Huhtikuun lopun kehysriihessä näytti hetken siltä, että hallitus kaatuisi. Keskusta vaati muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkauksia valtion menoihin. Riihen lopputuloksena päätettiin toteuttaa 370 miljoonan leikkaukset vuonna 2023 ja tehdä 100–150 miljoonan veronkorotukset. Puolustaessaan tieteeseen kohdistuvia 35 miljoonan leikkauksia keskustan puheenjohtaja ja silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kirjoitti Facebookissa, että leikkauksia tehdään ”valtion velkaantumisen jarruttamiseksi”. Viime vuonna suomi ottikin ennätysmäärän velkaa, noin 19,7 miljardia euroa. Opposition edustajat ja kannattajat ovat kauhistelleet summaa. Toisaalta voi kysyä, millaisia vaihtoehtoja velkaantumiselle olisi koronavuonna ollut. Velasta 17,5 miljardia sisältyi koronapandemian vuoksi tehtyihin seitsemään lisätalousarvioon. Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa lainaa arvioitiin otettavan
Mihin koronamiljardit käytettiin?
Mihin koronavuoden 2020 lisätalousarvioiden mukaan 17,5 miljardin koronavelka käytettiin? Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ehdottivat vastalauseissaan pikemminkin menojen lisäämistä kuin niiden vähentämistä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
