Lukuaika: < 1 minuutti

Isä-poika-suhde, rakkaus ja kalastusrajoitukset Saamenmaalla – Nillas Holmbergin esikoisromaani lisää ymmärrystä ympäröivästä maailmasta

Saamelainen taiteilija Elle luopuu taiteen tekemisestä ja erakoituu tunturiin viettämään esivanhempiensa mukaista elämää. Metsähallituksen rakennus poltetaan, ja Elle alkaa pyöriä uusien ihmisten parissa, joiden puheessa toistuu kapinallisia sanoja kuten dekolonisaatio ja saamelaistaminen.

Utsjoelle muuttanut kirjastonhoitaja Samu kipuilee ulkopuolisuuden tunnetta aiheuttavan tilanteen kanssa – miten hän voisi etelästä tulleena papin poikana koskaan riittää Ellelle? Rakkaus ei kuitenkaan katso syntyperää, eikä nyt kyse ole pelkästä rakkaustarinasta.

Kirja jäsentyy Ellen ylöskirjaamien arvoituksellisten unien ympärille. Samu yrittää tulkita niitä Freudin ja Jungin teoriat apunaan. Tämä on myös kirjan kompastuskivi, teoretisointi käy raskaaksi. Monimerkityksellisen romaanin langat pysyvät onneksi käsissä ja hiljalleen solmu alkaa aueta niin Samulle, Ellelle kuin lukijallekin.

Runoilija Niillas Holmberg avaa esikoisromaanissaan lukijalle saamelaisuuteen liittyvää yhteiskunnallista ja henkistä keskustelua: minkä takia kalastusrajoitukset tai vihreää energiaa tunturien päällä jauhavat tuulimyllyt asettuvat poikkiteloin alkuperäisväestön luontosuhteen kanssa? Välillä sivutaan mielenterveyden ongelmia ja vaikeaa isä-poika-suhdetta. Parhaimmillaan kaunokirja lisää ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Ja siinä Halla Helle on onnistunut täydellisesti.

Niillas Holmberg: Halla Helle
Gummerus 2021, 455 s.

Kommentoi Facebookissa