Hoivan ja vanhustenhoidon tila muuttuu hitaasti. Yhteiskunnallisessa retoriikassa vallitsee konsensus siitä, että satsauksia tarvitaan enemmän. Käytännön toimet jäävät silti vajaiksi, ja hoivakotien kriisit ovat toistuvia. Vaikka hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on nyt kirjattu lakiin, esimerkiksi kotihoidossa on edelleen suuria ongelmia. Talouspolitiikassa hoiva jää usein marginaaliin, tai se ymmärretään hyvin kapeasti. Hoivan tutkimuksessa on jo vuosikymmeniä esitetty, että hoiva tulisi ottaa yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suuri osa hoivatyöstä on palkatonta. Monia huolenpidon, avunannon, hoivan ja hoidon muotoja harjoitetaan perhepiirissä ja läheisten, naapureiden ja ystävien kesken. Tämä ihmisiä hengissä ja hyvinvoivina pitävä toiminta on elinehto yhteisöille ja kaikelle ihmisten toiminnalle. Palkkatyön piirissä tehtävän ammattitaitoa
Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.
Hoivan palkat ja laatu ovat kärsineet. Silti, jos tahtoa on, rahaa löytyy kyllä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
