Kulttuuri

Kolumni: Teatteri perustuu vuorovaikutukseen, ja siksi se on kriiseissä osa ratkaisua

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomas Rantanen Lukuaika: 3 minuuttia

Vuoden 2020 maaliskuussa Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kevätkauden näytäntönsä. Perustelujen painosta huolimatta – ja erityisesti juuri siksi – oli selvää, että teatterille edessä oli uudenlaisten tuskien taival. Tuolle samalle päivälle olin sopinut haastattelun Betty Showta valmistelleiden Sara Mellerin ja Asta Honkamaan kanssa. Koin suurta kunnioitusta taitelijoiden sydämen ymmärrystä kohtaan, kun he menetetyn ensi-iltansa voivottelun sijaan kantoivat enemmän huolta ajankohtaisesta globaalista uhasta ja kärsimyksestä. Urheasti he vakuuttivat jatkavansa harjoittelua, kunnes esittäminen on taas mahdollista.  Vastaavaa sissimeninkiä alalla on sen jälkeen nähty muutenkin. Esityksiä on siirrelty ja tarjottu miniyleisöille, muokattu suoratoistoon ja tallenteiksi. Turvamääräysten usein mielivaltaisiin heilahteluihin on mukauduttu vaikka päivän varoitusajalla. Missään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolumni: Teatteri perustuu vuorovaikutukseen, ja siksi se on kriiseissä osa ratkaisua

Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen näki Juha Jokelan näytelmän puhuttelevana kuvauksena tämän ajan työelämästä

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Katri Naukkarinen Lukuaika: 3 minuuttia

Juha Jokela tunnetaan vahvaan dialogiin perustuvista yhteiskunnallisista näytelmistään. Mobile Horror (2003) tutkaili Nokia-Suomen aikaista arvokriisiä. Esitystalous-trilogia (2010, 2013 ja 2018), Patriarkka  (2012) ja Sumu (2016) käsittelivät nekin ihanteiden uhraamista markkinavoimien alttarille. Syyskuussa kantaesitetty Dosentit sijoittuu yliopistomaailmaan. Se alkaa sosiaalipsykologian professori Johanna Virtasen (Ria Kataja) yleisöluentona, jossa hän esittelee tutkimustuloksia yliopistoyhteisön ongelmista. Yhdessä assistenttinsa (Marja Salo) kanssa hän yrittää saada yliopiston johdon ymmärtämään liiallisen markkinaohjauksen ajavan tiedeyhteisöä päin jäävuorta. Ison laivan kääntymisen sijaan Virtanen ajautuu työpaikkakiusatuksi ja sosiaalisen median maalitauluksi. Lopulta hän uupuu. Ensi-illassa väliajalla vastaan tulee vanha tuttu, Helsingin Yliopiston hallintojohtaja ja Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen Esa Hämäläinen. Näytelmän tausta-aineistona on käytetty tutkijoiden haastatteluja ja oikeita tutkimustietoja. Voidaanko yliopistolla näin huonosti? ”Kokemukset 50

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen näki Juha Jokelan näytelmän puhuttelevana kuvauksena tämän ajan työelämästä

Taiteen kentällä ei ollut helppoa ennen koronaakaan. Millainen on alan tulevaisuus?

Kirjoittanut: Maria Hukkamäki Lukuaika: 6 minuuttia

Taiteen kenttä on kirjava. Alan tyypillisin työsuhde on “epätyypillinen” eli osa-aikainen tai määräaikainen. Taiteilijat tekevät valtavasti myös ilmaista työtä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taiteen kentällä ei ollut helppoa ennen koronaakaan. Millainen on alan tulevaisuus?

Näyttelijä Martti Suosalo on jokaisen hahmon puolustaja

Kirjoittanut: iida Simes Kuvat: Nauska Lukuaika: 5 minuuttia

Näyttelijä Martti Suosalo kävisi sirkuksessa, teatterissa ja konserteissa, jos ei itse esiintyisi harva se ilta. Omaa napaansa tuijottavasta nuorukaisesta on kasvanut klassikoita kaipaava teatterin tähti.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Näyttelijä Martti Suosalo on jokaisen hahmon puolustaja

Tanssiteatteri Hurjaruuthin esityksessä tärkeintä on liike

Kirjoittanut: Laura Gustafsson Lukuaika: 4 minuuttia

Teatterin ja tanssin yhdistyessä hengenvaaraan saadaan aikaan hienoa sirkusta. Vauhti on yksi parhaista Hurjaruuthin esityksistä kautta aikain. Talvisirkus käsittelee aikamme hektisyyttä niin fyysisenä kuin henkisenäkin ilmiönä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tanssiteatteri Hurjaruuthin esityksessä tärkeintä on liike

Marvelin pako valkoisten miesten valtakunnasta

Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 8 minuuttia

Marvel-kustantamon sarjakuviin perustuvat elokuvat aloittivat voittokulkunsa vuonna 2008 hyvinkin miehisenä ja valkoisena hankkeena. Sarjan ensimmäinen elokuva, Iron Man (2008) rakentui narsistisen – ja melko kusipäisenkin – valkoisen heteromiehen ympärille. Tony Starkin rooli teki Robert Downey jr:stä todellisen supertähden ja yhden Hollywoodin kovapalkkaisimmista näyttelijöistä. Sarjan seuraavassa osassa, Hulkissa (2008) seurattiin nerokkaan valkoisen tiedemiehen seikkailuja ja tämän jälkeen palattiin ensimmäisen leffan narsistin toilailujen pariin. Pian perässä seurasivat vaaleatukkainen viikinkijumala Thor (2011) ja Yhdysvaltain lippuun kääriytynyt amerikkalainen unelmavävy ja übermensch Kapteeni Amerikka (2011).  Oikeastaan ainoissa maininnan arvoisissa naisrooleissa nähtiin Gwyneth Paltrow Iron Manin assistenttina (myöhemmin myös vaimona) sekä kiusallisen esineellistävästi kuvattu Scarlett Johansson Black

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Marvelin pako valkoisten miesten valtakunnasta

Politisoi, mutta ei polarisoi – Spike Lee ohjasi konserttielokuvan American Utopia

Kirjoittanut: Vilppu Rantanen Kuvat: David Lee / HBO Lukuaika: 4 minuuttia

Joskus 80-luvulla David Byrne sanoi MTV:n (Music Television) haastettelussa olevansa rasisti. Silloin rakenteellisen rasismin vääjäämätöntä vaikutusta omaan toimintaan ei ollut varsinkaan valkoisten rock-muusikoiden tapana tunnustaa, joten hän joutui selittelemään lausuntoaan. Nyt hän muistelee tätä HBO:n mainosvideolla ja vieressä istuva Spike Lee nauraa: ”You’ve been woke for a minute!”. Lee on yksi tunnetuimmista afroamerikkalaisista elokuvaohjaajista. Hän on ohjannut muun muassa elokuvat She’s Gotta Have It (1986), Do the Right Thing (1989) ja BlacKkKlansman (2018). Byrne puolestaan tunnetaan parhaiten Talking Headsin keulakuvana ja soolotuotantonsa monipuolisista yhteistöistä eri artistien, kuten Brian Enon ja St. Vincentin, kanssa. Leen uusin ohjaus on konserttielokuva American Utopia,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Politisoi, mutta ei polarisoi – Spike Lee ohjasi konserttielokuvan American Utopia

Elävien hautausmaalta orjaplaneetalle – suomenkielisen hevin neljä vuosikymmentä

Kirjoittanut: Esko Juhola Lukuaika: 5 minuuttia
Tyrantin kolme jäsentä seisovat rinnatusten, katsovat kameraan vakavana nahkavaatteissa. Tumma tausta.

Miksi kukaan haluaisi soittaa heviä? ”Sarcofaguksen lopettaminen on ollut aikomuksenani melko kauan, mutta tänä vuonna kävi hyvin selväksi, että mielessäni ei ole enää tilaa Sarcofagukselle. On nollauksen aika.” – Kimmo Kuusniemi Eräs ympyrä sulkeutui tämän vuoden alussa, kun suomihevin veteraani Sarcofagus lopetti toimintansa. Yhtyettä sen alusta asti luotsannut Kimmo Kuusniemi laittoi jo toistamiseen bändin tarulle pisteen, mutta päätös tuskin sai kovin suurta värinää aikaan hevipiireissä. Vuonna 1977 perustettu bändi oli ja pysyi kulttibändinä, jonka tunnetuin saavutus oli ensimmäisen suomenkielisen hevimetallialbumin julkaisu vuonna 1982. Moottorilinnut-levy julkaistiin Kimmo Kuusniemi Band -nimikkeen alla. Kappaleiden aiheetkin olivat ehtaa hevimetallia: Metallinen sateenkaari ja Elävien hautausmaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Elävien hautausmaalta orjaplaneetalle – suomenkielisen hevin neljä vuosikymmentä

Edu Kettuselle vapaus on henkinen mielentila

Kirjoittanut: Markku Tuhkanen Kuvat: Katri Lehtola Lukuaika: 6 minuuttia

Kemiönsaarella puisessa omakotitalossa rakennellaan tänään poikkeuksellisesti pienoisrautatietä. ”Mä tykkään rakentaa ja värkätä käsillä”, sanoo vapaapäivää viettävä laulaja-lauluntekijä Edu Kettunen. Vaikka viimeiseltä vuodelta on peruttu koronan vuoksi noin 70 konserttia, niin muuta työtä on onneksi riittänyt. ”Olen piirtänyt ja kirjoittanut lastenkirjaa. Myös tuore elämäkerta on vaatinut oman aikansa minultakin. Valmistumassa on myös yksi iso projekti, josta en voi vielä puhua. Musiikkistudiolla en ole juurikaan lähikuukausina työskennellyt.” Munkkiniemen yhteiskoulun kasvatti Helsingistä on jo vuosia sitten sujahtanut osaksi varsinaissuomalaista maalaismaisemaa. Matkan varrella koti Perniössä on siirtynyt naapurikuntaan Kemiöön. ”Täällä on tilaa hengittää, enkä kaipaa mitään kaupungin rientoja. Pieni paikkakunta, kaikki tietävät kaikki asiat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Edu Kettuselle vapaus on henkinen mielentila

Kaukasus: kielten ja kulttuurien sekamelska

Kirjoittanut: Ari Turunen Kuvat: Library of Congress Lukuaika: 3 minuuttia

Jos haluaa kohdata kielten ja kulttuurien moninaisuuden, Kaukasus on se paikka. Valitettavasti rajoja ei helposti pääse ylittämään. Yksi yleisimpiä englannin kielen käännösvirheitä on kääntää sana “caucasian” kaukaasialaiseksi, vaikka se tarkoittaa valkoihoista. Eurooppalaiset tutkijat olettivat 1700-luvulla pääsääntöisesti, että ihmiskunnan alkukoti olisi ollut Kaukasuksen alue. Tämä perustui teoriaan, jonka mukaan Nooan arkki rantautui siellä. ”Kaukasoidit” tarkoittivat valko- ja ruskeaihoisia, ”mongoloidit” aasialaisia ja ”negroidit” afrikkalaisia. Uskottiin, että kaikkein kauneimmat ihmiset olivat Georgiasta ja Tšerkessiasta. Muinainen Tšerkessian valtio ulottui AsovanmereltäMustanmeren rannikolle. Sen pääkaupunkina oli Sotši. Ottamatta kantaa paikallisten ihmisten kauneuteen, yksi hätkähdyttävimmistä alueen piirteistä on valtaisa uskontojen, kulttuurien ja etnisten ryhmien kirjo. Pelkästään Georgiassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kaukasus: kielten ja kulttuurien sekamelska

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta