Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

Didrichsenin taidemuseossa kesällä esiteltävien töiden takana on mainettaan monipuolisempi taiteilija.
Yläkuva: William Morris: Kuningas Arthur ja Sir Lancelot, lasimaalausluonnos, 1862. Kuva: Didrichsenin taidemuseo / William Morris Gallery London Borough of Waltham Forest

Kun googlettaa nimen William Morris, silmille lävähtää toinen toistaan kauniimpia tapettikuoseja. Vaikka kuoseilla on ikää suunnilleen puolitoista vuosisataa, William Morris -tapetti on edelleen käsite ja kuumille kiville menevä myyntiartikkeli myös suomalaisissa sisustusliikkeissä. 

Vuonna 1834 syntynyt brittiläinen Morris oli yleisnero ja yrittäjä, jonka yritys Morris & Co suunnitteli ja valmisti tapettien lisäksi muun muassa tekstiilejä, lasimaalauksia, huonekaluja ja fontteja. Perustamassaan Kelmscott Press -painotalossa Morris valmisti kirjoja käsityönä, ja kokosi muun muassa Geoffrey Chaucerin kirjoituksista näyttävän teoksen, josta otettiin 425 kappaleen painos. Chaucer oli ensimmäinen merkittävä englanniksi kirjoittanut kaunokirjailija, jonka mukaan Morris nimesi erään koristeellisimmista fonteistaan.

Morris oli keskushenkilö 1800-luvun loppupuolella Oxfordin yliopiston professori John Ruskinin ajatuksista syntyneessä arts and crafts -liikkeessä. Ruskin pyrki kansantajuistamaan taidetta ja korostamaan ihmisen moraalia ja yhteyttä luontoon teollistuneen maailman ja viktoriaanisen ajan edistysuskon sijaan.

Morris oli Ruskinin oppilas, sosialisti ja käsityöläinen, joka halusi palauttaa kauniit, massatuottamattomat esineet ja elinympäristöt arvoonsa. Hän haaveili paluusta esiteolliseen aikaan, jolloin käsillä merkityksellistä työtä tekevät ihmiset elivät idyllisessä ympäristössä ja vuodenkierron mukana sen sijaan, että ponnistelisivat urbaanissa kurjuudessa turhia tavaroita massatuottavan teollisuuden pillin tahdissa.

Morris, joka korosti merkityksellisyyden kokemuksen ja itseilmaisun tärkeyttä niin työntekijälle kuin taiteilijalle, oli nykyisten kapitalismikriitikoiden estetiikkaa rakastava hengenheimolainen, joka katsoi kapitalismin tuottavan maailmaan sekä rumuutta että epäoikeudenmukaisuutta: “Ihmisten työllä ei pitäisi syntyä mitään turhaa, eikä mitään pitäisi syntyä työtätekevien alistamisesta.”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan