tunnetuin saavutus oli ensimmäisen suomenkielisen hevimetallialbumin julkaisu vuonna 1982. Moottorilinnut-levy julkaistiin Kimmo Kuusniemi Band -nimikkeen alla. Kappaleiden aiheetkin olivat ehtaa hevimetallia: Metallinen sateenkaari ja Elävien hautausmaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Elävien hautausmaalta orjaplaneetalle – suomenkielisen hevin neljä vuosikymmentä

Puolan nuoret ja naiset haluavat murtaa oikeiston hegemonian

Puolan politiikkaa on hallinnut kaksi oikeistolaista puoluetta: Laki ja oikeus, puolaksi Prawo i Sprawiedliwość, PiS, ja Kansalaisfoorumi, Platforma Obywatelska, PO. Molemmat konservatiiviset puolueet ovat olleet vallassa vuodesta 2005. Niiden dominoivan aseman mahdollisti vasemman laidan romahtaminen.  Nykyinen PiS-puolueen johtama hallitus on ottanut käyttöön oikeistolaisen, hyvin autoritaarisen ja konservatiivisen poliittisen ohjelman samalla kun se on parantanut sosiaaliturvaa. Yhdistelmä on osoittautunut valtavaksi ongelmaksi vasemmistolle, joka yrittää kulkea hallituksesta ja tärkeimmistä uusliberalistisista oppositiopuolueista riippumatonta tietä.  Kansalaisfoorumi PO oli alun perin keskustaoikeistolainen konservatiivipuolue, jonka talousohjelma oli suorastaan äärimmäisen uusliberalistinen. Kuitenkin päästyään muodostamaan hallituksen vuonna 2007, se muutti suhtautumistaan talouspolitiikkaan käytännöllisemmäksi ja kanavoi maahan virtaavia Euroopan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Puolan nuoret ja naiset haluavat murtaa oikeiston hegemonian

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan