Kulttuuri

Susanna Leinonen, millaisen koreografian tekisit aiheesta länsimaiden perikato, kapitalismin romahdus ja patriarkaatin kuolema?

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

1. Tanssiryhmä Susanna Leinonen Company on jo 25 vuotta. Joko nuoruuden villit jortsut on takana ja nyt keskitytään jo vakiintuneempiin liikesarjoihin? 

Ei missään tapauksessa! Liike on lääkettä, ehkä jopa huumetta. Mitä teknisempää ja vauhdikkaampaa, sitä kovemmat endorfiinit. Ollaan edelleen kuin villit parikymppiset: uteliaita ja nälkäisiä. Erona on vain se, että yli 20 vuoden kokemuksella ei enää tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Susanna Leinonen, millaisen koreografian tekisit aiheesta länsimaiden perikato, kapitalismin romahdus ja patriarkaatin kuolema?

Antony Beevor kirjoittaa viettelevän vaarallisesta Rasputinista – ”Tällaista voi tapahtua vain Venäjällä”

Kirjoittanut: Iida Simes Lukuaika: 8 minuuttia

”Hän oli ainutlaatuinen. Hän oli omanlaisensa, kuin romaanihahmo, joka eli kuin legenda, kuoli kuin legenda ja jonka muisto verhoutuu legendaan”.

Niin kuvaili Grigori Rasputinia hänen tuttavansa, kirjailija Nadežha ”Teffi” Lohvitskaja. Brittiläinen historioitsija Antony Beevor aloittaa tällä lainalla kirjansa Rasputin ja Romanovien tuho (WSOY 2026). Sen on suomentanut Jouni Avelin.

Beevor kertoo Rasputinin tarinan kautta Romanovien tsaari Nikolai II:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan valtakauden kiihkeän synkistä loppuhetkistä. 

”Hädin tuskin lukutaitoinen siperialainen maalainen”, kuten Beevor kirjassaan luonnehtii, hurmasi ja manipuloi Venäjän vallan eliittiä 1900-luvun alussa. Rasputinilla ei ollut virallista asemaa hovissa eikä edes alaisia, kamaripalvelijoita lukuunottamatta, mutta ”silti hän vaikutti tahattomasti maailman mahtavimman yksinvaltiuden romahdukseen enemmän kuin kukaan muu”.

Ilman kunnon lähteitä ”kirja olisi jäänyt aika ontoksi, pelkkien spekulaatioiden varaan”, Beevor totesi Helsingissä toukokuussa 2026. 

Teosta varten hän tutki laajasti arkistoja, kirjastoja ja lehtiartikkeleita. Kirjaan löytyi aineistoa oikeudenkäynneistä, poliisilaitoksen raporteista ja hienojen rouvien muistiinpanoista. Vaikka joidenkin henkilöiden tilannekuva on voinut olla virheellinen tai he ovat olleet hyvin taikauskoisia, Beevor pystyi silti päättelemään, mitä Rasputinin aikalaiset rehellisesti ajattelivat hovista, Venäjän politiikasta tai maan käymistä sodista. Väärätkin huhut ovat voineet vaikuttaa ratkaisevasti asioiden kulkuun. 

Beevorin teosta lukee kuin taitavasti rytmitettyä jännäriä. Kuin Venäjän autokratia seilaisi Titanicilla. […]

Lue lisää… from Antony Beevor kirjoittaa viettelevän vaarallisesta Rasputinista – ”Tällaista voi tapahtua vain Venäjällä”

Queerfeminismiä ja tiedeviestintää yhdistelevä H-P Ontto-Panula toivoo vähemmistöiltä keskinäistä solidaarisuutta

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Nauska Lukuaika: 6 minuuttia

Sarjakuvataiteilija Henry-Paul ”H-P” Ontto-Panula (ent. Lehkonen) järjesti alkuvuodesta Turussa uuden sarjakuvatapahtuman, Queersarjakuvakirjafestarin. ”Harmittelimme toissavuonna Pii Anttosen kanssa Tampere Kupliissa, miten moni queer-tekijä ei ollut saanut sinne myyntipöytää eivätkä queer-teemat juurikaan näkyneet ohjelmassa. Lisäksi tapahtuma oli todella täynnä. Ajattelimme sitten perustaa oman festivaalin. Eihän se kovin vaikeaa voinut olla, eikä ollutkaan.” Kummallakin oli ennestään paljon kokemusta tapahtumien tuotannosta esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalien Zinefestistä.

Queersarjakuvakirjafestarin lavalla vuorottelivat kirjailijat ja sarjakuvataiteilijat ja haastateltavana oli myös pienlehtien tekijöitä. Pienlehdet ja omakustannesarjakuvat ovat olleet tärkeässä osassa Ontto-Panulan uralla. Kun tekee itse, saa tehdä millaista haluaa. ”Aloin alun perin tehdä omia antologioita, kun minua ei huolittu mukaan muiden antologoihin”, hän paljastaa.

Ontto-Panula yhdistää sarjakuvissaan huumoria ja draamaa poliittisiin aiheisiin.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Queerfeminismiä ja tiedeviestintää yhdistelevä H-P Ontto-Panula toivoo vähemmistöiltä keskinäistä solidaarisuutta

Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

Kirjoittanut: Emilia Miettinen Lukuaika: 5 minuuttia

Kun googlettaa nimen William Morris, silmille lävähtää toinen toistaan kauniimpia tapettikuoseja. Vaikka kuoseilla on ikää suunnilleen puolitoista vuosisataa, William Morris -tapetti on edelleen käsite ja kuumille kiville menevä myyntiartikkeli myös suomalaisissa sisustusliikkeissä. 

Vuonna 1834 syntynyt brittiläinen Morris oli yleisnero ja yrittäjä, jonka yritys Morris & Co suunnitteli ja valmisti tapettien lisäksi muun muassa tekstiilejä, lasimaalauksia, huonekaluja ja fontteja. Perustamassaan Kelmscott Press -painotalossa Morris valmisti kirjoja käsityönä, ja kokosi muun muassa Geoffrey Chaucerin kirjoituksista näyttävän teoksen, josta otettiin 425 kappaleen painos. Chaucer oli ensimmäinen merkittävä englanniksi kirjoittanut kaunokirjailija, jonka mukaan Morris nimesi erään koristeellisimmista fonteistaan.

Morris oli keskushenkilö 1800-luvun loppupuolella Oxfordin yliopiston professori John Ruskinin ajatuksista syntyneessä arts and crafts -liikkeessä. Ruskin pyrki kansantajuistamaan taidetta ja korostamaan ihmisen moraalia ja yhteyttä luontoon teollistuneen maailman ja viktoriaanisen ajan edistysuskon sijaan.

Morris oli Ruskinin oppilas, sosialisti ja käsityöläinen, joka halusi palauttaa kauniit, massatuottamattomat esineet ja elinympäristöt arvoonsa. Hän haaveili paluusta esiteolliseen aikaan, jolloin käsillä merkityksellistä työtä tekevät ihmiset elivät idyllisessä ympäristössä ja vuodenkierron mukana sen sijaan, että ponnistelisivat urbaanissa kurjuudessa turhia tavaroita massatuottavan teollisuuden pillin tahdissa.

Morris, joka korosti merkityksellisyyden kokemuksen ja itseilmaisun tärkeyttä niin työntekijälle kuin taiteilijalle, oli nykyisten kapitalismikriitikoiden estetiikkaa rakastava hengenheimolainen, joka katsoi kapitalismin tuottavan maailmaan sekä rumuutta että epäoikeudenmukaisuutta: “Ihmisten työllä ei pitäisi syntyä mitään turhaa, eikä mitään pitäisi syntyä työtätekevien alistamisesta.”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Kirjoittanut: Mika Pekkola Kuvat: Nauska Lukuaika: 5 minuuttia

Kun Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton joukot olivat vetäytyneet kesällä 2021 Afganistanista kaoottisissa olosuhteissa, valtaan palannut Taleban-liike pyrki antamaan itsestään uudistuneen kuvan. Maltillisen ja sovinnollisen politiikan sijaan Taleban ryhtyi kuitenkin hallitsemaan maata tutuksi tulleilla keinoilla. Se romutti maan oikeuslaitoksen, sääti ankaran sharia-lain, pani toimeen julkisia ruoskimisia, pahoinpitelyjä ja teloituksia sekä sulki naiset pois julkisesta elämästä ja vainosi heitä pidäkkeettä.

Maailma reagoi hiljaisuudella. Taleban sai kiristää hirmuvaltaansa rauhassa, kun sen väkivaltaiset teot jäivät Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin imperialistisen sotapolitiikan, palestiinalaisten kansanmurhan ja Lähi-idän levottomuuksien alle.

Afgaaninaiset eivät kuitenkaan vaienneet. He järjestivät mielenosoituksia ja lakkoja, organisoivat vastarintaa ja jatkoivat opintojaan salaa. Journalisti Shakiba Adilin ja kirjailija Elina Hirvosen ohjaama dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul (2026) avaa peittelemättömän näkymän sorron alla elävien naisten pyrkimyksiin säilyttää toimijuutensa vaikeissa olosuhteissa. […]

Lue lisää… from Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Anssi Kasitonni jauhotti vastustajansa

Kirjoittanut: Jari Tamminen Kuvat: Serlachius, Sampo Linkoneva Lukuaika: 4 minuuttia

”Sanotaan näin, että voitto mielessä.”

Anssi Kasitonnin tavoite on selvä juuri ennen Prix de Kasitonni -kilpailun starttia Särkikankaan moottoriradalla toukokuun puolivälissä.

Kasitonni on tullut tutuksi omintakeisista lyhytelokuvista ja veistoksista, jotka usein koettelevat rajoja, joita taiteelle on tykätty asettaa. Hän kertoo siirtyneensä taiteen pariin melko suoraan mopojen ja autojen virittelyn ja korjaamisen maailmasta. Tausta näkyy myös hänen teoksissaan, joita on parhaillaan nähtävissä Serlachius-museossa.

Näyttelyissään Kasitonni on esitellyt vuosien mittaan muun muassa aaltopahvista rakentamaansa, oikean kokoista kullanväristä kopiota vuoden 1968 Plymouth Valiant -jenkkiraudasta, ja samoin oikean kokoista kiihdytysauton mallia. Prix de Kasitonni -kilpailussa hänen teoksensa ottivat aimo askeleen toiminnallisempaan suuntaan: museon antamalla muutaman satasen budjetilla hän osti kaksi auton raaskua, ja tuunasi ne kilpakuntoon.

Kasitonni esitteli kilpapeliään ennen lähtöä.

”Tässä on tuplaturbo.” Eli kaksi vappuhyrrää konepellissä.

”Ja tässä on neliveto.” Eli etuvetoisen auton eturenkaiden vanteisiin on hitsattu kiinni toiset vanteet renkaineen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Anssi Kasitonni jauhotti vastustajansa

”Koska ajat ovat mitä ovat, pitää tutkia juurikin pahuutta ja sen syntymistä” – Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa kerta toisensa jälkeen itsensä pimeyden äärelle

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Kuvat: Einari Vuorinen Lukuaika: 10 minuuttia

Kirjailijan uusimmassa teoksessa raadollinen tarina on kääritty kauniiseen kieleen. […]

Lue lisää… from ”Koska ajat ovat mitä ovat, pitää tutkia juurikin pahuutta ja sen syntymistä” – Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa kerta toisensa jälkeen itsensä pimeyden äärelle

Queer-lätkäromantiikka innostaa – Annukka Salama on kerännyt teokselleen huimia lukijamääriä

Kirjoittanut: Ennu Leiwo Kuvat: Tiia Mahkonen / WSOY Lukuaika: 4 minuuttia

Kysytään näin: kuka ei törmännyt alkuvuodesta Heated Rivalryyn? Urheiluromantiikan lukijoiden piirissä kulttimaineisen romaanisarjan tv-adaptaatio on tavoittanut odottamattoman laajat yleisöt. HBO:ssa ilmestynyt sarja kiinnostaa erityisesti naisia ja on kerännyt ympärilleen fanikulttuuria Suomessa.

Harvempi tietää, että homoromanttinen jääkiekkoromantiikka nousi Suomessa suosioon nuorten lukijoiden keskuudessa jo viime syksynä. Annukka Salamalta julkaistiin lokakuussa 2025 nuortenromaani Sulamispiste, joka käsittelee Heated Rivalryn tavoin jääkiekkoa – ja kahden pojan välistä rakkautta.

Vaikka kohderyhmät ovat erilaiset, kahta teosta yhdistää queer-urheiluromantiikan genren lisäksi niiden suosio omassa viitekehyksessään. Satu Ovaskaisen kuvittama Sulamispiste on ollut luetuin suomalainen nuortenkirja sen julkaisusta lähtien. Helsingin kirjamessuilla Annukka Salaman signeerausjono oli yhtä pitkä kuin Sauli Niinistön. Pisimmillään jonottaa sai melkein puolitoista tuntia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Queer-lätkäromantiikka innostaa – Annukka Salama on kerännyt teokselleen huimia lukijamääriä

Voiman raati riisuu kanadalaisen matikkarokkibändi Angine de Poitrinen naamiot

Kirjoittanut: Mikko Sauli Lukuaika: 4 minuuttia

Vielä muutama kuukausi sitten harva länsimainen musanörtti edes tiesi, mitä on mikrotonaalisuus tarkoittaa. Nyt sana on jokaisen itseään kunnioittavan friikkiosaston diggarin huulilla ja yhä enemmän valtavirrassa.  Syynä on Quebecistä ponnistava Angine de Poitrine (suom. rintakipu), joka on valloittanut netin KEXP-radiokanavalla julkaistulla videollaan erikoisuutta tavoittelevia sydämiä ympäri maailman. Muun muassa länsimaisen pullamössörokin kultapoju Dave Grohl on tunnustautunut yhtyeen faniksi. Angine de Poitrinen musiikkia on nimitetty matikkarokiksi. Yhtye koostuu rumpalista ja kitaristi-basistista. Musiikki rakentuu kitaristi-basistin soittamien looppien avulla erikoisen kuuloisten rytmikuvioiden ja naivistisen soundimaailman varaan, pukushow’ta unohtamatta. Laulua bändin tuotoksissa ei kuulla, jos ei joitain yksittäisiä syntikkamaisia äännähdyksiä lasketa. Ilmiön syvällinen käsittely

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Voiman raati riisuu kanadalaisen matikkarokkibändi Angine de Poitrinen naamiot

Anssi Kasitonni Cinematic Universe rakentuu leikin kautta

Kirjoittanut: Jari Tamminen Kuvat: Nauska Lukuaika: 15 minuuttia

Lumiselle pellolle on askarreltu tikuista ja kartongista sotilastukikohdan pienoismalli. Pian illan hämärässä joukko tummia hahmoja ampuu tukikohtaa ilotulitteilla, ja lopulta liekit nielevät sen. Anssi Kasitonnin Le Saboteur -lyhytelokuvan (2022) kuvaukset muistuttavat lapsuuden leikkejä. Lukemattomat kesäpäivät ovat kuluneet tukikohtia hiekkalaatikoille rakennellessa. Tuntien urakkaa seuraa massiivinen hyökkäys, ja pian linnoitus on maan tasalla. Lyhytelokuva on nähtävissä yhdessä Suomen merkittävimmistä nykytaiteen museoista Kasitonnin näyttelyn auettua Serlachiuksen Pääkonttorissa. Museonjohtaja Pauli Sivonen on päässyt seuraamaan taiteilijan työskentelyä läheltä. ”Anssi onnistuu olemaan väsääjä, joka astui jonkun kynnyksen yli lapsuudesta kuvataiteilijuuteen. Nyt hän saa tehdä sitä ihan samaa mitä teki lapsenakin. Samaa, mitä me kaikki teimme lapsena,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Anssi Kasitonni Cinematic Universe rakentuu leikin kautta

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta