Lukuaika: < 1 minuutti

Elokuvassa New Order väkivallan kierre syvenee, kun armeija ryhtyy poliisiksi, tuomariksi ja pyöveliksi

New Order

Michel Franco

Elokuvateattereissa kun korona sallii

★★★★

Michel Francon kirjoittaman ja ohjaaman New Orderin alussa meksikolaisen yläluokan häät keskeytyvät vallankumouksellisen katumellakoinnin ulottuessa juhlien muureilla suojattuun piiriin. Perheen ja sen palvelijoiden näkökulmasta valottuva väkivallan kierre syvenee, kun armeija ryhtyy yhteiskunnan korruptoituneeksi poliisiksi, tuomariksi ja pyöveliksi.  

Venetsian elokuvajuhlilla palkitun elokuvan erityinen intensiteetti perustuu tarkkaan kuvaukseen ja leikkaukseen. Yksityiskohtien kautta katsojalle välittyy tunne yksilöiden karaktääreistä ja avuttomuudesta yhteiskunnallisen kaaoksen keskellä. Vaikka elokuva näyttää rodullistetun köyhälistön harjoittaman terrorin brutaalina, sen tyypittelemä kuva yläluokan harjoittamasta rakenteellisesta väkivallasta ei ole yhtään armollisempi. Toisaalta oikea- ja väärämielisten kortit on jaettu luokkataustat ja oletetun alkuperän ylittävällä tavalla. 

Elokuvaa on moitittu myös kyynisyydestä, mutta se on lähinnä tulkintakysymys. Halutessaan New Orderin voi asettaa traditioon, joka esimerkiksi de Saden ja Nietzschen tapaan haastaa jälkikristillistä kuvitelmaa, että hyvän tekemisestä aina palkitaan. Tämä ei tarkoita pahuuden oikeutusta: katsoja vain joutuu tekemään hiukan enemmän työtä ymmärtääkseen sen, miksi vääryyden voitto on väärin ja usein hinnaltaan kova.

Kommentoi Facebookissa