Rikossyytteet Junes Lokkaa kohtaan eivät etene oikeudessa, ja uusia tulee ennen kuin vanhojakaan on käsitelty

Teksti "Nettihäirikkö Junes Lokka haastaa toimittajan oikeuteen kunniansa loukkaamisesta...". Kuvituksessa punakasvoinen, kyynelehtivä henkilö osoittaa sormella, sanoo “Tuo valehtelija läski apina lammas, v***n limainen suvakki syöpäläinen ääliö… limainen p***a vajakki isiootti… sanoia minua natsiksi!”.

Toimittaja Johanna Vehkoon huhtikuun alussa saama valituslupa korkeimmalta oikeudelta on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Tästä oudosta oikeusjutusta on uhannut tulla sananvapauden kannalta vaarallinen tapaus. Vehkoo oli suljetussa Facebook-ryhmässä kutsunut natsipelleksi ja rasistiksi oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa, joka oli ollut tulossa häiriköimään hänen kirjansa esittelytilaisuutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta, koska sen mielestä natsi on niin loukkaava nimitys, ettei sitä saa käyttää, vaikka se olisi tottakin. Lokka on itse kutsunut itseään natsiksi. Rovaniemen hovioikeus piti tuomion voimassa katsoen, ettei kirjaansa esittelevä toimittaja Vehkoo ollut esiintynyt toimittajana, eikä hänen kritiikkinsä kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan, vaan pikemminkin persoonaan. Mahdollisesti hovioikeuden

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rikossyytteet Junes Lokkaa kohtaan eivät etene oikeudessa, ja uusia tulee ennen kuin vanhojakaan on käsitelty

Mihin koronamiljardit käytettiin?

Huhtikuun lopun kehysriihessä näytti hetken siltä, että hallitus kaatuisi. Keskusta vaati muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkauksia valtion menoihin. Riihen lopputuloksena päätettiin toteuttaa 370 miljoonan leikkaukset vuonna 2023 ja tehdä 100–150 miljoonan veronkorotukset.   Puolustaessaan tieteeseen kohdistuvia 35 miljoonan leikkauksia keskustan puheenjohtaja ja silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kirjoitti Facebookissa, että leikkauksia tehdään ”valtion velkaantumisen jarruttamiseksi”. Viime vuonna suomi ottikin ennätysmäärän velkaa, noin 19,7 miljardia euroa. Opposition edustajat ja kannattajat ovat kauhistelleet summaa. Toisaalta voi kysyä, millaisia vaihtoehtoja velkaantumiselle olisi koronavuonna ollut. Velasta 17,5 miljardia sisältyi koronapandemian vuoksi tehtyihin seitsemään lisätalousarvioon. Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa lainaa arvioitiin otettavan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mihin koronamiljardit käytettiin?

Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Voiman talousliitteessä tilaa saavat tutkijat, jotka käsittelevät talouden yhteiskunnallisia ilmiöitä ja popularisoivat tutkimusalueidensa sisältöä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Ihmiskunnan elämäntavan muuttaminen biosfäärin kannalta kestäväksi vaatii talouden, politiikan ja ekologian ymmärtämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos edellyttää tiedevetoista suunnittelua ja valtiojohtoista siirtymäpolitiikkaa, jossa ekologiset reunaehdot ohjaavat talouden kehitystä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Koronakriisin myötä viimeisetkin padot 2020-luvun valtiokapitalismin tieltä näyttävät murtuvan. Keskuspankkikapitalismin vaihe saattaa jäädä vain vuosikymmenen mittaiseksi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Kesäkuun levyarvioissa moshimoshi, Emmi Kuittinen & Ikuisen ikävän orkesteri, Jaakko Laitinen & Väärä raha sekä DJ Massimo

moshimoshi moshimoshi I All That Plazz (2021) Vuosi sitten perustettu helsinkiläinen moshimoshi tulee ryminällä vaihtoehtorockin kentälle. Yhtye julkaisee tänä vuonna kolmen EP:n trilogian, josta ensimmäinen osa ilmestyi vappuna. Reilun 11 minuutin mittainen, viisi biisiä sisältävä levy on eheä kokonaisuus, joka lupailee hyvää tulevalta. Musiikissa yhdistyvät genret emosta, punkkiin ja jazzista melodiseen indiepoppiin. Lopputulos ei kuitenkaan […]

Lue lisää… from Kesäkuun levyarvioissa moshimoshi, Emmi Kuittinen & Ikuisen ikävän orkesteri, Jaakko Laitinen & Väärä raha sekä DJ Massimo

TV-tärpit: aggressioiden hallinnan ongelmia, runollista poliittisuutta ja ennen Neilikkavallankumousta toimineiden naisten tarinoita

Winsley istuu sohvalla huolestuneen näköisenä.

  Mare of Easttown (Yhdysvallat 2021) HBO Nordic Craig Zobelin minisarja nojaa erityisesti Kate Winsletin vahvaan roolityöhön pennsylvanialaisessa pikkukaupungissa asuvana keski-ikäisenä ja elämänsä vastoinkäymisten kovettamana rikosetsivä Mare Sheehanina. Vaikka kaikkien lajityyppikliseiden mukaisesti ensimmäisessä jaksossa metsästä löytyy murhattu vähäpukeinen nuori nainen, sarjan henkilögalleriassa ja hahmojen välisessä draamassaan on tavanomaista tuoreempaa koukkua. Systeeminmurskaaja (Saksa 2019) Yle Teema & Fem, 26.5. & Yle […]

Lue lisää… from TV-tärpit: aggressioiden hallinnan ongelmia, runollista poliittisuutta ja ennen Neilikkavallankumousta toimineiden naisten tarinoita

Valkoisen hegemonian jäljillä – artikkelikokoelma lähestyy rasismia Suomessa monesta näkökulmasta

Rasismi ei ole vain ennakkoluuloja, se on järjestelmä. Näin toteavat Rasismi, valta ja vastarinta -kirjan toimittajat Suvi Keskinen, Minna Seikkula ja Faith Mkwesha. Onkin totta, että rasismin typistäminen huuteluksi ja vitseiksi ei tee oikeutta laaja-alaiselle ja monitahoiselle ongelmalle, joka näkyy myös Suomessa. Rasismi, valta ja vastarinta ­-teoksessa rasismia lähestytäänkin ilahduttavan monesta näkökulmasta. Kirja monipuolistaa ja […]

Lue lisää… from Valkoisen hegemonian jäljillä – artikkelikokoelma lähestyy rasismia Suomessa monesta näkökulmasta

Saara Turunen kuvaa etäsuhteen iloja ja vaikeuksia kirjassaan Järjettömiä asioita

Saara Turusen (s. 1981) kolmas autofiktiivinen romaani Järjettömiä asioita haastaa miettimään parisuhdenormeja ja sitä, mitä pidämme elämässä tärkeänä. Turunen omaksuu Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa opiskellessaan asenteen, että romanttisesta rakkaudesta kirjoittaminen on typerää ja pinnallista.  Pitäisi kirjoittaa yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista, jos haluaa olla uskottava taiteilija. Turunen alkaa kuitenkin kyseenalaistaa oppimaansa asennetta, joka tuntuu tunkkaiselta ja ulkoapäin sanellulta.  […]

Lue lisää… from Saara Turunen kuvaa etäsuhteen iloja ja vaikeuksia kirjassaan Järjettömiä asioita

Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

”He olivat siviilejä. Heillä ei ollut Loistavan polun käyttämiä mustia paitoja. He olivat tavallisia ihmisiä. Heillä ei ollut [sissien käyttämiä] maihareita. He eivät sanoneet mitään, tappoivat vain”, sanoi silminnäkijä perulaiselle Ojo Público -verkkomedialle. Silminnäkijä oli paikalla Perun vuoristoalueen San Miguel del Enen kylässä viime sunnuntaina, jolloin aseistetut hyökkääjät tappoivat ainakin 16 ihmistä.  Kansainväliset uutistoimistot AFP, Reuters ja sitä myötä YLE uutisoivat, että murhien taustalla olisi maolainen Loistava polku -järjestö. Itsenäisen verkkomedia Ojo Públicon mukaan murhat liittyivät kuitenkin huumekauppaan, eivät Loistavaan polkuun tai vasemmistoideologiaan. Sittemmin uutistoimistot korjasivat otsikointiaan, mutta virhe oli välittynyt maailmalle. Uutistoimistot seuraavat ymmärrettävästi valtamediaa ja viranomaistiedotusta. Tiedonvälityksen kannalta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan