”Kyllä siinä addiktiosta oli kyse” – Tekno vei Proteuksen sydämen, ja nyt hän lopettaa keikkailun

Proteus nojaa vinyylihyllyyn, katsoo kameraan.

Rankan elektronisen musiikin legenda Harri “Proteus” Andersson lopettaa 27-vuotisen artistiuransa joulukuussa. Keho ei enää kestä kiertue-elämää.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from ”Kyllä siinä addiktiosta oli kyse” – Tekno vei Proteuksen sydämen, ja nyt hän lopettaa keikkailun

Marilyn Monroe on aikamme musteläiskätesti – Tulkinnoissa näkyvät niin naisviha, feminismi kuin fanifiktiokin

Maalaus Marilyn Monroesta.

Tulkinnat Marilyn Monroesta heijastavat aikaa ja tulkitsijoitaan. Totuuteen ne pohjautuvat vaihtelevasti, kertoo Janne Siironen esseessään.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Marilyn Monroe on aikamme musteläiskätesti – Tulkinnoissa näkyvät niin naisviha, feminismi kuin fanifiktiokin

Isä lähti ja jätti kysymyksiä, joihin Venla Pystynen yrittää etsiä vastauksia esikoisromaanissaan

Venla Pystynen makaa maassa, vaahteranlehtien päällä.

Itsemurha, skitsofrenia ja alkoholismi ovat teemoina niin rankkoja, että moni lukija epäilemättä harkitsee kahteen kertaan ennen kuin tarttuu niitä käsittelevään kirjaan. Toimittajana työskentelevän Venla Pystysen esikoisromaani En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (WSOY 2022) palkitsee kuitenkin lukijansa kuvaamalla kuolemaa poikkeuksellisella herkkyydellä ja vahvistaessaan toivoa siihen, että traumoista on mahdollista toipua. Kirjan lukukokemus muistuttaa paikoin altistusterapiaa: parantumistarinan esteettinen muoto toimii eräänlaisena astiana, jonka puitteissa tuskalliset kokemukset voivat sukeutua ja avautua ilman että lukija musertuu niiden alle. Pystysen romaani ei kuitenkaan ole vain terapiakirjallisuutta vaan myös kaunokirjallisesti kiehtova teos. ”En voi lakata ajattelemasta kuolemaa oli kirja, joka minun oli pakko tehdä”, Pystynen kertoo.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Isä lähti ja jätti kysymyksiä, joihin Venla Pystynen yrittää etsiä vastauksia esikoisromaanissaan

Nukke on kuoleman kuva

Vaurioteatterin Jonnakaisa Riston ja teatterissa vierailevan Miko Kivisen mielestä teatterin tekemisen tärkein työkalu on leikki.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Nukke on kuoleman kuva

The Valkyrians on puolensa valinnut

Mustavalkoinen kuva Valkyrians-bändistä, jäsenet istuvat penkillä rivissä.

Viidennen albuminsa Monsterpiece julkaissut helsinkiläisbändi The Valkyrians on toiminut skan, reggaen ja rocksteadyn soihdunkantajana jo 20 vuotta. The Valkyriansin keikoilla on hymy herkässä ja tanssijalkaa vipattaa. Bändin tahdissa joraavat takarivin kyynisimmätkin rockpoliisit. Suomessa kulttimainetta nauttiva ryhmä on saavuttanut vankan maineen Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa. Bändi on uransa aikana keikkaillut kahdessakymmenessä eri maassa. Vaikka Monsterpiece on The Valkyriansin kenties kepein ja svengaavin levy, ei sen pitkä synnytysprosessi ollut tuskaton. Levyn ilmestyminen lykkääntyi koronan takia ja bändi koki myös miehistönvaihdoksia. Tätä nykyä bändin alkuperäiskokoonpanosta ovat mukana laulaja Jussi ”Angster” Eronen ja kosketinsoittaja Samuel ”Mr. Moonhead” Abaijon. Traagisimmat vaiheet Monsterpiecen tekemisessä koettiin pari vuotta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from The Valkyrians on puolensa valinnut

Dokumentti kurkistaa ruokavallankumouksen ytimeen – Katso elokuva nyt!

Vuonna 2019 julkaistu dokumenttielokuva Meidän maa kertoo kumppanuusmaatalouteen keskittyvän osuuskunta Oma Maan toiminnasta ja aatemaailmasta. Voima esittää elokuvaa vuoden ajan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Dokumentti kurkistaa ruokavallankumouksen ytimeen – Katso elokuva nyt!

Svjata Vatra on vapaudellista folkpunkkia – “Sitä voi kutsua viikinkien ja kasakoiden kansanmusiikiksi”

Bändi soittaa teltassa, taustalla metsää.

Haluatko elää diktatuurissa vai vapaudessa, kysyy Svjata Vatra.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Svjata Vatra on vapaudellista folkpunkkia – “Sitä voi kutsua viikinkien ja kasakoiden kansanmusiikiksi”

Vilma Jää uudistaa kansanmusiikkia ja levittää tietoa – ”Jos en itse tekisi tätä, niin kuka sitten?”

Jää pitelee kahta viulua olkapäillään. Katsoo kameraan. Taustalla pensas.

Vilma Jäällä on missio tuoda kansanmusiikki suuren yleisön tietoon. Musiikissaan hän yhdistää perinteisiä tekniikoita ja sisältöjä moderniin estetiikkaan. Taide ei kuitenkaan synny ilman tutkimusta. 

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vilma Jää uudistaa kansanmusiikkia ja levittää tietoa – ”Jos en itse tekisi tätä, niin kuka sitten?”

Suomalaisdokumentti A Good Day to Die taltioi ”romanttisista syistä” tehtyjä reissuja tavarajunien kyydissä

Kaksi henkilöä istuu junaradan varressa.

Kulkuri on oman elämänsä kuningas ja hänen hovinsa kokoontuu aterian äärelle. Matkaa kulkuri voi taittaa vaikka pummilla tavarajunan kyydissä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Suomalaisdokumentti A Good Day to Die taltioi ”romanttisista syistä” tehtyjä reissuja tavarajunien kyydissä

Brecht koivun ja tähden alla

”Me läksimme kuumasta Helsingistä Marlebäckiin, Iittiin, syvälle Suomenmaan metsien kätköön. Tapasimme siellä kansanihmisiä!  Me saimme syödäksemme. Oli maitoa, savukinkkua ja mansikoita. Perunoita suoraan maasta. Mansikoita ja kermaa.” Näin hehkuttaa yleisölle riemuaan Hella Wuolijoen vieraanvaraisuudesta Bertolt Brechtin uskollinen avustaja ja rakastaja Grete Steffin. Tuberkuloosinsa takia hän on kärsinyt erityisen paljon ajan elintarvikepulasta. Steffin on nostettu päähenkilöksi Taru Mäkelän ohjaamassa näytelmässä Brechtiä jokanaiselle. Se sijoittuu 1940-luvun alkuun, jolloin Brecht (Johannes Korpijaakko) vietti assistenttinsa Steffinin (Katariina Lantto) ohella vaimonsa, näyttelijä Helene Weigelin (Petriikka Pohjanheimo) sekä lastensa kanssa yhden pakolaisvuoden Suomessa. Joukkoon liittyi myös Brechtin uusi rakkaus, tanskalainen näyttelijä Ruth Berlau (Hanna Vahtikari). Samassa kohtauksessa Steffin kertoo, miten Wuolijoen kuppi menee nurin, kun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Brecht koivun ja tähden alla

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan