Veera Järvenpää

Vastaanottokeskus tuli pikkukaupunkiin

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 6 minuuttia

Kohtaamiset turvapaikanhakijoiden kanssa ovat muuttaneet monen pieksämäkeläisen arkea. Teksti Hanna Moilanen Kuvat Annika Pitkänen Pieksämäkeläisen Keijo Leppäsen, 72, ensimmäiset ajatukset Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista olivat kielteisiä. Syli­lapsena Karjalasta evakko­matkalle lähtenyt mies ei voinut ymmärtää, miksi nuoret miehet pakenevat Eurooppaan naisten ja lapsien sijaan. Silti Leppänen tarttui toimeen, kun Helena Oranen, SPR:n vapaaehtoinen ja Leppäselle liikuntaseuran kuvioista tuttu nainen, pyysi häntä talkoisiin vastaanottokeskukseen. Tilanne oli päällä. Siitä piti selvitä tavalla tai toisella. ”Ihmettelin, mikseivät pakolaiset voi itse koota omia kerrossänkyjään”, Leppänen muistelee. Seuraavana päivänä hän saikin jo talkookaverikseen hätämajoitukseen hiljattain saapuneen turvapaikanhakijan. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta työpari peukutti toisilleen aina, kun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vastaanottokeskus tuli pikkukaupunkiin

Melankolista jumitusta

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Kuolemanpelko törmää grooveen Tommy Lindgren Metropoliksen levyllä. Lokit kirkuvat Kallion kattojen yllä ja aurinko polttaa käsivarsia. Suomen kesä on kauneimmillaan, mutta Tommy Lindgren sukeltaa synkkiin vesiin. ”Suhteeni kuolemaan on suorastaan hysteerinen”, hän tunnustaa. Miten päädyttiin näin syvien kysymysten äärelle? Sitä ymmärtääkseen on katsottava kaksi ja puoli vuotta taaksepäin. Silloin Lindgrenistä alkoi tuntua siltä, että jos hän haluaa tehdä oman pääavauksensa artistina suomenkielellä, se pitää tehdä nyt. Bändin keulahahmo ei ollut varsinaisesti väsynyt Don Johnson Big Band -hommiin, mutta hän kaipasi vaihtelua. ”Ajatus suomenkielisestä levystä syntyi pitkälti, kun tehtiin Ricky-Tick Big Band & Julkisen Sanan levyä ­Burnaa. Sen kautta tajusin, että

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Melankolista jumitusta

Kolmen vuoden limbo transpolilla

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 11 minuuttia

”En lapsena ajatellut hirveästi sukupuolta, mutta verbaalisesti mielsin itseni tytöksi. En haluaisi vahvistaa ajattelua, että kaikki transihmiset olisivat pienestä pitäen tiedostaneet vahvasti sen, että syntymässä ruksitettu sukupuoli on väärä. Ahdistuin kuitenkin itse tytöiltä odotettavista asioista, kuten nukkeleikeistä, mekoista ja prinsessasetistä. Se ei tosin ollut mikään hirveän pinnalla oleva asia. Murrosiässä rinnat alkoivat kasvaa, ahdistuin siitä aivan hirveästi. Sain vasta vähän aikaa sitten yläasteen aikaiset toimintaterapiapaperini, ja niissä puhuttiin minun ’tyttöyteni vahvistamisesta’. He olivat siis todenneet, että ’tyttöysmittarini’ oli heikko ja että se on epätervettä. Olin silloin ehkä 13-vuotias. Jälkikäteen oli mielenkiintoista lukea niitä ja ymmärtää, että jo silloin oli huomattu,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolmen vuoden limbo transpolilla

Maailman paras paikka tulla kaapista

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 9 minuuttia

”Minulla on epätavallinen ja hämmentävä tausta, sillä isäni ja äitini kulttuuriset taustat ovat hyvin erilaiset. Isäni on israelilainen ja äitini suomalainen. Molemmat vanhempani muuttivat ennen syntymääni vieraaseen maahan, Yhdysvaltoihin. Olen syntynyt Los Angelesissa, ja perheeni muutti lähelle New Yorkia, kun olin pieni. Tutustuin lapsena moniin kansainvälisiin ihmisiin. Ensimmäistä kertaa menin julkiseen kouluun 13- tai 14-vuotiaana ja tajusin, että olen erilainen kuin nämä ihmiset – olen erilainen kuin amerikkalaiset. Kävin yliopiston lähellä Chicagoa, Illinoisissa. Olisin voinut muuttaa Texasiin kulkeakseni koko maan läpi, mutta sen sijaan muutin Suomeen!  Kielellä on merkitystä siinä, miten sukupuoleen suhtaudutaan. Englannissa on he ja she-pronominit. Isäni on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Maailman paras paikka tulla kaapista

Tanssi hegemonian haudalla

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 11 minuuttia

Jos Sonya Lindfors eläisi utopiassaan, hänen ei tarvitsisi tehdä teoksia, joissa käsitellään ihonväriä, sukupuolta ja valtarakenteita. Kuvat Velda Parkkinen Kaapelitehtaan neljännen kerroksen ikkunasta aukeaa maisema merelle yli Helsingin Ruoholahden. Noble Savage -tanssiteoksen harjoitukset ovat juuri alkamassa, ja koreografi Sonya Lindfors odottaa esiintyjiä paikalle. ”Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Astuessamme ­Zodiakin näyttämölle astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin. Tanssimme näyttämön haamujen kanssa. Noble Savage konkreettisesti pysäyttää historiallisen flow’n.” Noble Savage luo mustan näyttämön, jolla valkoinen on toinen. Dramaturgisena kehyksenä toimii tarina ­Pocahontaksesta, alkuperäiskansan prinsessasta, joka tuodaan Eurooppaan. Noble Savage on voimakkaan poliittinen. Se on toinen teos, jonka 30-vuotias Lindfors ohjaa Zodiakin näyttämölle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tanssi hegemonian haudalla

Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Suomi ei ole ratifioinut vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta. Syynä on kiista pakkokeinojen käytöstä osana hoitoa. Teksti Maija Karhunen Suomi on Somalian ja Yhdysvaltojen lisäksi yksi muutamasta maailmankolkasta, jossa vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta ei ole ratifioitu. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo vuonna 2006, ja maaliskuussa 2015 myös eduskunta hyväksyi sopimuksen. Uudessa hallitusohjelmassa sopimuksen ratifiointia ei mainita, mutta tavoite löytyy sentään hallitusneuvotteluiden hyvinvointityöryhmän taustamuistiosta. Esteenä ratifioinnille on ollut se, että Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ollut yhteensopivaa YK-sopimuksen vammaisten henkilöiden koskemattomuutta koskevien artiklojen kanssa. Ristiriidassa YK-sopimuksen kanssa on vuodelta 1977 peräisin olevan kehitysvammalain pakkokeinojen käyttöä hoidon aikana koskeva pykälä. Sen mukaan pakkokeinot

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Rahaa käteen

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Kansalaisosinko olisi vaihtoehto Euroopan keskuspankin tehottomille elvytystoimenpiteille. Kuva Lissu Lehtimaja Euroalue on jämähtänyt taloudellisen pysähtyneisyyden tilaan. Tammikuussa Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat arvioi inflaatioksi 0,2 prosenttia, joka on kaukana kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Vastaus talouden vauhdittamiseen voisi löytyä kansalaisosingosta, jossa on kyse Euroopan keskuspankin eli EKP:n määrällisen elvyttämisen suuntaamisesta suoraan kansalaisille. Terminä kansalaisosinko on uusi. Sen on lanseerannut Suomen Talousdemokratia ry, joka on mukana kansainvälisen yhteistyöjärjestönsä International Movement for Monetary Reform QE4people-kampanjassa. Kansalaisosinko kuulostaa suorastaan vallankumoukselliselta. Väitöskirjatutkija Patrizio Lainà luonnehtii sitä kuitenkin ”konservatiiviseksi reformiksi”, joka noudattelee monetaristisen taloustieteen oppeja. Itse asiassa ajatus on käytännön toteutus Milton Friedmanin ”helikopterirahasta”, jota keskuspankki luo ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Rahaa käteen

Pitkä matka omaksi itseksi

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Apila Pepita Miettinen Lukuaika: 7 minuuttia

”Olin ala-asteella tai juuri aloittamassa koulua, kun olimme kaikki saunassa yhdessä: mummo, täti, äiti ja isosisko sekä minä. Äiti sanoi, että nyt ollaan kaikki meidän suvun naiset yhdessä löylyissä. Muistan sen tunteen yhä. Pääni oli räjähtää siitä huudosta, jota en saanut suustani ulos. Minun teki mieli huutaa, että älkää laskeko minua siihen kate­goriaan. Lapsuuteni oli normaali, ja elin maalaiselämää. Hoidettiin eläimiä, rymyttiin pihalla ja välillä leikittiin barbeilla. Luettiin paljon ja kuunneltiin musiikkia. Ruumis oli vain käyttöä varten. Sillä haettiin halkoja, oltiin heinätöissä tai pyöräiltiin. Suhde kehoon oli käytännöllinen. Meillä oli eläimiä, ja niitä teurastettiin myös kotona. Siinä näki, mitä nahan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pitkä matka omaksi itseksi

Näkymätön sukupuoli

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 5 minuuttia

”Aiemmin ajattelin, ettei ole kuin miehiä ja naisia. Niinpä luulin pitkään olevani transmies, koska en tuntenut naiseuden sopivan itseeni. Ajattelin mustavalkoisesti, että jos ei ole nainen, niin sitten pitää kai olla mies. Kokeilin miehenä oloa. Yritin pukeutua miehekkäästi ja käyttäytyä miehekkäästi, mutta sekään ei tuntunut omalta. Minut oli kasvatettu ja sosialisoitu naisena, joten naiseus oli yhteiskunnan puolelta istutettu mieleeni. En kuitenkaan koskaan sopinut siihen laatikkoon. Toisaalta en myöskään osaa olla miehenä miesten kanssa. Googlettelin eräänä yönä sukupuolta ihmetellessäni ’Am I a transman?’ ja tutustuin internetin kautta non-binary-identiteetteihin. Tämä tapahtui vasta pari vuotta sitten, ja tajusin sen olevan juuri sopivaa minulle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Näkymätön sukupuoli

Poesialla on rihmat kaikkialla

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Kun runoilijat ja runousaktiivit ottivat tuotantovälineet haltuun. Helsingin Alppilassa kohoaa kerrostalo, jonka sisuksissa pienkustantamo Poe­sia pitää majaansa. Kengät jäävät eteiseen, sillä lattiaa peittää harmaa kokolattiamatto. ”Se ei kylläkään ole mitenkään käytännöllinen, kun aina pitää varoa punaviinitahroja”, runoilija Mikael Brygger naurahtaa. Runot ja punaviini kuuluvat ainakin mielikuvissa tiiviisti yhteen. Sitä aivan yllättyy, kun missään ei näy avattuja punkkupulloja. Vaikka meno Poesian päämajassa on lämmintä, sitä leimaa ammatillisuus. Brygger on yksi Poesian 18 jäsenestä. Poesia on runouteen keskittyvä osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka vaalii kustantamisen kulttuuritehtävää ja uudistaa sen käytäntöjä. Poesian periaatteita ovat yhteisöllinen toimitustyö, taiteellinen tinkimättömyys, ekologisuus ja teosten vapaa saatavuus. Kustantamon historia

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Poesialla on rihmat kaikkialla

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta