Jos kapitalistinen omistusoikeus on ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa, mikä olisi parempi termi liberalismin tilalle?

Kapitalismin ja liberalismin kohtalonyhteys on melko yleisesti hyväksytty sekä kapitalistisen vallankäytön puolustajien että sen kriitikoiden piirissä. Puolustajien osalta tämä ei ole kovinkaan yllättävää. Liberalismin houkuttelevuus näkyy esimerkiksi siinä, miten avioliittoa tai päihteitä koskevat käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet. Vaikkapa suuryritysten valta-asemaa vahvistavien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä voi edistää kertomalla niiden edistävän liberaalia vapautta. Se vetoaa monen arkijärkeen. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kapitalismin ja sitä pönkittävien omistusoikeuksien taustalta löytyy oletuksia, jotka ovat vähintäänkin ajoittaisessa ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa. Ekonomismi ja propertarismi ovat siksi parempia käsitteitä kuvaamaan kapitalismin aatteellista luonnetta kuin liberalismi. Jotkut viittaavat ekonomismi-sanalla talousasioiden suureen painoarvoon päätöksenteossa tai tieteellisessä selittämisessä. Itse tarkoitan ekonomismilla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Jos kapitalistinen omistusoikeus on ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa, mikä olisi parempi termi liberalismin tilalle?

Miten tehdä työurista kestäviä pandemian ja ilmastonmuutoksen vaivaamassa maailmassa? Koulutusta lomautetuille, ehdottaa asiantuntija.

Suomalaisten elämäntapa ja työelämä vaativat radikaaleja muutoksia, jotta ilmaston keskilämpötilan nousu voidaan pysäyttää Pariisin ilmastosopimuksessa rajattuun 1,5 asteeseen. Koronaviruspandemia on osoittanut, että yhteiskuntaan ja talouteen vaikuttavia erittäin järeitäkin toimia on mahdollista tehdä jopa hyvin nopeasti, jos se koetaan tarpeeksi välttämättömäksi. Koronapandemian torjuntatoimet ovat vaikuttaneet dramaattisesti työllisyyteen. Varsinkin lomautettujen osuus on pandemian aikaan kasvanut. Helsinki Graduate School of Economicsin mukaan vuonna 2020 lomautusjaksoja alkoi 454 000, mikä on yli viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2019. Esimerkiksi kuljetus- ja palvelualan työntekijöitä on lomautettu. Lienee selvää, että nämä alat muuttuvat teollisuustoimialojen lisäksi hiilineutraalisuutta tavoittelevassa yhteiskunnassa, kun elämäntapamme ja kulutustottumuksemme muuttuvat. Työntekijät tulee huomioida

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Miten tehdä työurista kestäviä pandemian ja ilmastonmuutoksen vaivaamassa maailmassa? Koulutusta lomautetuille, ehdottaa asiantuntija.

Ovatko käsityksemme taloudesta vanhentuneita, koska taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä? Opetuksen monipuolistaminen voisi auttaa.

Taloustieteen uudistamista tavoitteleva Core-hanke on saanut jalansijaa myös suomalaisissa yliopistoissa. (Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat 17.1.2021) Core pyrkii tuomaan taloustieteen opetukseen realistisempia elementtejä ja tutkimaan enemmän todellisen maailman ilmiöitä, kuten instituutioiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, motiivien moninaisuutta ja informaation epätäydellisyyttä. Taloustieteellisessä keskustelussa esiintyy usein huoli siitä, että taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä uusille opiskelijoille ja suurelle yleisölle, ja siksi ihmisillä on taloustieteestä vanhentuneita käsityksiä. Varmasti huoli pitää osittain paikkansa. Sen sijaan teoreettisen tai metodologisen moninaisuuden puutteita ei nosteta esiin ongelmana Core-hankkeeseen liittyvässä keskustelussa. Suuntauksilla on omat vahvuutensa, ja niiden avulla voidaan esittää erilaisia tulkintoja ihmisten taloudellisesta toiminnasta. Ortodoksista taloustiedettä kritisoidaan yleensä siksi, että taloustiede

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ovatko käsityksemme taloudesta vanhentuneita, koska taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä? Opetuksen monipuolistaminen voisi auttaa.

Politisoi, mutta ei polarisoi – Spike Lee ohjasi konserttielokuvan American Utopia

Joskus 80-luvulla David Byrne sanoi MTV:n (Music Television) haastettelussa olevansa rasisti. Silloin rakenteellisen rasismin vääjäämätöntä vaikutusta omaan toimintaan ei ollut varsinkaan valkoisten rock-muusikoiden tapana tunnustaa, joten hän joutui selittelemään lausuntoaan. Nyt hän muistelee tätä HBO:n mainosvideolla ja vieressä istuva Spike Lee nauraa: ”You’ve been woke for a minute!”. Lee on yksi tunnetuimmista afroamerikkalaisista elokuvaohjaajista. Hän on ohjannut muun muassa elokuvat She’s Gotta Have It (1986), Do the Right Thing (1989) ja BlacKkKlansman (2018). Byrne puolestaan tunnetaan parhaiten Talking Headsin keulakuvana ja soolotuotantonsa monipuolisista yhteistöistä eri artistien, kuten Brian Enon ja St. Vincentin, kanssa. Leen uusin ohjaus on konserttielokuva American Utopia,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Politisoi, mutta ei polarisoi – Spike Lee ohjasi konserttielokuvan American Utopia

Francis Leen uutuuselokuva on nonverbaalisen näyttelemisen taidonnäyte

Ronan nojaa Winsletin olkapäähän rannalla.

Paleontologian maailmaan sijoittuva Ammonite on ihmissuhdeanatomia, joka pureutuu rakastavaisten välisiin valtatasapainoihin. Viktoriaanisen aikakauden tieteilijän Mary Anningin roolissa nähdään luontaisesta arvokkuudestaan tunnettu Kate Winslet, joka heti elokuvan alkuminuuteilla sysätään polvitaipeitaan myöten Lounais-Englannin rantamutiin. Paleontologin elämää tulee kuitenkin hämmentämään Roderick (James McArie), joka tutkimusmatkalle lähtiessään jättää masennuksesta kärsivän vaimonsa Charlotten (Saoirse Ronan) Maryn hoivaan. Hiljalleen Charlotte kuitenkin herää […]

Lue lisää… from Francis Leen uutuuselokuva on nonverbaalisen näyttelemisen taidonnäyte

Toisenlainen maailma on mahdollinen. Miksi taloutta tutkitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään muussa yhteiskuntatieteessä?

Arkielämässä yhteiskunnalliset ilmiöt kuten raha ja työ tuntuvat itsestään selviltä todellisuuden osilta. Niiden olemassaolon tavoista ei erityisemmin kiistellä. On selvää, etteivät ne ole samalla tavalla todellisia kuin fysikaaliset objektit. Totta kai ihmisten välisten järjestelyt ovat olemassa eri lailla kuin vaikkapa kivet. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat olemassa, koska ihmiset käyttäytyvät ikään kuin ne olisivat osia yhteisestä objektiivisesta todellisuudesta. Raha on olemassa, koska ihmiset yhdessä uskovat sen olevan olemassa. Työ on olemassa, koska tietynlaista toimintaa kutsutaan työksi ja organisoidaan sen mukaisesti. Talouden ilmiöitä mitataan ja mittareiden välisiä suhteita tutkitaan siinä missä minkä tahansa fysikaalisen ilmiön. Talouden tutkimuksessa toimitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Toisenlainen maailma on mahdollinen. Miksi taloutta tutkitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään muussa yhteiskuntatieteessä?

”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan

Tapahtuman järjestäjät tiedottivat ”katastrofaalisesta” tilanteesta: ”Kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Alan tekijöiden mitta tuli täyteen kaavailtujen kulttuurialaan kohdistuvien leikkauksien myötä. Työryhmä on pettynyt siihen, että hallitusohjelmassa tavoitellaan luovien alojen kasvua, mutta nyt alalta kuitenkin aiotaan leikata.  Kulttuuriala työllistää Suomessa 120 000 henkilöä, ja alan työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alalla toimii myös 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from ”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan

Suunta kohti kohtuullisuutta, merkityksellisyyttä ja rakkautta ekokriisin keskellä

Arto O. Salosen ja Mikko Kurenlahden kirjaa Rakkautta ja valoa lukiessa maailma muuttuu selkeämmäksi. Tulee ajatuksia siitä, millainen tulevaisuuden pitäisi olla ja millainen ihmisen pitäisi olla siinä tulevaisuudessa. Kirja on pullollaan lohdullista filosofiaa höystettynä ajatuksia tukevilla faktoilla.   Teoksen toistuvia teemoja ovat kohtuullisuus, kuluttamisen tavat, talouskasvun mahdottomuus ja merkityksellisen elämän ainekset.    Elämme maailmassa, jonka […]

Lue lisää… from Suunta kohti kohtuullisuutta, merkityksellisyyttä ja rakkautta ekokriisin keskellä

On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

Markkinafeminismi ei korjaa sukupuolittuneen talousjärjestelmän vikoja. Järjestelmä vaatii isoja muutoksia. Etenkin on ymmärrettävä uusintavan työn kuten hoivan kytkös tuottavaan talouteen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

Kulttuurista psykoterapiaa ja suomalaisuuden ymmärtämistä sarjakuvamuodossa

Sami Nyyssölän Be Finnish without Suffering -sarjakuvassa pohditaan mitä on hyvä elämä suomalaisessa kulttuurissa. Kirjassa havainnollistetaan tapakulttuuria, katsotaan rehellisesti mutta lempeästi historiaan ja myyttien taa sekä selitetään suomalaisia sananlaskuja ja viime vuosien poliittisia käänteitä. Huumori on pehmeän kirpeää kuin huoneenlämpöinen kahvi.  Kirja sopii oppikirjaksi suomalaisuuteen tutustuville ja itseymmärryksen avuksi täällä kasvaneelle. Yhtenä teemana on yleismaailmallinen […]

Lue lisää… from Kulttuurista psykoterapiaa ja suomalaisuuden ymmärtämistä sarjakuvamuodossa

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan