Teatterikapinallisten laiton esitys ei saanut virkavaltaa tälläkään kertaa paikalle

Kolme henkilöä seisoo edessä, yksi soittaa harmonikkaa, toinen huilua. Heitä kuvataan kännykällä.

Kesäkuun puolessa välissä voimassa olleiden määräysten mukaan kulttuuritapahtumaan sai ottaa 10 henkilön yleisön. Kokoontumisrajoitusten epäjohdonmukaista tulkintaa kritisoivan Kuusiplus-ryhmän esityksessä 11. katsoja eli Schrödingerin matinea meitä oli tarkoituksella yksi ylimääräinen. Matinea koettiin Valtioneuvoston linnan vieressä sijaitsevassa Balderin salissa. Tervetuliaissanoissa ohjaaja Aino Kivi kertoi, että tällä kertaa ryhmä oli ilmiantanut itsensä poliisille jo niin hyvissä ajoin, että asiasta […]

Lue lisää… from Teatterikapinallisten laiton esitys ei saanut virkavaltaa tälläkään kertaa paikalle

Iisalmen Koivukujabiennaalissa tutkitaan ihmisenä olemisen suuria kysymyksiä

Keskellä Iisalmen Pohjolankatua sijaitsee kilometrin pituinen koivujen reunustama kävelytie, Koivukuja. Sinne rakentuu nyt kolmatta kertaa Koivukujabiennaali. Tänä vuonna veistosnäyttelyn teema on Ihmisen osa ja se käsittelee esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Ahdistaako ajan ratas ja ihmisen elämänkaaren lyhyys? Mitä ajatuksia syntymä, lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus herättää? Miten yksilön sisäiset tai sosiaaliset paineet heijastuvat taiteessa? Entä sukupuolten välinen […]

Lue lisää… from Iisalmen Koivukujabiennaalissa tutkitaan ihmisenä olemisen suuria kysymyksiä

Ylioppilasteatterin Reality kertoo tositelevision hämärtämästä ihmiskäsityksestä

Joukko nauravia ihmisiä, pitelevät käsissään kirjaimia, jotka muodostavat sanan "REALITY".

Kesäisen vehreyden keskellä pilkottava Mustikkamaan kesäteatterin kolhiintunut huoltorakennus vaikuttaa äkkisilmäykseltä sissileiriltä sademetsän siimeksessä. Touhukkaat ylioppilasteatterilaiset kanniskelevat kamojaan eri suuntiin ja kaiken romun keskellä läppäreineen istuva tuottaja Tommi Kokkonen viittoilee tulijaa jatkamaan lavan suuntaan. Käynnissä olevassa kohtauksessa on kyse jonkinlaisesta Ameriikan meiningistä: rytmikkäästi ryhmittäytyvän tanssiesityksen takaa esiin saapastelee cowboy-hattuinen paksulla etelän murteella haastava naisoletettu, joka lavan […]

Lue lisää… from Ylioppilasteatterin Reality kertoo tositelevision hämärtämästä ihmiskäsityksestä

Runous nousee näyttämölle Kajaanin Runoviikoilla

Runoa ja proosaa juhlitaan näyttämötaiteen ja musiikin avulla Kajaanin Runoviikolla tänä vuonna 45. kertaa. Runoviikolla on kaikenkaikkiaan 60 tapahtumaa, joista puoleen on vapaa pääsy. Festivaalin taiteellisena johtaja Kati Outinen esiintyy Marielle Eklund-Vasaman ja Petri Tiaisen kanssa Tua Forsströmin runoihin perustuvassa kaksikielisessä esityksessä, jossa laulettu ja lausuttu runous käyvät dialogia.  Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Eeva-Liisa Mannerin […]

Lue lisää… from Runous nousee näyttämölle Kajaanin Runoviikoilla

In the Heights -elokuva tarjoilee tulista salsaa Nueva Yorkissa

Nykymusikaalin suurimman neron Lin-Manuel Mirandan (Hamilton, Maija Poppasen paluu) uusin elokuva on veikeä latinalaisamerikkalaisten katutanssien ja tyylien kavalkadi. Teos sijoittuu Washington Heightsin “barrioon” eli asuinalueelle Manhattanille. “Salsa”, kastike, on erityisesti New Yorkissa (espanjaksi Nueva Yorkissa) käytetty eteläamerikkalaisten rytmien yhteisnimitys, ja Mirandan soosissa on sonia, bachataa, rumbaa, merengueta ja boleroa – ja bassobiittiä kuumien katujen tyyliin. […]

Lue lisää… from In the Heights -elokuva tarjoilee tulista salsaa Nueva Yorkissa

Kansalaisaloitteella halutaan asettaa rajat kaivostoiminnalle. Tavoitteena on kieltää kaivostoiminta muun muassa luonnonsuojelu- ja pohjavesialueilla.

Kesäinen Saimaa. Sininen taivas ja järvi.

Aloitetta perustellaan sekä taloudellisilla arvoilla että luonnonsuojelulla.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kansalaisaloitteella halutaan asettaa rajat kaivostoiminnalle. Tavoitteena on kieltää kaivostoiminta muun muassa luonnonsuojelu- ja pohjavesialueilla.

Rahatalous ei ole ihmisten yhteiselon ainoa muoto. Riippuvuus rahasta ei ole luonnonlaki.

Kuluttajien raha- ja taloustaidoista, erityisesti sijoittamisesta, on puhuttu paljon viime vuosina. Keskustelu rahasta on lisääntynyt myös kulttuurintutkimuksessa. Keskiössä ovat olleet rahan erilaiset kulttuuriset ilmentymät, kuten tavat korvamerkitä rahoja säästöön tai itsensä palkitsemiseksi.Toisin sanoen raha ei ole neutraalia, vaan saa merkityksensä suhteessa käyttökohteeseen. Yksilöt myös toimivat luovasti markkinoilla ylläpitäessään sosiaalisia suhteitaan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet rahatalouden ihmisten toiminnalle luomat reunaehdot. Voidaksemme ymmärtää nykyisiä kulutusyhteiskuntia ja niiden ongelmakohtia, kuten eriarvoisuutta ja köyhyyttä, juuri näiden reunaehtojen ymmärtäminen olisi erityisen tärkeää. Nykyaikainen kulutusyhteiskunta, joka nimenomaisesti on rahatalous, ei ole yhden luonnollisen kehityskulun tulosta, jonka korkeinta astetta me edustamme. Se on pikemminkin historiallisten ja yhteiskunnallisten

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rahatalous ei ole ihmisten yhteiselon ainoa muoto. Riippuvuus rahasta ei ole luonnonlaki.

Pyyhkiikö alustatalous takamuksensa työntekijöiden oikeuksilla?

Alustataloutta on hehkutettu monesta suunnasta ihmeellisenä ja uutena tapana toimia. Sellaisena, joka peräti mullistaa työmarkkinat. Mullistukset, disruptiot ja sen sellaiset ovat usein synnyttäneet kovaa kuhinaa ja näin on käynyt myös alustatalouden kohdalla. Tämän löyhän ja melko hähmäisen kattokäsitteen alla toimivat yhtiöt ovat keränneet käsittämättömiä potteja rahoituskierroksilla ja listautumisien yhteydessä. Nyt kuitenkin näyttää entistä vahvemmin siltä, […]

Lue lisää… from Pyyhkiikö alustatalous takamuksensa työntekijöiden oikeuksilla?

Muovin kirous: Jätevienti tärvelee Kaakkois-Aasian

Itäjaavalaisen Kalinyarin kylän talojen edessä poltetaan aamun sarastaessa kuivuneita lehtiä ja muovikääreitä. Yksi kyläläisistä, Slamet Riyadi, on opiskellut omin päin englantia ja lähtenyt töihin matkailualalle. Hän tietää, että jäte ei häviä kokonaan polttamalla. ”Kyläläiset luulevat, että kun mitään ei näy, mitään ei ole enää jäljellä. Mutta muovi ei katoa!” Hän haluaa perustaa yhdistyksen, jonka toimintaan kuuluisi jätteiden lajittelu, kierrätettävän jätteen myynti, orgaanisen aineksen kompostointi ja ”mitä tulee muuhun jätteeseen… sen näkee sitten”. Slamet Riyadi on yksin savun sisältämän runsaan dioksiinin aiheuttaman huolensa kanssa. Indonesian maaseudulla ei ole järjestetty minkäänlaista muovijätteen keräystä. Silti sitä syntyy asukkaiden arjessa valtavia määriä. Naapurikaupunki Tamananin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Muovin kirous: Jätevienti tärvelee Kaakkois-Aasian

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan