Tekijä: Emilia Miettinen

Kirjoittanut: Emilia Miettinen

Omituiset opettavaiset otukset

Lukuaika: 7 minuuttia

Kasarilla lastenohjelmia katsoneet muistavat hyvin Sirkuspelle Hermannin ikuisesti puolipilvisen, pysähtyneen maailman, aution sirkusleirin epäsiistin pihamaan ja pellen ahtaan asuntovaunun. Ne loivat oudon, surumielisen tunnelman, jota Hermannin räikeä, lohkeileva meikki ei kyennyt peittämään, eikä salaperäinen naurava kepakko auttanut asiaa.

Aikakauden lapsena voin myöntää: on selvää, että suuri osa pienille lapsille suunnatuista lastenohjelmista on nykyään melkein kaikin mahdollisin tavoin parempia kuin lapsille tarjottu tv-viihde viime vuosituhannella.

Esimerkkinä vaikkapa ylistetty Tuuri (Bluey), joka kertoo saman nimisestä australiankarjakoiran pennusta, hänen perheestään ja ystävistään. Televisio- ja radioviihteen Pulitzerilla eli Peabodylla palkittu sarja on onnistunut kasvamaan muutamassa vuodessa kahden miljardin arvoiseksi globaaliksi brändiksi kasvatustieteilijöiden ja muiden pedagogiikan ammattilaisten hurratessa sivusta. 

Tuuria on pidetty malliesimerkkinä siitä, kuinka lapsille opetetaan tunnetaitoja viihdyttävästi. Sarjan oivallukset eivät ole vahinko. Sen luoja Joe Brumm on kertonut olleensa aina kiinnostunut lapsipsykologiasta, kiintymyssuhdeteoriasta ja vapaan leikin merkityksestä lasten kehitykseen. Hieman vastaavaa suitsutusta ovat saaneet osakseen niin ikään tunteisiin keskittyvä Taavi-tiikerin naapurissa sekä merenalaista maailmaa tutkiva Oktonautit, jota on ylistetty sekä viihdyttäväksi että kasvattavaksi opetusohjelmaksi.

Vankka pedagoginen painotus ei ole mitään uutta lastenviihteessä. Kasvatus eri muodoissaan on ollut lapsille suunnatun televisio-ohjelmiston selkäranka oikeastaan koko sen historian ajan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Omituiset opettavaiset otukset

YouTube teki mongolialaisesta kurkkulaulajasta someilmiön myös Suomessa

Lukuaika: 4 minuuttia

Kauniina helatorstain iltana Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun Sykin piha Etelä-Haagassa kuhisee konserttiyleisöä, joka on saapunut nauttimaan mongolialaisesta kulttuuriperinnöstä, kansanmusiikista ja kurkkulaulusta. Paikalla on tietysti tavanomaista keski-ikäistä kulttuuriväkeä, -tätiä ja setää, mutta yleisössä on poikkeuksellisen paljon – ellei valtaosa – parikymppisiä nuoria miehiä. Osa kaveriporukoista on sonnustautunut tyylikkäisiin pukuihin, jotkut rennommin farkkuihin ja t-paitoihin. Aivan kaikki ovat silminnähden innoissaan.

Nuorten miesten kulttuurirynnäkön syynä oli 599-paikkaisen juhlasalin lavalle noussut YouTube-ilmiö Batzorig Vaanchig. 48-vuotias muusikko piti keväällä ensimmäisen Euroopan soolokiertueensa, jonka aikana hän vieraili 13 maassa esiintyen 28 kertaa ja pitäen lukuisia kurkkulaulutyöpajoja. Kiertueen järjesti Vaanchigin tulkkinakin toiminut alankomaalainen Rowan Hartsuiker, jolla on mongolialainen kulttuurikeskus Altai kotikaupungissaan Groningenissa.
[…]

Lue lisää… from YouTube teki mongolialaisesta kurkkulaulajasta someilmiön myös Suomessa

Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Lukuaika: 4 minuuttia

Lokakuussa 2025 Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (DHS) julkaisi X:ssä yksisanaisen viestin: remigrate, ”muuta takaisin”.

Paluumuutto on ideologinen sana ja äärioikeiston käyttämä käsite, joka on siirtynyt marginaalista osaksi valtavirran politiikkaa. Kansainvälinen äärioikeisto ja uusfasistiset ryhmät pitävät paluumuuttoa niin tärkeänä, että toukokuussa 2025 Italian Gallaraten kaupungissa järjestettiin aihetta käsittelevä huippukokous Remigration Summit. Tapahtumaan osallistui suuri määrä äärioikeistolaisten ryhmien jäseniä aina Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolueesta belgialaiseen Vlaams Belangiin, mutta myös uusnatsijärjestöjä, kuten espanjalainen Deport Them Now (”karkottakaa heidät nyt”) ja Matteo Salvinin Lega-puolueen europarlamentin edustaja, eläköitynyt Italian armeijan kenraali Roberto Vannacci. Hänen mukaansa paluumuutto ei ole iskulause vaan konkreettinen ehdotus, joka perustuu terveeseen järkeen eikä vihaan.

Paluumuuttopolitiikan tavoitteena on palauttaa menetetty järjestys ja puolustaa sekä lähinaapurustoja että kansallista itsemääräämisoikeutta.

Äärioikeisto on kehystänyt maahanmuuton sivilisaatiota uhkaavaksi perustavanlaatuiseksi ongelmaksi, joka täytyy ratkaista pikaisesti ennen kuin kansakunta, yhteiskunta ja valtio romahtavat. Nämä salaliittoteoriat eivät ole uusia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Jussi Pakkanen kirjoitti kirjan, jota ei voi ostaa – sen voi saada vain lahjaksi

Lukuaika: 5 minuuttia

Kun Jussi Pakkasen olkapää meni sijoiltaan, hän koodasi oman, avoimeen lähdekoodiin perustuvan taitto-ohjelman parin viikon sairaslomansa aikana. Hänen esikoisromaaninsa, scifi-kirjoja parodioiva ISO-askel ihmiskunnalle (Täysi Käsi 2023) on Pakkasen tietojen mukaan maailman – ja galaksin – ensimmäinen proosateos, joka on taitettu kirjailijan itsensä tekemällä ohjelmalla. Vuonna 2025 ilmestyneen Usvain oppi I – Punaiset kuningattaret -teoksen kohdalla poikkeuksellista on itse tehdyn taitto-ohjelman käyttämisen ohella se, ettei kirjaa voi ostaa. 

Ostamisen mahdottomuuden mahdollistaa se, että kirja on omakustanne. Pakkaselle tutulla sarjakuvakentällä omakustanteiden julkaisemiseen on kirjallisuuskenttää vahvemman perinteet.

”Lähetin kyllä käsikirjoituksen eri kustantamoihin, mutta siihen ei tartuttu. Jos prosessia olisi halunnut jatkaa, olisi käsikirjoitukseen pitänyt tehdä merkittäviä muutoksia. Eikä silloinkaan olisi ollut mitään takeita, että olisi onnistunut seuraavalla kerralla. Käsikirjoitusta olisi vaan pitänyt muuttaa sokkona ja toivoa että se siirtyy jonkun mielestä oikeaan suuntaan. Enkä oikeastaan halunnut muuttaa siitä mitään.”

Pakkanen päätti julkaista kirjan itse, jolloin hän myös pääsi keskittymään jatko-osan kirjoittamiseen. Samalla hän päätti ohittaa kirjan myymisen lukijoille ja jakaa koko painoksen ilmaiseksi. Kirjojen lahjoittaminen ei välttämättä ole edes taloudellisesti niin omituista kuin miltä äkkiseltään voisi tuntua.

”Normitöissäni ATK-konsulttina minun ajastani laskutetaan 100 euroa/tunti. Kuinka kallis tämä kirja ylipäätään on, jos laskisi kirjoittamiseen käytetyn ajan arvon sen pohjalta? Taloudellisesti minun kannattaisi vain lapioida koodia Cobol-kellarissa – jos raha siis olisi se, mikä eniten kiinnostaa.”

Kun kirjan kirjoittamista eivät ajaneet taloudelliset kannustimet, ei sen antaminen ilmaiseksi ole kuin yksi askel lisää valittuun suuntaan. ”Ja kun lahjoitan kaikki kirjat ilmaiseksi, TE-keskus ei voi luokitella minua yrittäjäksi vastoin tahtoani.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Jussi Pakkanen kirjoitti kirjan, jota ei voi ostaa – sen voi saada vain lahjaksi

Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Lukuaika: 5 minuuttia

Moni neurokirjon nainen on lapsesta saakka kamppaillut selittämättömän ulkopuolisuuden tunteen kanssa ja kohdannut vaikeuksia koulumaailmassa. Esimerkiksi moni aistiyliherkkä tyttö on koulussa häiriintynyt koululuokan äänistä tai valoista, mikä on estänyt keskittymisen. Joku on puolestaan alisuoriutunut koulussa tarkoituksella, jotta ei vaikuttaisi itserakkaalta. Joku piilottelee aikuisenakin tunteitaan ja sivuuttaa omat tarpeensa yrittäessään miellyttää läheisiä ihmisiä elämänvalinnoillaan. 

Esimerkiksi tällaisia neurokirjon naisten kokemuksia kertoo sosionomi ja Neurokirjon naiset ry:n perustajajäsen Ira Selkälä tuoreessa teoksessaan Sopimattomat. Norminpurkuopas neurokirjon naisille (Gummerus 2026). 

Kuten yhä useampi nainen tänä päivänä, myös Selkälä on tiedostanut neuroepätyypillisyyytensä vasta aikuisena. ”Alkuun myös itselleni oli tärkeää saada lääkärin painava sana siitä, mistä on kyse. Enää asia ei tunnu niin merkittävältä, sillä olen oppinut hyväksymään haasteet mutta myös löytänyt itsestäni uusia vahvuuksia.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Queerfeminismiä ja tiedeviestintää yhdistelevä H-P Ontto-Panula toivoo vähemmistöiltä keskinäistä solidaarisuutta

Kuvat: Nauska Lukuaika: 6 minuuttia

Sarjakuvataiteilija Henry-Paul ”H-P” Ontto-Panula (ent. Lehkonen) järjesti alkuvuodesta Turussa uuden sarjakuvatapahtuman, Queersarjakuvakirjafestarin. ”Harmittelimme toissavuonna Pii Anttosen kanssa Tampere Kupliissa, miten moni queer-tekijä ei ollut saanut sinne myyntipöytää eivätkä queer-teemat juurikaan näkyneet ohjelmassa. Lisäksi tapahtuma oli todella täynnä. Ajattelimme sitten perustaa oman festivaalin. Eihän se kovin vaikeaa voinut olla, eikä ollutkaan.” Kummallakin oli ennestään paljon kokemusta tapahtumien tuotannosta esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalien Zinefestistä.

Queersarjakuvakirjafestarin lavalla vuorottelivat kirjailijat ja sarjakuvataiteilijat ja haastateltavana oli myös pienlehtien tekijöitä. Pienlehdet ja omakustannesarjakuvat ovat olleet tärkeässä osassa Ontto-Panulan uralla. Kun tekee itse, saa tehdä millaista haluaa. ”Aloin alun perin tehdä omia antologioita, kun minua ei huolittu mukaan muiden antologoihin”, hän paljastaa.

Ontto-Panula yhdistää sarjakuvissaan huumoria ja draamaa poliittisiin aiheisiin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Queerfeminismiä ja tiedeviestintää yhdistelevä H-P Ontto-Panula toivoo vähemmistöiltä keskinäistä solidaarisuutta

Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

Lukuaika: 5 minuuttia

Kun googlettaa nimen William Morris, silmille lävähtää toinen toistaan kauniimpia tapettikuoseja. Vaikka kuoseilla on ikää suunnilleen puolitoista vuosisataa, William Morris -tapetti on edelleen käsite ja kuumille kiville menevä myyntiartikkeli myös suomalaisissa sisustusliikkeissä. 

Vuonna 1834 syntynyt brittiläinen Morris oli yleisnero ja yrittäjä, jonka yritys Morris & Co suunnitteli ja valmisti tapettien lisäksi muun muassa tekstiilejä, lasimaalauksia, huonekaluja ja fontteja. Perustamassaan Kelmscott Press -painotalossa Morris valmisti kirjoja käsityönä, ja kokosi muun muassa Geoffrey Chaucerin kirjoituksista näyttävän teoksen, josta otettiin 425 kappaleen painos. Chaucer oli ensimmäinen merkittävä englanniksi kirjoittanut kaunokirjailija, jonka mukaan Morris nimesi erään koristeellisimmista fonteistaan.

Morris oli keskushenkilö 1800-luvun loppupuolella Oxfordin yliopiston professori John Ruskinin ajatuksista syntyneessä arts and crafts -liikkeessä. Ruskin pyrki kansantajuistamaan taidetta ja korostamaan ihmisen moraalia ja yhteyttä luontoon teollistuneen maailman ja viktoriaanisen ajan edistysuskon sijaan.

Morris oli Ruskinin oppilas, sosialisti ja käsityöläinen, joka halusi palauttaa kauniit, massatuottamattomat esineet ja elinympäristöt arvoonsa. Hän haaveili paluusta esiteolliseen aikaan, jolloin käsillä merkityksellistä työtä tekevät ihmiset elivät idyllisessä ympäristössä ja vuodenkierron mukana sen sijaan, että ponnistelisivat urbaanissa kurjuudessa turhia tavaroita massatuottavan teollisuuden pillin tahdissa.

Morris, joka korosti merkityksellisyyden kokemuksen ja itseilmaisun tärkeyttä niin työntekijälle kuin taiteilijalle, oli nykyisten kapitalismikriitikoiden estetiikkaa rakastava hengenheimolainen, joka katsoi kapitalismin tuottavan maailmaan sekä rumuutta että epäoikeudenmukaisuutta: “Ihmisten työllä ei pitäisi syntyä mitään turhaa, eikä mitään pitäisi syntyä työtätekevien alistamisesta.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

”Koska ajat ovat mitä ovat, pitää tutkia juurikin pahuutta ja sen syntymistä” – Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa kerta toisensa jälkeen itsensä pimeyden äärelle

Kuvat: Einari Vuorinen Lukuaika: 10 minuuttia

Kirjailijan uusimmassa teoksessa raadollinen tarina on kääritty kauniiseen kieleen. […]

Lue lisää… from ”Koska ajat ovat mitä ovat, pitää tutkia juurikin pahuutta ja sen syntymistä” – Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa kerta toisensa jälkeen itsensä pimeyden äärelle

Queer-lätkäromantiikka innostaa – Annukka Salama on kerännyt teokselleen huimia lukijamääriä

Kuvat: Tiia Mahkonen / WSOY Lukuaika: 4 minuuttia

Kysytään näin: kuka ei törmännyt alkuvuodesta Heated Rivalryyn? Urheiluromantiikan lukijoiden piirissä kulttimaineisen romaanisarjan tv-adaptaatio on tavoittanut odottamattoman laajat yleisöt. HBO:ssa ilmestynyt sarja kiinnostaa erityisesti naisia ja on kerännyt ympärilleen fanikulttuuria Suomessa.

Harvempi tietää, että homoromanttinen jääkiekkoromantiikka nousi Suomessa suosioon nuorten lukijoiden keskuudessa jo viime syksynä. Annukka Salamalta julkaistiin lokakuussa 2025 nuortenromaani Sulamispiste, joka käsittelee Heated Rivalryn tavoin jääkiekkoa – ja kahden pojan välistä rakkautta.

Vaikka kohderyhmät ovat erilaiset, kahta teosta yhdistää queer-urheiluromantiikan genren lisäksi niiden suosio omassa viitekehyksessään. Satu Ovaskaisen kuvittama Sulamispiste on ollut luetuin suomalainen nuortenkirja sen julkaisusta lähtien. Helsingin kirjamessuilla Annukka Salaman signeerausjono oli yhtä pitkä kuin Sauli Niinistön. Pisimmillään jonottaa sai melkein puolitoista tuntia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Queer-lätkäromantiikka innostaa – Annukka Salama on kerännyt teokselleen huimia lukijamääriä

Voiman raati riisuu kanadalaisen matikkarokkibändi Angine de Poitrinen naamiot

Lukuaika: 4 minuuttia

Vielä muutama kuukausi sitten harva länsimainen musanörtti edes tiesi, mitä on mikrotonaalisuus tarkoittaa. Nyt sana on jokaisen itseään kunnioittavan friikkiosaston diggarin huulilla ja yhä enemmän valtavirrassa.  Syynä on Quebecistä ponnistava Angine de Poitrine (suom. rintakipu), joka on valloittanut netin KEXP-radiokanavalla julkaistulla videollaan erikoisuutta tavoittelevia sydämiä ympäri maailman. Muun muassa länsimaisen pullamössörokin kultapoju Dave Grohl on tunnustautunut yhtyeen faniksi. Angine de Poitrinen musiikkia on nimitetty matikkarokiksi. Yhtye koostuu rumpalista ja kitaristi-basistista. Musiikki rakentuu kitaristi-basistin soittamien looppien avulla erikoisen kuuloisten rytmikuvioiden ja naivistisen soundimaailman varaan, pukushow’ta unohtamatta. Laulua bändin tuotoksissa ei kuulla, jos ei joitain yksittäisiä syntikkamaisia äännähdyksiä lasketa. Ilmiön syvällinen käsittely

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Voiman raati riisuu kanadalaisen matikkarokkibändi Angine de Poitrinen naamiot

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
Jatka selausta