Avainsana: Voima-talous - Sivu 4

Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tuntuvat kaukaisilta. Nykyistä demokraattisempi verkko on kuitenkin mahdollinen.

23.6.2021 Kirjoittanut: Tuomas Ketola Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Internetin tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Klikit ja niitä seuraavat mainostulot määräävät suuntaa ja tekoälyalgoritmit ohjaavat entistä tarkemmin mitä ihmiset näkevät ja tekevät. Valta verkossa on keskittynyt Googlen kaltaisille teknojäteille, joilta puuttuu valtansa edellyttämä demokraattinen tilivelvollisuus. Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tilasta, jossa yhteisöt muodostuvat orgaanisesti luomaan uutta, tuntuvat kaukaisilta. Vaikka nykytilanne ei välttämättä näytä valoisalta, optimismiin on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin, avoimen lähdekoodin (Open Source) ajatus ei ole kadonnut mihinkään. On jopa todennäköistä, että jokainen ohjelmisto, jota päivittäin käytämme, perustuu ainakin osittain kaikkien nähtävissä ja muokattavissa olevaan, eikä yrityksen omistamaan, koodiin. Toinen syy liittyy verkon käyttäjien aktiivisuuteen ja siihen mihin verkkoa käytetään.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tuntuvat kaukaisilta. Nykyistä demokraattisempi verkko on kuitenkin mahdollinen.

Deliveroon pörssifloppi. Uberin häviämä oikeusjuttu. Vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista vaikuttaa reaalimaailmaan.

23.6.2021 Kirjoittanut: Maija Mattila Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Ruokalähettiyhtiö Deliveroon listautumisesta Lontoon pörssiin maaliskuun lopulla odotettiin yhtä vuosikymmenen suurimmista listauksista. Sen piti kerätä jopa 10 miljardia euroa, mutta potti jäi lopulta 1,5 miljardiin. Muutama suuri sijoitusyhtiö ilmoitti ennen Deliveroon listautumista, etteivät ne osallistu sen antiin. Keskeisenä syynä oli Deliveroon liiketoimintamalli, jossa ruokalähetit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia vailla minimipalkkaa ja työntekijän sosiaaliturvaa. Deliveroon pörssifloppi tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Uber hävisi oikeusjutun Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisu oli päätepiste vuosia eri oikeusasteissa jatkuneelle kiistalle Uberin kuljettajien työntekijästatuksesta. Päätöksen seurauksena Uber luokitteli kaikki kuljettajansa Britanniassa työntekijöiksi. Näin heillä on jatkossa oikeus minimipalkkaan, sairausajan palkkaan, lomiin ja eläkkeisiin. Deliveroon ja Uberin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Deliveroon pörssifloppi. Uberin häviämä oikeusjuttu. Vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista vaikuttaa reaalimaailmaan.

Kriittisen ajattelun ja luovuuden vaaliminen tekee meistä parempia ihmisiä. Siksi koulutus ei saa kulkea talouselämän talutusnuorassa.

23.6.2021 Kirjoittanut: Sanna Ryynänen Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Inhimillisyys vaatii kriittistä ajattelua ja mielikuvitusta. Niitäkin on hyvä oppia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kriittisen ajattelun ja luovuuden vaaliminen tekee meistä parempia ihmisiä. Siksi koulutus ei saa kulkea talouselämän talutusnuorassa.

Valtamedian ilmastojournalismin kritisointi vie aikaa ja resursseja. Energia kannattaisi suunnata omaehtoiseen tekemiseen.

18.6.2021 Kirjoittanut: Timo Harjuniemi Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Journalismissa käsitellään ilmaston lämpenemistä hyvin paljon. Ilmastotutkijoiden huolestuneet puheenvuorot saavat tämän tästä runsaasti tilaa tiedotusvälineissä, ja onpa jopa ilmastoteemoille omistautuneita kirjeenvaihtajia. Ilmastonäkökulmat ovat näkyvästi esillä myös talousjournalismissa, kun entistä ärhäkämmistä ja arvaamattomammista luonnonilmiöistä tulee itsestään selvä osa vastuullisten yritysten riskienhallintakulttuuria. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että journalismin tulisi ottaa ilmastokriisi vielä huomattavasti nykyistä vakavammin. Maaliskuussa Elokapina-ympäristöliike osoitti mieltään Sanomatalolla Helsingissä ja vaati, että maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien pitäisi käsitellä ilmastokriisiä nykyistä kattavammin ja pontevammin. Se, että ilmasto on juttuaihe tai näkökulma, ei riitä, vaan eksistentiaalisena uhkana ympäristökriisi pitäisi ottaa kaikkea journalistista tekemistä määrittäväksi reunaehdoksi – sellaiseksi kyseenalaistamattomaksi ydinarvoksi, kuin demokratia on journalismille

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Valtamedian ilmastojournalismin kritisointi vie aikaa ja resursseja. Energia kannattaisi suunnata omaehtoiseen tekemiseen.

Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

18.6.2021 Kirjoittanut: Matti Tuomala Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Usein kuulee väitettävän, että Suomessa tuloerot eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla. Artikkelissamme Marja Riihelän kanssa osoitamme tuloerojen kasvaneen Suomessa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti ja pienen notkahduksen jälkeen jääneen taantuman aikana uudelle korkeammalle tasolle. Viime vuosina tuloerot ja erityisesti ylimmät tulo-osuudet ovat lähteneet taas kasvuun. Tuloeroja voidaan mitata useilla eri mitoilla. Jostakin syystä suosituimpana mittana on pysynyt suhteellisia tuloeroja mittaava Gini-kerroin. Se asettaa pienen painon muutoksiin ylimmissä tuloissa. Suomessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet juuri ylimmissä tuloissa. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistosta puuttuu juuri suurituloisten tuloja. Siellä ei ole tietoa yritysten jakamattomista voitoista. Emme tiedä, miten yrityksen tulo on tältä osin kohdistunut sen omistajille. Samoin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

On the verge of platform failure

18.6.2021 Kirjoittanut: Alice Wickström Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

I was recently offered free lassis with my Indian takeaway for not ordering it through Wolt. For the restaurant, it was simply more viable to give things away than having the margins eaten up. On Christmas Eve, an eager driver insisted on us cancelling our ride on Uber and paying him directly. For him, Uber was indeed a platform of opportunities though not quite in the same way the company seems to imagine it. I started to wonder what these encounters had in common, and if they possibly could tell us something about the current state of the platform economy. For

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from On the verge of platform failure

Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

17.6.2021 Kirjoittanut: Hanna-Kaisa Hoppania Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Hoivan ja vanhustenhoidon tila muuttuu hitaasti. Yhteiskunnallisessa retoriikassa vallitsee konsensus siitä, että satsauksia tarvitaan enemmän. Käytännön toimet jäävät silti vajaiksi, ja hoivakotien kriisit ovat toistuvia. Vaikka hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on nyt kirjattu lakiin, esimerkiksi kotihoidossa on edelleen suuria ongelmia. Talouspolitiikassa hoiva jää usein marginaaliin, tai se ymmärretään hyvin kapeasti. Hoivan tutkimuksessa on jo vuosikymmeniä esitetty, että hoiva tulisi ottaa yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suuri osa hoivatyöstä on palkatonta. Monia huolenpidon, avunannon, hoivan ja hoidon muotoja harjoitetaan perhepiirissä ja läheisten, naapureiden ja ystävien kesken. Tämä ihmisiä hengissä ja hyvinvoivina pitävä toiminta on elinehto yhteisöille ja kaikelle ihmisten toiminnalle. Palkkatyön piirissä tehtävän ammattitaitoa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

Köyhät ovat kärsineet pandemiasta rikkaita enemmän. Tästä voi syyttää epidemiaa edeltänyttä leikkauspolitiikkaa.

11.6.2021 Kirjoittanut: Pia Ljungman Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Tammikuussa 2021 arvostetun lääketieteellisen julkaisun BMJ:n päätoimittaja kritisoi joidenkin maiden poliittisia toimia koronapandemian aikaan kutsuen niitä ”sosiaaliseksi murhaksi”. Kirjoittaja lainasi sosiaalisen murhan käsitteen Friedrich Engelsiltä, joka kuvasi sillä 1800-luvun Englannin luokkasortoa. Engelsin mukaan etuoikeutettujen luokkien luomat olosuhteet johtivat väistämättä ennenaikaiseen ja tarpeettomaan kuolemaan köyhimpien luokkien keskuudessa. Saman tendenssin on myös koronapandemia tuonut esille. Köyhät ovat kärsineet koronapandemiasta huomattavasti rikkaita enemmän. Esimerkiksi Britannian köyhempien alueiden kuolleisuus on ollut kaksinkertainen verrattuna maan rikkaimpiin alueisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat jälleen olleet naiset ja lapset sekä rodullistetut vähemmistöt. Samalla kun sadat miljoonat ovat jääneet työttömiksi, kuitenkin esimerkiksi Yhdysvaltain rikkaimmat miljardöörit ovat kartuttaneet omaisuuttaan 1,3

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Köyhät ovat kärsineet pandemiasta rikkaita enemmän. Tästä voi syyttää epidemiaa edeltänyttä leikkauspolitiikkaa.

Raha on halpaa. Siksi säästämisen riskit kasvavat ja koskevat yhä useampaa.

11.6.2021 Kirjoittanut: Saska Heino Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Säästämisen hyveen tulokset ovat Suomessa tavanneet ohjautua talletus- ja säästötileille. Nollakorkojen ajassa tämä ei riitä. Sijoittamalla saadaan tuottoa, mutta kasvatetaan riskejä. Pankkitilit ovat laajalti talletussuojan piirissä. Suoja ei yllä rahastoosuuksin tai osakkeisiin. Sijoitussäästämisen häviäjät ovat harvassa niin kauan, kun keskuspankkien halvan rahan politiikka säilyy nykyisellään. Piensäästäjien suora kytkeminen finanssimaailmaan kasvattaa kuitenkin halvasta rahasta riippuvien määrää. Enää siitä eivät ole riippuvaisia vain eläkeyhtiöiden kaltaiset suurpelurit ja kasvava eläkeläisjoukko. Riippuvuus lisääntyy myös työikäisissä. Tulevaisuudessa ehkä jopa vastasyntyneissä. Rahanpyörittäjien kylä kasvaa. Miksi suomessa säästetään? Enemmistölle kyse on asunnosta. Kun lainaraha on halpaa, hinnat ovat nousseet monissa kaupungeissa tuloja nopeammin. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat venyneet jopa 35–45

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Raha on halpaa. Siksi säästämisen riskit kasvavat ja koskevat yhä useampaa.

Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.

10.6.2021 Kirjoittanut: Leevi Saari Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2020 kaksi odotettua alustataloutta käsittelevää lakialoitetta. Vaikka aloitteet ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä, niiden näkökulma alustatalouteen on kapea. Molemmat aloitteet käsittävät alustatalouden markkinoiden sisällä tapahtuvana ilmiönä. Digitaalisten markkinoiden aloite (Digital Markets Act) näkee alustatalouden uhkana tehokkaalle kilpailulle. Digitaalisten palvelujen aloite (Digital Services Act) käsittelee alustataloutta erityisesti uhkana kuluttajien oikeuksille. Nämä eivät kuitenkaan käsittele alustatalouden poikkeuksellisia piirteitä ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viime vuosina alustatalouden on usein kuvattu olevan uhka yksilöiden itsemääräämisoikeudelle. Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessorin Shoshana Zuboffin popularisoiman ’valvontakapitalismin’ ytimessä on väite, jonka mukaan alustojen massadatan kerääminen ja sen analysointiin käytettävät koneoppimisalgoritmit mahdollistavat käyttäjien alitajuisen manipuloinnin. Tämä nähdään perustavanlaatuisena uhkana

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.