Emerald Fennellin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa kolmikymppinen Cassie (Carey Mulligan) nöyryyttää miehiä, jotka eivät ymmärrä missä kulkee raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön raja. Tällä revanssiretkellä sukupuolisen vallankäytön rakenteet lyövät vastaan kuin Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata -teoksessa. Elokuva on kiinnostavimmillaan pyrkiessään fuusioimaan todenmakuista arkirealismia Kill Bill -henkisesti tyyliteltyyyn kostoteemaan. Kompastuskiveksi muodostuu silti juuri tämän yhtälön […]
Jo Fassbinderin elokuvissa näytellyt Barbara Sukowa esittää saksalaissyntyistä Ninaa, joka on asunut vuosikausia ystävänsä Madeleinen eli Madon (Martine Chevallier) naapurina. Ninan vaatimuksista huolimatta naiset eivät ole kertoneet kenellekään, että he ovat enemmän kuin lapsuudenystäviä ja naapureita. Heidän välillään on syvä rakkaussuhde. Kamera seuraa keskittyneesti Ninaa ja Madoa näyttäen näiden pienimmätkin mielenliikahdukset. Kun Mado sairastuu vakavasti, […]
Kirjoittanut: Elisa Helenius Kuvat: Elisa Helenius Lukuaika: 1 minuuttia
Outi Mäkinen tarttuu koukuttavassa esikoiskirjassaan Karu planeetta herkkään aiheeseen: rakkauden kaipuuseen. Hän on 36-vuotias heteronainen, joka ei ole vielä seurustellut vakavasti. Aiheesta on kirjoitettu vain vähän, vaikka kaikki eivät toiveistaan huolimatta löydä kumppania tai solmivat kestävän parisuhteen tavallista myöhemmässä iässä. Esseekokoelmassa on tarkkanäköisiä huomioita sinkkuudesta ja kiinnostavia viittauksia muihin aihetta käsitteleviin teoksiin. Mäkinen analysoi myös […]
Kirjoittanut: Pia Ljungman Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia
Tammikuussa 2021 arvostetun lääketieteellisen julkaisun BMJ:n päätoimittaja kritisoi joidenkin maiden poliittisia toimia koronapandemian aikaan kutsuen niitä ”sosiaaliseksi murhaksi”. Kirjoittaja lainasi sosiaalisen murhan käsitteen Friedrich Engelsiltä, joka kuvasi sillä 1800-luvun Englannin luokkasortoa. Engelsin mukaan etuoikeutettujen luokkien luomat olosuhteet johtivat väistämättä ennenaikaiseen ja tarpeettomaan kuolemaan köyhimpien luokkien keskuudessa. Saman tendenssin on myös koronapandemia tuonut esille. Köyhät ovat kärsineet koronapandemiasta huomattavasti rikkaita enemmän. Esimerkiksi Britannian köyhempien alueiden kuolleisuus on ollut kaksinkertainen verrattuna maan rikkaimpiin alueisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat jälleen olleet naiset ja lapset sekä rodullistetut vähemmistöt. Samalla kun sadat miljoonat ovat jääneet työttömiksi, kuitenkin esimerkiksi Yhdysvaltain rikkaimmat miljardöörit ovat kartuttaneet omaisuuttaan 1,3
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Saska Heino Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia
Säästämisen hyveen tulokset ovat Suomessa tavanneet ohjautua talletus- ja säästötileille. Nollakorkojen ajassa tämä ei riitä. Sijoittamalla saadaan tuottoa, mutta kasvatetaan riskejä. Pankkitilit ovat laajalti talletussuojan piirissä. Suoja ei yllä rahastoosuuksin tai osakkeisiin. Sijoitussäästämisen häviäjät ovat harvassa niin kauan, kun keskuspankkien halvan rahan politiikka säilyy nykyisellään. Piensäästäjien suora kytkeminen finanssimaailmaan kasvattaa kuitenkin halvasta rahasta riippuvien määrää. Enää siitä eivät ole riippuvaisia vain eläkeyhtiöiden kaltaiset suurpelurit ja kasvava eläkeläisjoukko. Riippuvuus lisääntyy myös työikäisissä. Tulevaisuudessa ehkä jopa vastasyntyneissä. Rahanpyörittäjien kylä kasvaa. Miksi suomessa säästetään? Enemmistölle kyse on asunnosta. Kun lainaraha on halpaa, hinnat ovat nousseet monissa kaupungeissa tuloja nopeammin. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat venyneet jopa 35–45
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kazakstanilaisen Alexandra Elbakyanin hanketta voisi kuvailla tieteellisten artikkelien Pirate Bayksi. Sci-Hubin kautta on mahdollista ladata maksutta tutkimuksia, jotka normaalisti ovat maksumuurin takana. Elbakyania on syytetty tekijänoikeuksien loukkaamisesta ja immateriaalisen omaisuuden varastamisesta. Häntä voisi myös nimittää tiedonvälityksen Robin Hoodiksi. Mutta antaa Elbakyanin itse määritellä projektinsa. ”Sci-Hub on vallankumouksellinen nettisivu, joka on muuttanut sitä, kuinka tieteelliseen tietoon […]
Voiko kaukaisesta Koreasta tuodun kasvin, minarin, juurruttaa Yhdysvaltain Arkansasin takamaiden kovaan ja kärsivään maahan? Voi, yhtälailla kuin sinne voi asuttaa korealaisen perheenkin. Kuin haalistunut, mutta ajatukseltaan terävä muisto, Minari vie katsojansa 1980-luvun Yhdysvaltoihin. Muinaiseen aikaan, jolloin valtion suuruus ja kauneus oli niin täysin asukkaidensa sisäistämä, etteivät he vihanneet muukalaisia, vaan jakoivat ylpeänä elintilaansa. Perheen vanhempien […]
Kirjoittanut: Leevi Saari Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia
Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2020 kaksi odotettua alustataloutta käsittelevää lakialoitetta. Vaikka aloitteet ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä, niiden näkökulma alustatalouteen on kapea. Molemmat aloitteet käsittävät alustatalouden markkinoiden sisällä tapahtuvana ilmiönä. Digitaalisten markkinoiden aloite (Digital Markets Act) näkee alustatalouden uhkana tehokkaalle kilpailulle. Digitaalisten palvelujen aloite (Digital Services Act) käsittelee alustataloutta erityisesti uhkana kuluttajien oikeuksille. Nämä eivät kuitenkaan käsittele alustatalouden poikkeuksellisia piirteitä ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viime vuosina alustatalouden on usein kuvattu olevan uhka yksilöiden itsemääräämisoikeudelle. Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessorin Shoshana Zuboffin popularisoiman ’valvontakapitalismin’ ytimessä on väite, jonka mukaan alustojen massadatan kerääminen ja sen analysointiin käytettävät koneoppimisalgoritmit mahdollistavat käyttäjien alitajuisen manipuloinnin. Tämä nähdään perustavanlaatuisena uhkana
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Thomas Vinterbergin Yhdet vielä alkaa sukelluksella lukiolaisten kaljabakkanaaleihin. Oscarilla palkitun elokuvan päähenkilö on elämänilonsa ja niin kotona kuin työmaalla auktoriteettinsa menettänyt historianopettaja Martin (Mads Mikkelsen). Yhdessä kolmen virkaveljensä kanssa hän ryhtyy testaamaan teoriaa, jonka mukaan ihminen on luovimmillaan ja työkykyisimmillään pikkuhiprakassa. Vinterbergin viehtymyksen perhetragedioihin – esimerkiksi Juhlat (1998), Submarino (2010), Jahti (2012) ja Kursk (2018) – tunteva katsoja aavistaa oitis, […]
Kirjoittanut: Alli Tiensuu Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia
Suomalaisten elämäntapa ja työelämä vaativat radikaaleja muutoksia, jotta ilmaston keskilämpötilan nousu voidaan pysäyttää Pariisin ilmastosopimuksessa rajattuun 1,5 asteeseen. Koronaviruspandemia on osoittanut, että yhteiskuntaan ja talouteen vaikuttavia erittäin järeitäkin toimia on mahdollista tehdä jopa hyvin nopeasti, jos se koetaan tarpeeksi välttämättömäksi. Koronapandemian torjuntatoimet ovat vaikuttaneet dramaattisesti työllisyyteen. Varsinkin lomautettujen osuus on pandemian aikaan kasvanut. Helsinki Graduate School of Economicsin mukaan vuonna 2020 lomautusjaksoja alkoi 454 000, mikä on yli viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2019. Esimerkiksi kuljetus- ja palvelualan työntekijöitä on lomautettu. Lienee selvää, että nämä alat muuttuvat teollisuustoimialojen lisäksi hiilineutraalisuutta tavoittelevassa yhteiskunnassa, kun elämäntapamme ja kulutustottumuksemme muuttuvat. Työntekijät tulee huomioida
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
