Tekijä: Voima - Sivu 72

Köyhät ovat kärsineet pandemiasta rikkaita enemmän. Tästä voi syyttää epidemiaa edeltänyttä leikkauspolitiikkaa.

11.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Tammikuussa 2021 arvostetun lääketieteellisen julkaisun BMJ:n päätoimittaja kritisoi joidenkin maiden poliittisia toimia koronapandemian aikaan kutsuen niitä ”sosiaaliseksi murhaksi”. Kirjoittaja lainasi sosiaalisen murhan käsitteen Friedrich Engelsiltä, joka kuvasi sillä 1800-luvun Englannin luokkasortoa. Engelsin mukaan etuoikeutettujen luokkien luomat olosuhteet johtivat väistämättä ennenaikaiseen ja tarpeettomaan kuolemaan köyhimpien luokkien keskuudessa. Saman tendenssin on myös koronapandemia tuonut esille. Köyhät ovat kärsineet koronapandemiasta huomattavasti rikkaita enemmän. Esimerkiksi Britannian köyhempien alueiden kuolleisuus on ollut kaksinkertainen verrattuna maan rikkaimpiin alueisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat jälleen olleet naiset ja lapset sekä rodullistetut vähemmistöt. Samalla kun sadat miljoonat ovat jääneet työttömiksi, kuitenkin esimerkiksi Yhdysvaltain rikkaimmat miljardöörit ovat kartuttaneet omaisuuttaan 1,3

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Köyhät ovat kärsineet pandemiasta rikkaita enemmän. Tästä voi syyttää epidemiaa edeltänyttä leikkauspolitiikkaa.

Raha on halpaa. Siksi säästämisen riskit kasvavat ja koskevat yhä useampaa.

11.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Säästämisen hyveen tulokset ovat Suomessa tavanneet ohjautua talletus- ja säästötileille. Nollakorkojen ajassa tämä ei riitä. Sijoittamalla saadaan tuottoa, mutta kasvatetaan riskejä. Pankkitilit ovat laajalti talletussuojan piirissä. Suoja ei yllä rahastoosuuksin tai osakkeisiin. Sijoitussäästämisen häviäjät ovat harvassa niin kauan, kun keskuspankkien halvan rahan politiikka säilyy nykyisellään. Piensäästäjien suora kytkeminen finanssimaailmaan kasvattaa kuitenkin halvasta rahasta riippuvien määrää. Enää siitä eivät ole riippuvaisia vain eläkeyhtiöiden kaltaiset suurpelurit ja kasvava eläkeläisjoukko. Riippuvuus lisääntyy myös työikäisissä. Tulevaisuudessa ehkä jopa vastasyntyneissä. Rahanpyörittäjien kylä kasvaa. Miksi suomessa säästetään? Enemmistölle kyse on asunnosta. Kun lainaraha on halpaa, hinnat ovat nousseet monissa kaupungeissa tuloja nopeammin. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat venyneet jopa 35–45

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Raha on halpaa. Siksi säästämisen riskit kasvavat ja koskevat yhä useampaa.

Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.

10.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2020 kaksi odotettua alustataloutta käsittelevää lakialoitetta. Vaikka aloitteet ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä, niiden näkökulma alustatalouteen on kapea. Molemmat aloitteet käsittävät alustatalouden markkinoiden sisällä tapahtuvana ilmiönä. Digitaalisten markkinoiden aloite (Digital Markets Act) näkee alustatalouden uhkana tehokkaalle kilpailulle. Digitaalisten palvelujen aloite (Digital Services Act) käsittelee alustataloutta erityisesti uhkana kuluttajien oikeuksille. Nämä eivät kuitenkaan käsittele alustatalouden poikkeuksellisia piirteitä ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viime vuosina alustatalouden on usein kuvattu olevan uhka yksilöiden itsemääräämisoikeudelle. Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessorin Shoshana Zuboffin popularisoiman ’valvontakapitalismin’ ytimessä on väite, jonka mukaan alustojen massadatan kerääminen ja sen analysointiin käytettävät koneoppimisalgoritmit mahdollistavat käyttäjien alitajuisen manipuloinnin. Tämä nähdään perustavanlaatuisena uhkana

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.

Jos kapitalistinen omistusoikeus on ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa, mikä olisi parempi termi liberalismin tilalle?

8.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Kapitalismin ja liberalismin kohtalonyhteys on melko yleisesti hyväksytty sekä kapitalistisen vallankäytön puolustajien että sen kriitikoiden piirissä. Puolustajien osalta tämä ei ole kovinkaan yllättävää. Liberalismin houkuttelevuus näkyy esimerkiksi siinä, miten avioliittoa tai päihteitä koskevat käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet. Vaikkapa suuryritysten valta-asemaa vahvistavien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä voi edistää kertomalla niiden edistävän liberaalia vapautta. Se vetoaa monen arkijärkeen. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kapitalismin ja sitä pönkittävien omistusoikeuksien taustalta löytyy oletuksia, jotka ovat vähintäänkin ajoittaisessa ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa. Ekonomismi ja propertarismi ovat siksi parempia käsitteitä kuvaamaan kapitalismin aatteellista luonnetta kuin liberalismi. Jotkut viittaavat ekonomismi-sanalla talousasioiden suureen painoarvoon päätöksenteossa tai tieteellisessä selittämisessä. Itse tarkoitan ekonomismilla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Jos kapitalistinen omistusoikeus on ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa, mikä olisi parempi termi liberalismin tilalle?

Miten tehdä työurista kestäviä pandemian ja ilmastonmuutoksen vaivaamassa maailmassa? Koulutusta lomautetuille, ehdottaa asiantuntija.

8.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Suomalaisten elämäntapa ja työelämä vaativat radikaaleja muutoksia, jotta ilmaston keskilämpötilan nousu voidaan pysäyttää Pariisin ilmastosopimuksessa rajattuun 1,5 asteeseen. Koronaviruspandemia on osoittanut, että yhteiskuntaan ja talouteen vaikuttavia erittäin järeitäkin toimia on mahdollista tehdä jopa hyvin nopeasti, jos se koetaan tarpeeksi välttämättömäksi. Koronapandemian torjuntatoimet ovat vaikuttaneet dramaattisesti työllisyyteen. Varsinkin lomautettujen osuus on pandemian aikaan kasvanut. Helsinki Graduate School of Economicsin mukaan vuonna 2020 lomautusjaksoja alkoi 454 000, mikä on yli viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2019. Esimerkiksi kuljetus- ja palvelualan työntekijöitä on lomautettu. Lienee selvää, että nämä alat muuttuvat teollisuustoimialojen lisäksi hiilineutraalisuutta tavoittelevassa yhteiskunnassa, kun elämäntapamme ja kulutustottumuksemme muuttuvat. Työntekijät tulee huomioida

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Miten tehdä työurista kestäviä pandemian ja ilmastonmuutoksen vaivaamassa maailmassa? Koulutusta lomautetuille, ehdottaa asiantuntija.

Ovatko käsityksemme taloudesta vanhentuneita, koska taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä? Opetuksen monipuolistaminen voisi auttaa.

8.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Taloustieteen uudistamista tavoitteleva Core-hanke on saanut jalansijaa myös suomalaisissa yliopistoissa. (Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat 17.1.2021) Core pyrkii tuomaan taloustieteen opetukseen realistisempia elementtejä ja tutkimaan enemmän todellisen maailman ilmiöitä, kuten instituutioiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, motiivien moninaisuutta ja informaation epätäydellisyyttä. Taloustieteellisessä keskustelussa esiintyy usein huoli siitä, että taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä uusille opiskelijoille ja suurelle yleisölle, ja siksi ihmisillä on taloustieteestä vanhentuneita käsityksiä. Varmasti huoli pitää osittain paikkansa. Sen sijaan teoreettisen tai metodologisen moninaisuuden puutteita ei nosteta esiin ongelmana Core-hankkeeseen liittyvässä keskustelussa. Suuntauksilla on omat vahvuutensa, ja niiden avulla voidaan esittää erilaisia tulkintoja ihmisten taloudellisesta toiminnasta. Ortodoksista taloustiedettä kritisoidaan yleensä siksi, että taloustiede

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ovatko käsityksemme taloudesta vanhentuneita, koska taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä? Opetuksen monipuolistaminen voisi auttaa.

Politisoi, mutta ei polarisoi – Spike Lee ohjasi konserttielokuvan American Utopia

7.6.20219.5.2026 Kuvat: David Lee / HBO Lukuaika: 4 minuuttia

Joskus 80-luvulla David Byrne sanoi MTV:n (Music Television) haastettelussa olevansa rasisti. Silloin rakenteellisen rasismin vääjäämätöntä vaikutusta omaan toimintaan ei ollut varsinkaan valkoisten rock-muusikoiden tapana tunnustaa, joten hän joutui selittelemään lausuntoaan. Nyt hän muistelee tätä HBO:n mainosvideolla ja vieressä istuva Spike Lee nauraa: ”You’ve been woke for a minute!”. Lee on yksi tunnetuimmista afroamerikkalaisista elokuvaohjaajista. Hän on ohjannut muun muassa elokuvat She’s Gotta Have It (1986), Do the Right Thing (1989) ja BlacKkKlansman (2018). Byrne puolestaan tunnetaan parhaiten Talking Headsin keulakuvana ja soolotuotantonsa monipuolisista yhteistöistä eri artistien, kuten Brian Enon ja St. Vincentin, kanssa. Leen uusin ohjaus on konserttielokuva American Utopia,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Politisoi, mutta ei polarisoi – Spike Lee ohjasi konserttielokuvan American Utopia

Toisenlainen maailma on mahdollinen. Miksi taloutta tutkitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään muussa yhteiskuntatieteessä?

3.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

Arkielämässä yhteiskunnalliset ilmiöt kuten raha ja työ tuntuvat itsestään selviltä todellisuuden osilta. Niiden olemassaolon tavoista ei erityisemmin kiistellä. On selvää, etteivät ne ole samalla tavalla todellisia kuin fysikaaliset objektit. Totta kai ihmisten välisten järjestelyt ovat olemassa eri lailla kuin vaikkapa kivet. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat olemassa, koska ihmiset käyttäytyvät ikään kuin ne olisivat osia yhteisestä objektiivisesta todellisuudesta. Raha on olemassa, koska ihmiset yhdessä uskovat sen olevan olemassa. Työ on olemassa, koska tietynlaista toimintaa kutsutaan työksi ja organisoidaan sen mukaisesti. Talouden ilmiöitä mitataan ja mittareiden välisiä suhteita tutkitaan siinä missä minkä tahansa fysikaalisen ilmiön. Talouden tutkimuksessa toimitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Toisenlainen maailma on mahdollinen. Miksi taloutta tutkitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään muussa yhteiskuntatieteessä?

”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan

3.6.20219.5.2026 Kuvat: Julius Halme, Mikko Lyytikäinen, Tuomas Rantanen, Iida Simes Lukuaika: 2 minuuttia

Tapahtuman järjestäjät tiedottivat ”katastrofaalisesta” tilanteesta: ”Kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Alan tekijöiden mitta tuli täyteen kaavailtujen kulttuurialaan kohdistuvien leikkauksien myötä. Työryhmä on pettynyt siihen, että hallitusohjelmassa tavoitellaan luovien alojen kasvua, mutta nyt alalta kuitenkin aiotaan leikata. Kulttuuriala työllistää Suomessa 120 000 henkilöä, ja alan työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alalla toimii myös 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from ”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan

On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

1.6.2021 Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

Markkinafeminismi ei korjaa sukupuolittuneen talousjärjestelmän vikoja. Järjestelmä vaatii isoja muutoksia. Etenkin on ymmärrettävä uusintavan työn kuten hoivan kytkös tuottavaan talouteen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!