Tekijä: Emilia Miettinen

Kirjoittanut: Emilia Miettinen

Onko mahdollista olla yhtä aikaa sekä feministi että hauska, Raisa Omaheimo?

Lukuaika: 2 minuuttia

1. Kiersit Suomea kahden vuoden ajan Setämiestennielijä-esityksen kanssa. Onko patriarkaatti nyt murskattu? Vaikka sitä tekisi kaikkensa, aina jää tuleville sukupolvillekin hommaa, valitettavasti. Lisäksi tässä ajassa nuoria feministejä haastaa se, että nykyään setämiehet voivat olla mitä tahansa sukupuolta! Ysärillä ne olivat kaikki miehiä.  Yksi henkilökohtaisia suurimpia pelkojani olisi joku päivä löytää itseni selittämässä jossain seurueessa että […]

Lue lisää… from Onko mahdollista olla yhtä aikaa sekä feministi että hauska, Raisa Omaheimo?

Lain kova koura

Lukuaika: 5 minuuttia

Poliisi kiilasi mopoilijan rajusti tieltä. Poliisi kaasutti aktivisteja. Poliisi syyllistyi etniseen profiloimiseen. Poliisi löi raudoitettua 15-vuotiasta poikaa kasvoihin. Poliisi hylkäsi sekavan miehen Sipoonkorpeen. Kaksi henkilöä kuoli viikonloppuna poliisin tiloissa.

Saksalainen sosiologi Max Weber määritteli vuonna 1919 Tiede ja politiikka -esseessään valtion ihmisyhteisöksi, jolla on oikeutettu väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella. Tuolla alueella poliisi voi siis käyttää voimakeinoja laillisesti.

Demokraattinen yhteiskunta on riippuvainen kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta, mutta demokratia tarvitsee myös vallanpitäjiin kohdistuvaa tervettä epäilyä. Poliisin väkivalta, rikokset ja laiminlyönnit ovat kuitenkin tabu.

Quis custodies ipsos custodes?¹

Poliisin laajojen valtaoikeuksien tulisi kulkea käsi kädessä avoimen valvonnan kanssa, mutta Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Heini Litmanen on havainnut poliisin tekemisien tutkimisen hankalaksi. Hän on erityisen kiinnostunut poliisin väärinkäytöksistä ja siitä, miten niitä käsitellään ja valvotaan.

Vastamainos – toimituksellista aineistoa.

”Suomessa on saatavilla aika suppeasti tietoa poliisin väärinkäytöksistä. Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikkö kertoo kyllä, että poliisista tehdään vuosittain noin tuhat rikosilmoitusta, mutta suurin osa näistä jää esiselvitysvaiheeseen eikä mene edes esitutkintaan.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lain kova koura

Kolonialistista kritiikkiä, natsien innoitusta ja uushenkisyyttä – ensimmäisen teosofin hämmentävä perintö näkyy kaikkialla

Lukuaika: 5 minuuttia

Kun Helena Petrovna Blavatsky saapui Yhdysvaltoihin vuonna 1873, New York oli noin miljoonan asukkaan kaupunki ja niin kutsutun kullatun aikakauden loisteliain ja raadollisin modernin kapitalismin näyttämö. Okkultistisine kykyineen Blavatsky solahti mainiosti New Yorkin seurapiireihin, joissa spiritististen istuntojen suosio oli huipussaan.

Ihmisten intoa spiritualismiin selitti osin uskontoon ja tieteeseen kiinnittyneen maailmankuvan murros, mutta myös inhimillinen suru. Sisällissodassa vuosina 1861–1865 oli menetetty karkeasti 700 000 ihmishenkeä. Lohduttomat omaiset, jotka eivät olleet voineet jättää hyvästejä tai haudata vainajiaan, kaipasivat yhteyttä kuoleman rajan tuolle puolen.

Mutta Blavatsky ei ollut pelkkä meedio. Hän kantoi mukanaan muinaista viisautta. Venäjän keisarikunnassa, silloisessa Jekaterinoslavissa eli nykyisen Ukrainan Dniprossa aatelisperheeseen vuonna 1931 syntynyt mystikko oli New Yorkiin saapuessaan poikkeuksellinen kokenut maailmanmatkaaja.

Blavatsky oli karannut aviomieheltään 18-vuotiaana ja lähtenyt matkustelemaan ympäri Eurooppaa. Omien väitteidensä mukaan hän kävi 1850-luvulla myös Amerikan mantereilla ja Aasiassa, missä hän pääsi vierailemaan tiibetiläisten viisauden mestareiden luona. Tämä ihmetytti laajalti, sillä Tiibetiin pääsy oli vielä noihin aikoihin ankarasti eurooppalaisilta kielletty. Yhteyksien puutteessa kukaan ei voinut vahvistaa eikä myöskään kiistää Blavatskyn kertomusta.

Blavatsky vuonna 1875. Kuva: Enrico Resta. CC BY 4.0.

Tutkijoilla ja elämäkertureilla on edelleen päänvaivaa Blavatskyn röyhelöisten elämänvaiheiden selvittämisessä. Enemmän ja vähemmän tosia tarinoita kumpusi monesta lähteestä: Blavatsky sepitti niitä itse, kuten myös hänen seuraajansa ja kohuja seuranneet aikalaiset. Legendoja syntyi myöhemmin jo senkin takia, että kuoltuaan Blavatsky kohotettiin lähestulkoon teosofien pyhimykseksi.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kolonialistista kritiikkiä, natsien innoitusta ja uushenkisyyttä – ensimmäisen teosofin hämmentävä perintö näkyy kaikkialla

Saatsin veljesten havahtuminen omaan kieliperimään synnytti orkesterin, jolla on tehtävä

Kuvat: Nauska Lukuaika: 4 minuuttia

Kestää tovi ymmärtää, että kasvot albumin kannessa on muodostettu kahden eri ihmisen kasvoista. Sitten: toisella poskella karva on hivenen harmaampi, toinen silmä aavistuksen tummempi kuin toinen, sieraimetkin eri muotoiset.

”Me itsekin säikähdettiin kun nähtiin tuo, että ei kai me noin saman näköisiä olla”, Mika ”Miša” Saatsi kertoo. Hän on veljeksistä vanhempi ja Loimolan Voiman karjalankielisen musiikin säveltäjä. Hän asuu eteläisen Suomen radanvarressa Jokelassa ja vastaa tällä kertaa toimittajan uteluihin. Pari vuotta Mišaa nuorempi sanoittaja Niko ”Miikkula” Saatsi asuu Jyväskylässä.

Loimolan Voiman kolmas, keväällä ilmestynyt levy on nimeltään Il’lan pruazniekka eli suomeksi Iljan praasniekka, tai vielä selkosuomemmin: Ilomantsissa sijaitsevan profeetta Elian kirkon temppelijuhla. Loimolan Voimassa kietoutuvat yhteen kekseliäs folkmusiikki, karjalan kieli sekä ortodoksiset karjalaiset perinteet.

Ensimmäinen albumi Ruttomužikan kyynäl – Kiivaan miehen kyynel – ilmestyi vuonna 2020 ja sittemmin Loimolan Voima on huomioitu lukuisilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla, muun muassa Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin vuoden yhtyeenä 2025.

 

Saatsin perheen neljä poikaa on kasvatettu ortodoksikarjalaisina. Suku joutui alunperin evakkoon Suistamon kirkonkylältä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Saatsin veljesten havahtuminen omaan kieliperimään synnytti orkesterin, jolla on tehtävä

Kuusi tapaa tehdä rasismista hyväksyttävää

Lukuaika: 5 minuuttia

Päivää! Kuten hyvin tiedätte, olen Sini Mustanen. Tervetuloa tälle luennolle.

No niin, niin kuin tiedätte meillä on vielä paljon tehtävää rasismin hyväksyttävyyden nostamisessa sille itsestäänselvyyden tasolle, jolle me sen haluamme. Tavoitteenamme on luonnollisesti myös saada mahdollisimman monet meistä poikkeavat ihmiset rasistisen tulkinnan piiriin. Tämä edellyttää sitä, että kanssamme toisella tavalla ajattelevia vähätellään ja heidän näkemyksensä ohitetaan kiihkoiluna. Pikkuhiljaa saamme heidät luetuksi vaarallisten ihmisten, ehkä jopa vihollisten joukkoon. Sitähän he meille ovat.

Tässä tähän työhön kuusi keinoa, jotka toki ovatkin jo ahkerassa käytössä.

1. Aluksi iske pöytään pelko
Olemme uskotelleet jo tsellemme, että yhteiskuntamme ja elämäntapamme on ihan juuri romahtamassa. Jo brittiläinen konservatiivipoliitikko Enoch Powell lupasi Rivers of Blood -puheessaan 1968, että Britanniassa veri virtaa jokina maahanmuuton takia. Tosiasiassa elämme tietenkin vapaammin, turvallisemmin ja vauraammin kuin ikinä ennen. Tämä tosiseikka kannattaa kuitenkin unohtaa ja peittää se huolellisesti pelkoa ja vihaa lietsovien väitteiden alle. Onneksi aina löytyy tapauksia, joita voi esittää yleispätevinä todisteina toisenlaisten ihmisten kelpaamattomuudesta yhteiskuntaamme. Ihminen kun uskoo pelkoaan paljon helpommin kuin faktoja. Muistakaa siis vakuuttaa, että barbaria on ihan juuri valtaamassa lopullisesti Euroopan ja että se on oikeastaan eri mieltä kanssanne olevan vika. […]

Lue lisää… from Kuusi tapaa tehdä rasismista hyväksyttävää

Maskuliinisuuden kriisi ei ole kaikkien miesten tai maskuliinisten muotojen kriisi vaan tietyn ihanteen kriisi

Lukuaika: 5 minuuttia

Viimeisten noin kymmenen vuoden aikana termi ”maskuliinisuuden kriisi” on siirtynyt sukupuolentutkimuksen julkaisuista podcast-studioihin, poliittisiin puheisiin, parlamentaarisiin tutkimuksiin ja verkon kommenttikenttiin kaikkialla maailmassa. Viime aikoina se on yhdistynyt väitteeseen ”miesten yksinäisyysepidemiasta”, jonka mukaan miehet ovat nykyään eristäytyneempiä ja enemmän emotionaalisesti hukassa kuin koskaan ennen.

Vuonna 2023 Yhdysvaltojen korkein lääkintäviranomainen Vivek Murthy antoi virallisen varoituksen kansallisesta ”yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden epidemiasta”. Some-vaikuttajat, kuten naisvihamielistä sanomaa levittävä Andrew Tate, ovat muotoilleet asian uusiksi: heidän mukaansa nuorilta miehiltä on viety jotain pois ja syypää on naisistunut ja vihamielinen yhteiskunta.

Termiä ”maskuliinisuuskriisi” käytetään kuvaamaan miesten haavoittuvuuden lisäksi miesten aggressiota. Huhtikuussa 2026 Britannian opettajien ammattiliiton tekemän kyselyn mukaan maan kouluissa on kytemässä vakava maskuliinisuuskriisi. Lähes joka neljäs naisopettaja raportoi oppilaiden tekemästä naisvihamielisestä väkivallasta viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2023 osuus oli alle viidenneksen. Rekisteröityihin tapauksiin kuuluivat pojat, jotka luovat tekoälyllä alastonkuvia naispuolisesta henkilökunnasta, vitsailevat seksuaalisesta väkivallasta ja kieltäytyvät ottamasta vastaan opetusta naisilta.

Nykyhetkeä määrittelee puhetapa, jossa pojat ja miehet esitetään samanaikaisesti uhreina ja uhkina, yhtäältä yksinäisinä ja eksyksissä, toisaalta häirinnän ja radikalisoitumisen tekijöinä. Pitääkö tämä argumentti paikkansa? […]

Lue lisää… from Maskuliinisuuden kriisi ei ole kaikkien miesten tai maskuliinisten muotojen kriisi vaan tietyn ihanteen kriisi

Tattarisuon esoteria elää

Lukuaika: 4 minuuttia

Kun nousee Rautatientorilta linja-autoon 77, matkaa kohti Pohjois-Helsinkiä ja jää pois Jarrutien pysäkillä, kävelee Porvoonväylän ja Lahdenväylän väliin Tattariharjuntieltä itään, saapuu pienen vedenpumppaamon luo. Tien suunnassa näkyy pieni, seisahtunut lammikko. Se on keskeinen paikka teoksessa Aki Ollikaisen Tattarisuon noitapiiri (Like 2025).

Kasaan painunut heinä lähteen ympärillä paljastaa, että paikka on kiinnostanut monia muitakin. Erikoinen tapahtumaketju sai alkunsa 96 vuotta sitten, kun koiraansa ulkoiluttaneen koulupojan silmään osui jotain lähteeseen kuulumatonta. Poika epäili sitä ihmisen kädeksi.

Kun lähteestä alkoi vuotta myöhemmin nousta lisää irtileikattuja käsiä, jalkoja, sormia ja lopulta jopa pää, mysteerin kimpussa oli poliisin ja lehdistön lisäksi koko Helsinki. Tapauksesta uutisoitiin ulkomaita myöten.

Viimein paljastui, että asialla oli ollut joukko okkultisteja Vallilan työläiskortteleista. Mysteerin selviämisestä on kuitenkin jo lähes sata vuotta, mutta jokin noitapiirissä ja makaaberissa rituaalimagiassa kiehtoo 2020-luvun suomalaista niin, että tarinan pohjalta tehdään edelleen teatteriesityksiä, musiikkia, kauno- ja tietokirjallisuutta ja muita painojulkaisuja. Keväällä 2026 helsinkiläisen Ilves-teatterin näytelmää Tattarisuo 1931 esitettiin loppuunmyydyille katsomoille.

 

Aki Ollikaisen Tattarisuon noitapiiri kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin tarinan yhdestä Suomen rikoshistorian merkillisimmistä rikosvyyhdeistä. Ajoittain proosallisia, uppoutuvia kuvauksia yksityiskohtaiseen tietokirjallisuuteen sekoittava teos on kiehtova

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tattarisuon esoteria elää

Etkö käsittele koskaan mitään iloisia aiheita, teatterinjohtaja Riikka Oksanen?

Lukuaika: 2 minuuttia

1. Aloitit maineikkaan helsinkiläisen Ryhmäteatterin johtajana vuoden vaihteessa. Millaista ryhmäytymistä siellä nyt harjoitetaan? Jatkossa Ryhmäteatteri pyrkii ryhmäytymään huomattavasti enemmän niin opiskelijoiden kuin vapaan kentänkin kanssa ja rakentamaan mahdollisuuksia yhteistyölle. Tätä varten meillä on suunnitteilla kokonaan uusi näyttämö Ryhmikselle, mutta siitä lisää vasta myöhemmin. Itse Ryhmiksellä olemme kyllä varsin ryhmäytyneitä, joten mitään jokaperjantaista fiilispiiriä emme tarvitse. […]

Lue lisää… from Etkö käsittele koskaan mitään iloisia aiheita, teatterinjohtaja Riikka Oksanen?

Siunaus vastoin vakaumusta?

Kuvat: Minna Aaltonen Lukuaika: 5 minuuttia

Hautaustoimilain mukaan vainajan vakaumusta tulee kunnioittaa. Siitä huolimatta yli 6 000 suomalaista uskontokuntiin kuulumatonta siunataan joka vuosi haudan lepoon, eli heidän vakaumustaan ei kuunnella.

Tilanne, jossa asiasta on epäselvyyttä, on papille vaikea. Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan mukaan on papin virkatehtävä kysyä omaisilta, onko kristillinen hautaan siunaaminen vainajan tahdon mukaista.

”Kirkolla ei ole intressiä siunata vainajia vastoin heidän omaa tahtoaan. Jos vainaja on sanonut, ettei hän halua uskonnollisia hautajaisia, pappi ei voi niitä toimittaa, vaikka omaiset pyytäisivät.”

Niin käy toisinaan, jos omaisilla itsellään on kristillinen vakaumus, tai jos he eivät ole ehtineet ennen ihmisen kuolemaa keskustelemaan siitä, millaisia hautajaisia hän toivoisi. Omaisten halutessa pappi voi järjestää heille oman rukoushetken, jossa vainajaa ei kuitenkaan siunata.

Hautajaiskulttuuri on muutoksessa, sillä aiempaa harvempi suomalainen kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kaikista suomalaisista 61 prosenttia ja helsinkiläisistä enää 44,9 prosenttia on kirkon jäseniä.

Pappien asiantuntemus venyy välillä äärimmilleen. He joutuvat usein auttamaan omaisia löytämään uskonnottomien tai muiden uskontokuntien hautaustapojen äärelle.

Pappina 26 vuoden ajan toiminut Riikka Reina sanoo, että hautajaiskulttuuria pitäisikin kehittää. Tarvittaisiin sekä hautajaisseremonioiden järjestäjiä että käytännön hautaustoimen järjestäjiä, jotka huolehtisivat esimerkiksi vainajan arvokkaasta säilyttämisestä.

”Molempiin tarvittaisiin toimijoita, jotka haluaisivat kehittää hautajaiskulttuuria. Näitä on pääkaupunkiseudulla jo muutamia, mutta muualla toimijoita on aika vähän.”

Uskonnoton hautausmaa

Jyväskylässä toimii suomalaisten siviilijärjestöjen yhteisesti perustama, voittoa tavoittelematon palvelukeskus Pro-Seremoniat, jolta voi tilata puhujan uskonnottomiin juhliin. Pro-Seremonioiden Risto Puumalainen käy puhumassa erityisesti hautajaisissa, minkä lisäksi hän on toiminut muutaman vuoden ajan Keski-Suomen vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän hautausmaan hoitajana.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Siunaus vastoin vakaumusta?

Pyhyys löytyy arjenkin keskellä luonnosta, jossa paljastuu myös tuhovoimaisen ihmisen pienuus

Lukuaika: 5 minuuttia

”Äiti, mitä tarkoittaa mestata?”

Olemme koko perheen kesälomareissulla – autoon on pakattuna kuuden lomalaisen ja matkatavaroiden lisäksi aivan kaikkea puhjenneista uimarenkaista liian kypsiin banaaneihin ja Frederikin kokoelma-CD:hen – ja olen juuri kertonut innoissani kaikille, että kohta mennään katsomaan mestauskiveä.

Yritän muotoilla hyvin harkituin ja lapsille soveliain sanakääntein, mitä mestaaminen oikein on. Paitsi eihän sitä voi kierrellä. Yritän laimentaa asiaa temporaalisella etäännyttämisellä.

”Joskus tosi tosi  t o s i  kauan sitten joiltain rikollisilta saatettiin katkaista kaula rangaistukseksi jostain.”

”Ai mistä?”, tiedustelee takapenkki.

Katsahdan sylissäni olevaan kirjaan.

”…Lohtajan kirkonkirjoissa on merkintä 30.7.1796 kuolleesta naimattomasta neito Susanna Johansdotter Antilasta. –– Kuolinsyynä mainitaan kaulan katkaisu lapsenmurhan takia.”

Hienoa. Eli joku epätoivoinen, raiskattu piikaparka.

”No jos oli vaikka tappanut jonkun”, kuittaan lyhyesti.

Grimmin saduissa marinoituneet tyytyvät vastaukseen.

 

Matkaoppaanamme on geologi Aimo Kejosen ja tietokirjailija Tuomo Kesäläisen teos Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat 2019), johon on koottu sekä geologista että kansanperinteeseen pohjautuvaa tietoa erilaisista lohkareista ja louhikoista ympäri Suomea.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pyhyys löytyy arjenkin keskellä luonnosta, jossa paljastuu myös tuhovoimaisen ihmisen pienuus

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
Jatka selausta