Elämän peruspilarit järkkyvät monikriisin alla. Universaalit peruspalvelut vahvistavat arjen vakautta ja samalla vähentävät turhan kulutuksen kannustimia.
[…]
Lue lisää… from Universaalit peruspalvelut tukevat hyvinvointia myös poikkeusoloissa
Alkuvuonna 2021 hintatason kasvuaste, eli inflaatio, alkoi pitkästä aikaa kiihtyä. Ilmiön ymmärtämiseksi on tarkasteltava maailmanlaajuisia arvoketjuja. Suuret taloudet globaalissa pohjoisessa kärsivät 1970-luvulla kohonneesta inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä. Ongelmat päättivät toisen maailmansodan jälkeisen kultakauden, jonka aikana työvoimalla ja ammattiliitoilla oli vahva neuvotteluasema ja talouskasvu, työn tuottavuus ja tulonjaollinen tasa-arvo paranivat huomattavasti. Sittemmin 1980-luvulla alkaneella uusliberaalilla aikakaudella talouskasvu on hidastunut, tulonjaollinen eriarvoisuus lisääntynyt ja sodanjälkeiselle kulta-ajalle tyypillinen taloudellinen suorituskyky jäänyt historiaan globaalissa pohjoisessa. Kun kansainvälisten pääomaliikkeiden sääntelyä alettiin purkaa, globaalin pohjoisen yritykset alkoivat tavoitella korkeampia voittoja siirtämällä tuotantoaan globaaliin etelään, missä ne pääsivät nauttimaan halpatyövoiman mahdollistamista alhaisista työkustannuksista. Itäblokin, Intian ja Kiinan
[…]
Kun keskuspankit alkoivat reilut puolitoista vuotta sitten nostaa korkoja, ne suojelivat uskottavuuttaan. Kun inflaatio huiteli pahimmillaan yli 10 prosentissa, keskuspankkien oli toimittava saavuttaakseen asettamansa 2 prosentin inflaatiotavoitteen. Koronnostot purevat inflaatioon, joka johtuu liiallisesta kysynnästä ja talouden ylikuumenemisesta. Koronnostot tekevät rahasta kalliimpaa, yritysten ja kotitalouksien kulutus vähenee, talous rauhoittuu ja hinnat alkavat laskea. Vanhan sanonnan mukaan konservatiivinen keskuspankkiiri hakee boolimaljan pois ennen kuin alkaa mennä liian lujaa. Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin monisyisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous. Koronapandemia aiheutti globaaleja tarjontaketjujen pullonkauloja, joiden väliaikaisuudesta ja pysyvyydestä väiteltiin jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Venäjälle asetetut talouspakotteet syvensivät energian tarjontashokkia entisestään ja kiihdyttäessään
[…]
Edellinen hallituskausi oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa
[…]
Lue lisää… from Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?
Presidentti Joe Bidenin hallinnon uusi teollisuuspolitiikka, jonka keihäänkärkenä on IRA – Inflation Reduction Act -nimellä kulkeva lakikokonaisuus, on merkittävä pelinavaus ei pelkästään Yhdysvaltojen vaan monenlaisten säteilyvaikutustensa vuoksi koko maailman kannalta. Sitä voidaan pitää ilmastonmuutoksen torjunnan läntisessä historiassa ensimmäisenä isona valtiollisena satsauksena vähäpäästöiseen valmistavaan teollisuuteen, infrastruktuuriin ja kulutustuotteisiin.
[…]
Viimeaikaiset uutiset kertovat karua kieltä ympäristökriisin etenemisestä.
[…]
Lue lisää… from Vaarallistuva planeetta – ympäristöturvallisuus on tulevaisuuden hallinnan keskiössä
Maatalouden kannattavuuskriisin taustalla kytee suurempi systeeminen kriisi. Se ei hellitä ilman muutoksia ruokajärjestelmän kestämättömissä rakenteissa.
[…]
Monikriisiä käytetään kuvaamaan kriisien värittämää maailmantilaa. Termin ovat ottaneet käyttöön tutkijat Edgar Morin ja Anne Brigitte Kern 1990-luvun lopussa ja viime aikoina sen käyttö on lisääntynyt. Tiivistettynä monikriisissä on kyse erilaisten systeemisten kriisien kiihtymisestä, verkottumisesta ja yhteentörmäyksistä. Esimerkiksi talousjärjestelmästä, maailmanpolitiikasta ja ekologisesta ympäristöstä nousee kriisejä kuin sieniä sateella. Ilmiötä voi havainnollistaa ekologisen kriisin kautta, joka aiheuttaa kipuilua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: tuotantomme pitää muuttaa kestävälle pohjalle, mikä näyttää vaativan aktiivista politiikkaohjausta. Samaan aikaan suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikan aktivoimista kyynisesti omien tarkoitusperiensä ajamiseen ja lisäävät maailmanpoliittisia jännitteitä. Toisaalta taas yritykset hallita ekologista kriisiä markkinalogiikalla johtavat sosiaalisiin kriiseihin, kuten köyhyyden ja epävarmuuden lisääntymiseen, ja
[…]
Lue lisää… from Voima-talouden pääkirjoitus: Kriisien aikana kamppaillaan vallasta muokata maailmaa
Siirtyminen harvojen hallitsemasta taloudesta kohti demokraattisempia muotoja voisi olla vastaus moneen ajankohtaiseen ongelmaan.
[…]
Ihmiskunta on kautta aikain aktiivisesti muuttanut historian suuntaa ja tietoisesti muokannut yhteisöjensä järjestäytymistä, kertoo David Graeberin ja David Wengrow’n teos.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa