Kirjoittanut: Maija Mattila Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia
Ruokalähettiyhtiö Deliveroon listautumisesta Lontoon pörssiin maaliskuun lopulla odotettiin yhtä vuosikymmenen suurimmista listauksista. Sen piti kerätä jopa 10 miljardia euroa, mutta potti jäi lopulta 1,5 miljardiin. Muutama suuri sijoitusyhtiö ilmoitti ennen Deliveroon listautumista, etteivät ne osallistu sen antiin. Keskeisenä syynä oli Deliveroon liiketoimintamalli, jossa ruokalähetit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia vailla minimipalkkaa ja työntekijän sosiaaliturvaa. Deliveroon pörssifloppi tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Uber hävisi oikeusjutun Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisu oli päätepiste vuosia eri oikeusasteissa jatkuneelle kiistalle Uberin kuljettajien työntekijästatuksesta. Päätöksen seurauksena Uber luokitteli kaikki kuljettajansa Britanniassa työntekijöiksi. Näin heillä on jatkossa oikeus minimipalkkaan, sairausajan palkkaan, lomiin ja eläkkeisiin. Deliveroon ja Uberin
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Ylen tuottamassa Pala sydämestä -mysteeridraamassa selvitetään lastensuojelusta kadonneen lapsen tapausta. Tv-sarja kuvaa lastensuojelun moninaista arkea, erilaisia vallankäytön tapoja ja työn ja muun elämän välisten rajojen venymistä. Sarja toistaa 2000-luvun pohjoismaisen rikosfiktion perusteemoja: lasten ja vanhempien viileitä ja ongelmallisia suhteita, rikoksiin liittyviä moraalisia monitulkintaisuuksia ja naisten uran mahdollistavia sukupuolirooleja. Perinteiseen nordic noiriin verrattuna sarjassa on paljon enemmän lämpöä ja välittämistä. Englanniksi Piece of My Heart -nimellä tunnettu sarja palkittiin kesäkuun lopulla tuomariston suosikkina Golden Nymph Jury Special Prize -palkinnolla Monte Carlon elokuva- ja tv -festivaaleilla. Sarja kilpaili myös Prix Italia -palkinnosta, ja sen esitysoikeudet on myyty ainakin muihin pohjoismaihin. ”Yhtenä tavoitteena
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Sanna Ryynänen Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia
Inhimillisyys vaatii kriittistä ajattelua ja mielikuvitusta. Niitäkin on hyvä oppia.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Ketola Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia
Internetin tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Klikit ja niitä seuraavat mainostulot määräävät suuntaa ja tekoälyalgoritmit ohjaavat entistä tarkemmin mitä ihmiset näkevät ja tekevät. Valta verkossa on keskittynyt Googlen kaltaisille teknojäteille, joilta puuttuu valtansa edellyttämä demokraattinen tilivelvollisuus. Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tilasta, jossa yhteisöt muodostuvat orgaanisesti luomaan uutta, tuntuvat kaukaisilta. Vaikka nykytilanne ei välttämättä näytä valoisalta, optimismiin on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin, avoimen lähdekoodin (Open Source) ajatus ei ole kadonnut mihinkään. On jopa todennäköistä, että jokainen ohjelmisto, jota päivittäin käytämme, perustuu ainakin osittain kaikkien nähtävissä ja muokattavissa olevaan, eikä yrityksen omistamaan, koodiin. Toinen syy liittyy verkon käyttäjien aktiivisuuteen ja siihen mihin verkkoa käytetään.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Norpas-festivaali erottuu suomalaisessa festivaalikesässä monitaiteisuudellaan. Tänä vuonna Kemiönsaarella on tarjolla muun muassa musiikkia (Ismo Alanko, Yegor Zabelov, Hassan K), kuvataidetta (Teemu Lehmusruusu), valokuvaa (Kristoffer Albrecht) ja sarjakuvaa (Sanna Hukkanen), elokuvia (Marjo Levlin), tanssia (Zemli), sirkusta ja sanataidetta (Ilkka Hautala). Monien teosten teemana on yhteys luontoon. “Luonto ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus olivat teemoina jo edellisillä festivaaleilla 2019, […]
Kirjoittanut: Timo Harjuniemi Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia
Journalismissa käsitellään ilmaston lämpenemistä hyvin paljon. Ilmastotutkijoiden huolestuneet puheenvuorot saavat tämän tästä runsaasti tilaa tiedotusvälineissä, ja onpa jopa ilmastoteemoille omistautuneita kirjeenvaihtajia. Ilmastonäkökulmat ovat näkyvästi esillä myös talousjournalismissa, kun entistä ärhäkämmistä ja arvaamattomammista luonnonilmiöistä tulee itsestään selvä osa vastuullisten yritysten riskienhallintakulttuuria. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että journalismin tulisi ottaa ilmastokriisi vielä huomattavasti nykyistä vakavammin. Maaliskuussa Elokapina-ympäristöliike osoitti mieltään Sanomatalolla Helsingissä ja vaati, että maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien pitäisi käsitellä ilmastokriisiä nykyistä kattavammin ja pontevammin. Se, että ilmasto on juttuaihe tai näkökulma, ei riitä, vaan eksistentiaalisena uhkana ympäristökriisi pitäisi ottaa kaikkea journalistista tekemistä määrittäväksi reunaehdoksi – sellaiseksi kyseenalaistamattomaksi ydinarvoksi, kuin demokratia on journalismille
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Matti Tuomala Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia
Usein kuulee väitettävän, että Suomessa tuloerot eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla. Artikkelissamme Marja Riihelän kanssa osoitamme tuloerojen kasvaneen Suomessa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti ja pienen notkahduksen jälkeen jääneen taantuman aikana uudelle korkeammalle tasolle. Viime vuosina tuloerot ja erityisesti ylimmät tulo-osuudet ovat lähteneet taas kasvuun. Tuloeroja voidaan mitata useilla eri mitoilla. Jostakin syystä suosituimpana mittana on pysynyt suhteellisia tuloeroja mittaava Gini-kerroin. Se asettaa pienen painon muutoksiin ylimmissä tuloissa. Suomessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet juuri ylimmissä tuloissa. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistosta puuttuu juuri suurituloisten tuloja. Siellä ei ole tietoa yritysten jakamattomista voitoista. Emme tiedä, miten yrityksen tulo on tältä osin kohdistunut sen omistajille. Samoin
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Alice Wickström Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia
I was recently offered free lassis with my Indian takeaway for not ordering it through Wolt. For the restaurant, it was simply more viable to give things away than having the margins eaten up. On Christmas Eve, an eager driver insisted on us cancelling our ride on Uber and paying him directly. For him, Uber was indeed a platform of opportunities though not quite in the same way the company seems to imagine it. I started to wonder what these encounters had in common, and if they possibly could tell us something about the current state of the platform economy. For
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Rusalina Konstantina, 24, on juuri valittu Valko-Venäjän romaninaisten verkoston johtajaksi. Konstantina on valmistunut painoteknisestä opistosta hyvin arvosanoin. Hän on menestynyt nuori nainen, joka työskentelee huonekaluliikkeen varajohtajana ja on parhaillaan palkkaamassa uusia työntekijöitä sen haarakonttoriin. Diakonissalaitoksen Romaninaisten voimaa -hankkeesta hän hakee muun muassa tietoa siitä, miten voisi houkutella enemmän romaninaisia mukaan työelämään. Konstantina menetti isänsä kuusivuotiaana munuaissairauteen. Isällä oli tapana aina sanoa, että Rusalina pääsee vielä pitkälle. Nuori nainen korostaa olevansa poikkeus. Romaneista koulua käy Valko-Venäjällä vain 30 prosenttia ja romaninaisista vielä paljon vähemmän. -Kouluun ei mennä, koska pidetään tärkeämpänä, että nuori nainen jää kotiin auttamaan perhettä. Siinä hyöty on suoraa,
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Julius Halme Kuvat: SLL Lukuaika: 2 minuuttia
Suomen Luonnonsuojeluliitto SLL tyrmää puutarha- ja huonekasvituotteita valmistavan Biolanin väittämät, joiden mukaan kasvatusmullan sisältämän turpeen korvaaminen rahkasammaleella olisi ekologista. Yhtiön mukaan rahkasammalta nostettaessa suo säilyttää hiilivarastonsa ja biotooppinsa eli luontotyyppinsä. “Ilmaston lisäksi on tärkeää ottaa huomioon biodiversiteetti”, SLL:n Pirkanmaan aluesihteeri Anne Hirvonen kommentoi. Rahkasammaleen mukana nostetaan pintaturvetta, ja sammalta joudutaan hankkimaan soilta, jotka eivät ole olleet käytössä turvetuotannossa. Suon repiminen muuttaa sen hiilinielusta hiilen ja metaanin lähteiksi. Suon ennalleen palautuminen kestää vähintään 30 vuotta, ja lajiyhteisöt muuttuvat todennäköisesti pysyvästi. Ympäristönsuojelun kannalta ongelmana on myös viranomaisten tulkinta, jonka mukaan soiden kuorimiseen riittää vain maanomistajan lupa. Turpeennostolta laki edellyttää ympäristölupaa. Vaikka
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
