Maatalouden kestävyyden mittaamisessa on suuria puutteita. Ilmastovaikutusten lisäksi tulisi mitata lajiston ja elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä maaperän laadun muutoksia.
[…]
Aleksis Kyrö nostaisi uusien ajatusten rinnalle oppeja sadan vuoden takaa.
[…]
Ilmastofaktat ovat tiedossa, mutta uskonnot vetoavat tunteisiin. Ne haastavat ilmastotekoihin.
[…]
Massatapahtumasta syntyy aina päästöjä. Tapahtuma-alan toimijat pyrkivät nyt etsimään uusia keinoja vähentää ekologista kuormitusta.
[…]
Lue lisää… from Lihattomuus ei haitannut Uusi Tampere -festivaalien kävijöitä – päinvastoin
Kiista suden mahtumisesta Euroopan harvaan asutuimpaan maahan on kovin suomalainen ilmiö. Lopulta siinä on kysymys vain metsästyskoirista.
[…]
Lue lisää… from Lopulta suden pelossa on kysymys vain metsästyskoirista
Aloitetta perustellaan sekä taloudellisilla arvoilla että luonnonsuojelulla.
[…]
Itäjaavalaisen Kalinyarin kylän talojen edessä poltetaan aamun sarastaessa kuivuneita lehtiä ja muovikääreitä. Yksi kyläläisistä, Slamet Riyadi, on opiskellut omin päin englantia ja lähtenyt töihin matkailualalle. Hän tietää, että jäte ei häviä kokonaan polttamalla. ”Kyläläiset luulevat, että kun mitään ei näy, mitään ei ole enää jäljellä. Mutta muovi ei katoa!” Hän haluaa perustaa yhdistyksen, jonka toimintaan kuuluisi jätteiden lajittelu, kierrätettävän jätteen myynti, orgaanisen aineksen kompostointi ja ”mitä tulee muuhun jätteeseen… sen näkee sitten”. Slamet Riyadi on yksin savun sisältämän runsaan dioksiinin aiheuttaman huolensa kanssa. Indonesian maaseudulla ei ole järjestetty minkäänlaista muovijätteen keräystä. Silti sitä syntyy asukkaiden arjessa valtavia määriä. Naapurikaupunki Tamananin
[…]
Lue lisää… from Muovin kirous: Jätevienti tärvelee Kaakkois-Aasian
”Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että olemme tulleet näin pitkälle, eikä meille tärkeistä asioista puhuta”, 18-vuotias suomalais-ecuadorilainen Helena Gualinga sanoi Madridin ilmastokokouksessa vuonna 2019 pitämässään puheessa. Myös muihin suuriin ilmastokokouksiin osallistunut Helena kuuluu alkuperäiskansojen nuoreen sukupolveen, jotka ovat saaneet tilaa Greta Thurnbergin myötä. Alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär koki jo lapsena, miltä yhteiskunnallinen vääryys tuntuu. ”Aktivismini on pakon sanelemaa, ei mikään valinta. Kasvoin ihmisoikeustaistelun keskellä”, Helena kertoo kotonaan Turussa. Äidin puolelta Helena kuuluu Ecuadorin Amazonilla asuvaan kichua-alkuperäiskansaan, ja hän vietti lapsuutensa Sarayakun kylässä keskellä sademetsää. Alkuperäiskansojen yhteisössä asuu
[…]
Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”
Venäläinen Nastja Kortšagina kiinnostui ympäristöaktivismista somepäivityksen perusteella. Hänen entinen luokkatoverinsa julkaisi syksyllä 2018 päivityksen ja kertoi Vihreä höyryjuna -nimisestä projektista. Projektin vapaaehtoiset lajittelevat jätteitä, istuttavat puita ja järjestävät ympäristökoulutusta erilaisille ryhmille. Projekti jäi muhimaan Nastjan ajatuksiin, mutta kesti vuoden, ennen kuin hän aktivoitui. Taas hän näki entisen luokkatoverinsa somepäivityksen. Vihreä höyryjuna etsi ihmisiä istuttamaan puita Uromin kylään, noin 55 kilometrin päähän Nastjan kotikaupungista Iževskistä. Nastja kirjoitti entiselle luokkatoverilleen ja lähti mukaan. Nykyään Nastja lajittelee myös muiden jätteitä. Esimerkiksi jos hänen kaverinsa juovat kertakäyttöpullosta, hän pyytää tyhjän pullon, jotta voi viedä sen kierrätettäväksi. Nastjan kaverit eivät ymmärrä häntä. He kyllä antavat
[…]
Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Nastja Kortšagina: ”Pakottamisella ei saa mitään aikaan”
Nigerialainen Nnimmo Bassey on aiemmin saanut vaihtoehto-Nobeliksi sanotun Right Livelihood -palkinnon ja ollut Friends of the Earth Internationalin puheenjohtaja. Suomennoksen on tehnyt Olli-Pekka Haavisto artikkelista The Virus Will Not Change Anything We Won’t Change. Ydinasia, jonka joudumme kohtaamaan, on ettei koronavirus muuta mitään, mitä emme itse muuta. Pandemian jälkeisen ajan reunaehdot muodostaa muutos, joka tulee ihmisistä, suhteistamme toisiimme ja luontoon. Muutospaine kiepauttaa väistämättä ympäri tulkintamme siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Surullisia tarinoita on kuultu toivottomista kansalaisista, jotka jäivät loukkuun Bayelsan ja Jokien osavaltioiden välisellä maarajalla Nigeriassa. Siltojen romahdus Orashijoen molemmin puolin ei aiheuttanut sitä vaan se, että osavaltion hallitus oli
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa