Tekijä: Voima

Kotisivu
https://voima.fi

Kirjoittanut: Voima

Deliveroon pörssifloppi. Uberin häviämä oikeusjuttu. Vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista vaikuttaa reaalimaailmaan.

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Ruokalähettiyhtiö Deliveroon listautumisesta Lontoon pörssiin maaliskuun lopulla odotettiin yhtä vuosikymmenen suurimmista listauksista. Sen piti kerätä jopa 10 miljardia euroa, mutta potti jäi lopulta 1,5 miljardiin. Muutama suuri sijoitusyhtiö ilmoitti ennen Deliveroon listautumista, etteivät ne osallistu sen antiin. Keskeisenä syynä oli Deliveroon liiketoimintamalli, jossa ruokalähetit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia vailla minimipalkkaa ja työntekijän sosiaaliturvaa. Deliveroon pörssifloppi tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Uber hävisi oikeusjutun Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisu oli päätepiste vuosia eri oikeusasteissa jatkuneelle kiistalle Uberin kuljettajien työntekijästatuksesta. Päätöksen seurauksena Uber luokitteli kaikki kuljettajansa Britanniassa työntekijöiksi. Näin heillä on jatkossa oikeus minimipalkkaan, sairausajan palkkaan, lomiin ja eläkkeisiin. Deliveroon ja Uberin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Deliveroon pörssifloppi. Uberin häviämä oikeusjuttu. Vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista vaikuttaa reaalimaailmaan.

Ylen sarja Pala sydämestä voitti Golden Nymph Jury Special Prize -palkinnon Monte Carlon tv-festivaaleilla

Lukuaika: 4 minuuttia

Ylen tuottamassa Pala sydämestä -mysteeridraamassa selvitetään lastensuojelusta kadonneen lapsen tapausta. Tv-sarja kuvaa lastensuojelun moninaista arkea, erilaisia vallankäytön tapoja ja työn ja muun elämän välisten rajojen venymistä. Sarja toistaa 2000-luvun pohjoismaisen rikosfiktion perusteemoja: lasten ja vanhempien viileitä ja ongelmallisia suhteita, rikoksiin liittyviä moraalisia monitulkintaisuuksia ja naisten uran mahdollistavia sukupuolirooleja. Perinteiseen nordic noiriin verrattuna sarjassa on paljon enemmän lämpöä ja välittämistä.  Englanniksi Piece of My Heart -nimellä tunnettu sarja palkittiin kesäkuun lopulla tuomariston suosikkina Golden Nymph Jury Special Prize -palkinnolla Monte Carlon elokuva- ja tv -festivaaleilla. Sarja kilpaili myös Prix Italia -palkinnosta, ja sen esitysoikeudet on myyty ainakin muihin pohjoismaihin. ”Yhtenä tavoitteena

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ylen sarja Pala sydämestä voitti Golden Nymph Jury Special Prize -palkinnon Monte Carlon tv-festivaaleilla

Kriittisen ajattelun ja luovuuden vaaliminen tekee meistä parempia ihmisiä. Siksi koulutus ei saa kulkea talouselämän talutusnuorassa.

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Inhimillisyys vaatii kriittistä ajattelua ja mielikuvitusta. Niitäkin on hyvä oppia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kriittisen ajattelun ja luovuuden vaaliminen tekee meistä parempia ihmisiä. Siksi koulutus ei saa kulkea talouselämän talutusnuorassa.

Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tuntuvat kaukaisilta. Nykyistä demokraattisempi verkko on kuitenkin mahdollinen.

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Internetin tulevai­suus vaikuttaa synkältä. Klikit ja niitä seuraavat mainostulot määräävät suuntaa ja tekoälyalgoritmit ohjaavat entistä tarkemmin mitä ihmiset näkevät ja tekevät. Valta verkossa on keskittynyt Googlen kaltaisille teknojäteille, joilta puuttuu valtansa edellyttämä demokraattinen tilivelvollisuus. Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tilasta, jossa yhteisöt muodostuvat orgaanisesti luomaan uutta, tuntuvat kaukaisilta. Vaikka nykytilanne ei välttämättä näytä valoisalta, optimismiin on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin, avoimen lähdekoodin (Open Source) ajatus ei ole kadonnut mihinkään. On jopa todennäköistä, että jokainen ohjelmisto, jota päivittäin käytämme, perustuu ainakin osittain kaikkien nähtävissä ja muokattavissa olevaan, eikä yrityksen omistamaan, koodiin. Toinen syy liittyy verkon käyttäjien aktiivisuuteen ja siihen mihin verkkoa käytetään.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tuntuvat kaukaisilta. Nykyistä demokraattisempi verkko on kuitenkin mahdollinen.

Valtamedian ilmastojournalismin kritisointi vie aikaa ja resursseja. Energia kannattaisi suunnata omaehtoiseen tekemiseen.

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Journalismissa käsitellään ilmaston lämpenemistä hyvin paljon. Ilmastotutkijoiden huolestuneet puheenvuorot saavat tämän tästä runsaasti tilaa tiedotusvälineissä, ja onpa jopa ilmastoteemoille omistautuneita kirjeenvaihtajia. Ilmastonäkökulmat ovat näkyvästi esillä myös talousjournalismissa, kun entistä ärhäkämmistä ja arvaamattomammista luonnonilmiöistä tulee itsestään selvä osa vastuullisten yritysten riskienhallintakulttuuria. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että journalismin tulisi ottaa ilmastokriisi vielä huomattavasti nykyistä vakavammin. Maaliskuussa Elokapina-ympäristöliike osoitti mieltään Sanomatalolla Helsingissä ja vaati, että maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien pitäisi käsitellä ilmastokriisiä nykyistä kattavammin ja pontevammin. Se, että ilmasto on juttuaihe tai näkökulma, ei riitä, vaan eksistentiaalisena uhkana ympäristökriisi pitäisi ottaa kaikkea journalistista tekemistä määrittäväksi reunaehdoksi – sellaiseksi kyseenalaistamattomaksi ydinarvoksi, kuin demokratia on journalismille

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Valtamedian ilmastojournalismin kritisointi vie aikaa ja resursseja. Energia kannattaisi suunnata omaehtoiseen tekemiseen.

Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Usein kuulee väitettävän, että Suomessa tuloerot eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla. Artikkelissamme Marja Riihelän kanssa osoitamme tuloerojen kasvaneen Suomessa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti ja pienen notkahduksen jälkeen jääneen taantuman aikana uudelle korkeammalle tasolle. Viime vuosina tuloerot ja erityisesti ylimmät tulo-osuudet ovat lähteneet taas kasvuun. Tuloeroja voidaan mitata useilla eri mitoilla. Jostakin syystä suosituimpana mittana on pysynyt suhteellisia tuloeroja mittaava Gini-kerroin. Se asettaa pienen painon muutoksiin ylimmissä tuloissa. Suomessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet juuri ylimmissä tuloissa. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistosta puuttuu juuri suurituloisten tuloja. Siellä ei ole tietoa yritysten jakamattomista voitoista. Emme tiedä, miten yrityksen tulo on tältä osin kohdistunut sen omistajille. Samoin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

On the verge of platform failure

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

I was recently offered free lassis with my Indian takeaway for not ordering it through Wolt. For the restaurant, it was simply more viable to give things away than having the margins eaten up. On Christmas Eve, an eager driver insisted on us cancelling our ride on Uber and paying him directly. For him, Uber was indeed a platform of opportunities though not quite in the same way the company seems to imagine it. I started to wonder what these encounters had in common, and if they possibly could tell us something about the current state of the platform economy. For

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from On the verge of platform failure

Romaninaiset rakentavat Valko-Venäjällä parempaa tulevaisuutta

Lukuaika: 6 minuuttia

Rusalina Konstantina, 24, on juuri valittu Valko-Venäjän romaninaisten verkoston johtajaksi. Konstantina on valmistunut painoteknisestä opistosta hyvin arvosanoin. Hän on menestynyt nuori nainen, joka työskentelee huonekaluliikkeen varajohtajana ja on parhaillaan palkkaamassa uusia työntekijöitä sen haarakonttoriin. Diakonissalaitoksen Romaninaisten voimaa -hankkeesta hän hakee muun muassa tietoa siitä, miten voisi houkutella enemmän romaninaisia mukaan työelämään. Konstantina menetti isänsä kuusivuotiaana munuaissairauteen. Isällä oli tapana aina sanoa, että Rusalina pääsee vielä pitkälle. Nuori nainen korostaa olevansa poikkeus. Romaneista koulua käy Valko-Venäjällä vain 30 prosenttia ja romaninaisista vielä paljon vähemmän. -Kouluun ei mennä, koska pidetään tärkeämpänä, että nuori nainen jää kotiin auttamaan perhettä. Siinä hyöty on suoraa,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Romaninaiset rakentavat Valko-Venäjällä parempaa tulevaisuutta

Harva tietää kaupan kasvatusmultien sisältävän turvetta, mutta ekologisina mainostetut vaihtoehdot eivät ole juurikaan parempia

Kuvat: SLL Lukuaika: 2 minuuttia

Suomen Luonnonsuojeluliitto SLL tyrmää puutarha- ja huonekasvituotteita valmistavan Biolanin väittämät, joiden mukaan kasvatusmullan sisältämän turpeen korvaaminen rahkasammaleella olisi ekologista. Yhtiön mukaan rahkasammalta nostettaessa suo säilyttää hiilivarastonsa ja biotooppinsa eli luontotyyppinsä.  “Ilmaston lisäksi on tärkeää ottaa huomioon biodiversiteetti”, SLL:n Pirkanmaan aluesihteeri Anne Hirvonen kommentoi.  Rahkasammaleen mukana nostetaan pintaturvetta, ja sammalta joudutaan hankkimaan soilta, jotka eivät ole olleet käytössä turvetuotannossa. Suon repiminen muuttaa sen hiilinielusta hiilen ja metaanin lähteiksi. Suon ennalleen palautuminen kestää vähintään 30 vuotta, ja lajiyhteisöt muuttuvat todennäköisesti pysyvästi.  Ympäristönsuojelun kannalta ongelmana on myös viranomaisten tulkinta, jonka mukaan soiden kuorimiseen riittää vain maanomistajan lupa. Turpeennostolta laki edellyttää ympäristölupaa.   Vaikka

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Harva tietää kaupan kasvatusmultien sisältävän turvetta, mutta ekologisina mainostetut vaihtoehdot eivät ole juurikaan parempia

Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Hoivan ja van­hustenhoi­don tila muuttuu hitaasti. Yhteiskunnallisessa retoriikassa vallitsee konsensus siitä, että satsauksia tarvitaan enemmän. Käytännön toimet jäävät silti vajaiksi, ja hoivakotien kriisit ovat toistuvia. Vaikka hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on nyt kirjattu lakiin, esimerkiksi kotihoidossa on edelleen suuria ongelmia. Talouspolitiikassa hoiva jää usein marginaaliin, tai se ymmärretään hyvin kapeasti. Hoivan tutkimuksessa on jo vuosikymmeniä esitetty, että hoiva tulisi ottaa yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suuri osa hoivatyöstä on palkatonta. Monia huolenpidon, avunannon, hoivan ja hoidon muotoja harjoitetaan perhepiirissä ja läheisten, naapureiden ja ystävien kesken. Tämä ihmisiä hengissä ja hyvinvoivina pitävä toiminta on elinehto yhteisöille ja kaikelle ihmisten toiminnalle. Palkkatyön piirissä tehtävän ammattitaitoa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta