Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Talviaurinko porottaa, ja kevyt tuuli puhaltaa Zimbabwen pääkaupunki Hararen Kambuzuman vaatimattomalla asuinalueella. Blue Agenda -säätiön aktiivit pystyttävät järjestön banderollia huoltoaseman vieressä sijaitsevalla viheralueella.

Viheralue on osa kosteikkoa, joka levittäytyi vielä vuosikymmen sitten siinä, missä Thuli Petroleum -huoltoasema nyt seisoo. Sen omistaa zimbabwelainen yritys.

”Kaislikko on kuivunut, ja siellä eläneet vesilinnut, kuten haikarat ja sorsat, ovat kadonneet”, kertoo järjestön sihteeri David Sibanda.

”Kun kuulimme, että kosteikolle aiotaan rakentaa huoltoasema ja havaitsimme maansiirtokoneet, teimme valituksen ympäristöministeriölle ja kaupungin viranomaisille. Mutta asema rakennettiin siitä huolimatta”, Sibanda sanoo.

Hetken päästä järjestön varapuheenjohtaja Tendai Shoniwa viittoo meitä lopettamaan keskustelun ja siirtymään Kambuzuman toiselle kosteikkoalueelle. Läsnäolomme on havaittu, ja ympäristöaktivistit ovat huolissaan, että poliisi saapuisi paikalle työtämme vaikeuttamaan.

”Näin käy usein, kun yritämme tuoda ilmi mitä täällä tapahtuu ja kertoa väärinkäytöksistä”, Hararen kosteikkosäätiön koordinaattori ja Blue Agenda -säätiön puheenjohtaja Miriam Dhidonza huokaa.

”Kun yritämme vastustaa kosteikoille rakentamista, meidät profiloidaan ’kehityksen jarruiksi’”, Blue Agendan Tendai Shoniwa kertoo.

Ilmastohätätila kuivattaa Afrikkaa

Kosteikkoalueella maaperä on veden peittämänä jatkuvasti tai ainakin osan vuodesta. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi suot, tulvaniityt, lammet ja jokisuistot. Zimbabwessa Hararessa levittäytyvät kosteikot kuuluvat tyyppiin nimeltä vlei, joka on matala, soinen märkä niitty. Se peittyy vedellä sadekautena ja varastoi vettä maan alle talvikauden kuivuuden aikana.

Parhaimmillaan useiden kilometrien levyinen ekosysteemi vapauttaa vettä hitaasti puroihin ja jokiin ja suodattaa pohjavettä. Tämä on tärkeää kaupungissa, jossa kunnallinen vedenjakelu toimii epävarmasti. Lisäksi kosteikko puskuroi rankkasateista aiheutuvia tulvia, jotka uhkaavat asuinalueita.

Kosteikot suojelevat kaupunkilaisia myös ilmaston kuumenemiselta: ne lieventävät miljoonakaupunkeihin muodostuvia lämpösaarekkeita, jotka hirmuhelteellä uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä.

Kaikista maailman maalla sijaitsevista ekosysteemeistä kosteikot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat tehokkaasti hiiltä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Adrian Tchaikovskyn Lukinvalo tarjoilee fantasiakliseitä uudella tavalla

Toisinaan lainaamisen, trooppien ja intertekstuaalisten viittausten välinen rajanveto on vaikeaa. Brittiläisen Adrian Tchaikovskyn Lukinvalon kohdalla tilanne on kuitenkin selvä. Fantasiakirja, joka koostuu noin 99-prosenttisesti fantasia-genren kliseistä ei ole tylsä pastissi, vaan kiinnostava kommentaari edustamastaan genrestä ja sen vakiintuneista tarinaelementeistä. Teoksessa lähes kaikki on sellaista, mikä on tullut moneen kertaan vastaan hiemankin fantsua lukeneelle. Sekalainen seurue […]

Lue lisää… from Adrian Tchaikovskyn Lukinvalo tarjoilee fantasiakliseitä uudella tavalla

Pitäisikö kaunokirjallisuudessa olla enemmän seksiä ja rikoksia, Jonna Tapanainen?

1) Olet puheenjohtajana sekä Finlandia-raadissa että Tekstin talossa. Mihin tekstiä enää tarvitaan kun kaikki vain tekevät TikTok-videoita ja podcasteja? TikTok ja podcastit ovat kärpäsenpaska kirjoitetun kulttuurin historiassa, joten huhut tekstin kuolemasta ovat ennenaikaisia. Jos nyt pitäisi veikata, mikä näistä on hengissä 10 tai 100 vuoden päästä, laitan kaikki rahani kirjoitetulle sanalle. Sitä paitsi luettuihin teksteihin […]

Lue lisää… from Pitäisikö kaunokirjallisuudessa olla enemmän seksiä ja rikoksia, Jonna Tapanainen?

Haavoja parantamassa

Burundissa vuonna 1982 syntynyt ja Ranskassa kasvanut, kirjailijana ja räppärinä tunnettu Gaël Faye on julkaissut teoksensa harvakseltaan, tähän mennessä vain kaksi osapuilleen 200-sivuista romaania. Ne ovat sitäkin merkityksellisempiä ja vaikuttavampia. Esikoisteos Pienen pieni maa (Like 2018) nousi kansainväliseksi ilmiöksi, joka huomioitiin lukuisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Se kuvasi kymmenvuotiaan pojan näkökulmasta Burundin sisällissotaa ja siihen kytkeytyvää naapurimaa Ruandan […]

Lue lisää… from Haavoja parantamassa

Sama duuni, vähemmän liksaa

Kuinka paljon pienemmällä palkalla tekisit nykyistä työtäsi? Entä jos saisit palkankorotuksen sijaan palkanalennuksen?

Tällainen on mahdollista, ja vieläpä laillista, jos yritys irtisanoo työntekijänsä ja tarjoaa sitten heille mahdollisuutta jatkaa työtään yrittäjänä. Näin teki liikunnanohjaajilleen viime vuonna yksi Suomen suurimmista kuntosaliketjuista, ruotsalainen Fitness24Seven. Tänä vuonna se yksipuolisesti ilmoitti alentavansa palkkioita 2–5 eurolla tunnilta ja poistavansa lisiä.

Ohjaajat eivät myöskään enää saa korvausta järjestelyajasta ennen tuntia.

Liikunnanohjaajien työ on esimerkki prekaarista työstä, siis työstä, jota tehdään vaihtelevin ehdoin, satunnaisesti tai muuten epätyypillisessä työsuhteessa. Näin selkeä työn ehtojen heikentäminen ei kuitenkaan ole yleistä, sanoo alalla pitkään työskennellyt Jessica Suni.

Kuluneen kesän aikana Suni vei eteenpäin vetoomusta, jotta Fitness24Seven ei pienentäisi palkkiota.

”Jonkun täytyi laittaa päänsä pölkylle. Jotkut eivät uskaltaneet vastustaa heikennyksiä omalla nimellään, koska pelkäsivät hankalan ihmisen mainetta ja että työt loppuvat.”

Neuvottelumahdollisuus ei tuo valtaa

Työn halpuuttaminen ja muu yrittäjä-työntekijöiden työehtojen heikentäminen ei ole uusi ilmiö. Esimerkiksi media-alalla 00-luvun lopussa Journalistiliitto haastoi Sanoman oikeuteen, kun se heikensi avustajasopimusten ehtoja. Markkinaoikeus katsoi, etteivät ehdot olleet kohtuuttomia, ja vastaavia sopimuksia ovat sen jälkeen tarjonneet monet muutkin media-alan yhtiöt.

2020-luvulla yksinyrittäjien ja heiltä palveluja ostavien isompien yritysten välistä vallan epäsuhtaa on alettu huomioida lainsäädännössä. Yrittäjien mahdollisuuksia sopia yhdessä hinnoistaan rajoittaa kilpailuoikeudellinen kartellien kielto.

Myös Fitness24Sevenin ohjaajat pelkäsivät kartellisyytteitä, kun he pyrkivät neuvottelemaan sopimuksistaan yhdessä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sama duuni, vähemmän liksaa

Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Luonnonpuiston sisäänkäyntiä on vaikea löytää. Parkkipaikalta kävellään vähän matkaa tienvartta, kunnes vieressä olevaan metsikköön avautuu aukko kaksi vuotta sitten rakennetulle luontopolulle.

Paikka näyttää ränsistyneeltä. Infokylttejä on revitty ja paikalle rakennetusta lintutornista on vain lautakasa jäljellä.

Pitkospuut kulkevat suota reunustavan metsän ympäri. Alun perin luontopolku jatkui myös ojitetulle suoalueelle, mutta nyt sitä rajaavat turveyhtiön asettamat teollisuusalueesta varoittavat kyltit. Yksinäinen kaivinkone näkyy kaukaisuudessa pölypilven ympäröimänä.

Muutama viikko myöhemmin paikka on täynnä vilskettä. Ruotsalaisten lisäksi paikalle on saapunut ympäristöaktivisteja ainakin Puolasta, Belgiasta, Englannista, Norjasta ja Suomesta. Noin 60 hengen porukka on ikähaitariltaan laaja, nuorimmat ovat teini-ikäisiä ja vanhin osallistuja yli 80-vuotias.

Olemme Grimsåsin suolla Länsi-Ruotsissa, satakunta kilometriä Göteborgista sisämaahan. Suomalainen valtio-omisteinen turveyhtiö Neova haluaa nostaa alueelta turvetta. Turpeen nostaminen vapauttaa kuitenkin siihen sitoutuneen hiilen ilmakehään sekä tuhoaa ympäristöä paikallisesti, minkä takia aktivistit vastustavat toimintaa alueella nyt kolmatta kesää.

Vuonna 2024 suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (suomeksi ”Ennallistakaa kosteikot”) pysäytti työkoneita ja perusti paikalle omaehtoisen luonnonpuiston pitkospuineen ja lintutorneineen. Toiminta jatkui seuraavana kesänä, jolloin suon ojia myös tukittiin. Tänä vuonna uutena tempauksena on niittykasvien ja auringonkukkien kylväminen.

”Se on radikaalia, vaikkei ehkä kuulosta siltä”, sanoo Kasperi Korhonen. Hän on toiminut eri ympäristöjärjestöissä Suomessa ja osallistui toimintaan Grimsåsissa nyt toista vuotta. Hetkinen – auringonkukansiemenet radikaalia?

Kyse on siitä, että Neovalla on lupa nostaa alueelta energiaturvetta, siis turvetta poltettavaksi sähkön tai lämmön tuottamiseksi. Turpeen heikko lämpöarvo ja suuret päästöt tekevät siitä kalliin energiamuodon, ja energiaturpeen noston taloudellinen kannattavuus onkin nykyhetkessä kyseenalainen. Sitä saadakseen tarvitsee myös kaivaa syvälle suohon.

Energiaturpeen yläpuolelta saatavaa turvetta voidaan käyttää muuhunkin – esimerkiksi kasvuturpeeksi ja maanparannukseen. Länsi-Götanmaan lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keväällä Neovan hakemuksen muuttaa Grimsåsin suon käyttötarkoitus kasvuturpeen nostoa varten. Voimassa oleva lupa sallii päällimmäisen, energiaturpeeksi soveltumattoman, kerroksen käytön maanparannukseen.

Kun Neovan ilmoittama vuosittainen turpeennostomäärä suhteutetaan suon pinta-alaan ja jäljellä olevaan sopimusaikaan, ei Återställ Våtmarkerin laskelmien mukaan Grimsåsin suolla koskaan kaiveta tarpeeksi syvälle, jotta nostettava turve sopisi energiakäyttöön. Jos yhtiöllä ei ole aikeitakaan kaivaa energiaturvetta, asettaa se tämänhetkisen toiminnan laillisuuden kyseenalaiseksi. Oliko yhtiöllä alunperinkin tarkoituksena kaivaa kasvuturvetta?

Neova myy kasvuturvetta Kekkilä-brändin alla. Kasvuturpeessa aktivistien kylvämät siemenet kuitenkin ovat ongelma, toisin kuin energiaturpeessa. […]

Lue lisää… from Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Pedro Almodóvarin Autofiktiossa taiteen omaelämäkerrallisuus pyörii sisäkkäisillä luupeilla

Pedro Almodóvarin uusimmassa elokuvassa psykosomaattista migreeniä poteva elokuvaohjaaja Elsa (Barbara Lennie) seurustelee kropaltaan lähinnä kreikkalaista patsasta muistuttavan palomies-strippari Bonifacion (Patrick Criado) kanssa. Elsa ajautuu riitaan ystävättärensä kanssa, kun tulee paljastaneeksi hyödyntäneensä tämän avio-ongelmia tulevan elokuvansa käsikirjoituksessa. Elokuvan toisella kerronnan tasolla Elsa paljastuu Almodovoria itseään muistuttavan ikääntyvän elokuvaohjaaja Raúlin (Leonardo Sbaraglia) autofiktiiviseksi alter egoksi ja Bonifacio […]

Lue lisää… from Pedro Almodóvarin Autofiktiossa taiteen omaelämäkerrallisuus pyörii sisäkkäisillä luupeilla

En ole löytänyt oikeistolaista aktivistia, joka olisi ollut oikeassa, sanoo Suomessa vieraileva säveltäjä Conor Mitchell

Conor Mitchell katsoo vakavalla ilmeellä kameraan tumman metallisen patsaan edessä rennosti seisoen, tatuoidut kädet housujen taskuissa.

Elokuun lopulla säveltäjä Conor Mitchell on paikalla Helsingin Musiikkitalossa, kun Kansallisoopperan orkesteri esittää hänen vuonna 2024 kantaesitetyn Riot Symphonynsä. Teoksessa yhdistyvät erilaiset musiikkivaikutteet, videoinstallaatiot sekä kuuluisten aktivistien kirjoitukset.

”Tavoitteena on tuoda politiikkaa takaisin musiikkiin. Pidän teoksista, joissa on hyvin selkeä poliittinen viesti. Hyödynnän Sophie Schollin ja hänen Valkoisen ruusun liikkeensä tekstejä Saksasta vuodelta 1942. Lisäksi inspiraationa on toiminut venäläisen Pussy Riotin kappale. Näissä molemmissa lähteissä nuoret naiset kehottavat ihmisiä heräämään autoritaarisuuden edessä”, selittää Mitchell harjoitusten jälkeen Musiikkitalon aulakahvilassa.

Klassinen musiikki ja poliittinen aktivismi eivät yleensä päädy samaan koriin. Mitchell kuitenkin muistuttaa, että klassisen musiikin puolella nähtiin provosoivia kannanottoja jo ennen äänitallenteita.

”Esimerkiksi Figaron häät on yksi maailman provokatiivisimmista oopperoista. Se perustuu Beaumarchais’n näytelmään, jonka on jopa väitetty sytyttäneen Ranskan vallankumouksen. Sen tekstissä ei sanota, että meidän pitäisi vallata Bastilji ja surmata monarkia. Mutta siinä sanotaan, että aristokraattinen järjestelmä on väärä ja että maaorjat ja palvelijat voivat olla älykkäämpiä kuin isäntänsä.”

Mitchellillä itsellään on taustaa myös poliittisessa teatterissa ja kansanmusiikissa, ja hänen teoksissaan liikutaan usein taidelajien välillä.

”Teatterissa on helppo esittää kysymyksiä, koska siinä on sanoja ja hahmoja. Musiikin kautta se voi olla vähän vaikeampaa, mutta mielestäni tämä on vain haaste. Klassisen musiikin yleisön pitäisi olla Šostakovitšin Leningrad-sinfonian ja Brittenin Sota-Requiemin jälkeen jo tottunut musiikkiin, joka esittää suuria kysymyksiä. Ja onhan Sibeliuskin provosoiva nationalistisessa mielessä.”

”Ihmiset halusivat vain Ikeaa, Starbucksia ja työpaikkoja.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from En ole löytänyt oikeistolaista aktivistia, joka olisi ollut oikeassa, sanoo Suomessa vieraileva säveltäjä Conor Mitchell

Korvaamaton Arja Saijonmaa

Marko Tallin ohjaama Laula minulle Arja elokuvateattereissa 14.8.2026. Pääosassa Arja Saijonmaa.

Mikkelissä vuonna 1944 syntynyt Arja Saijonmaa on suomalaisen – ja kyllä, myös ruotsalaisen – musiikin kentällä niin ikoninen hahmo, että on ällistyttävää, miten tämän kaltainen elämäkertadokkari ilmestyy hänestä vasta nyt. Saijonmaan levyttämät ja monesti keikoilla esittämät 1970-luvun poliittiset laulut ovat yhtä tunnettuja kuin Agit Propin tuotanto. Hänen voimakas alttonsa on kajahtanut myös iskelmämusiikissa ja suomalaisessa […]

Lue lisää… from Korvaamaton Arja Saijonmaa

Onko tämä rakkautta vai silkkaa himoa?

Varhaisimmat säilyneet esimerkit romanttisesta fiktiosta ovat peräisin muinaisesta Kreikasta, mutta ensimmäiseksi modernia rakkausromaania muistuttavaksi teokseksi nimetään yleensä englantilaisen Samuel Richardsonin Pamela; or, Virtue Rewarded vuodelta 1740. Pamelasta tuli myös ihka ensimmäinen Pohjois-Amerikassa julkaistu romaani, kun Benjamin Franklin kustansi sen vuonna 1742 Philadelphiassa. Suomeksi se on julkaistu kahtena erillisenä niteenä, Pamela vainottuna (1919, suom. V. E. Hämeen-Anttila) ja Pamela naimisissa (1923, suom. Valfrid Hedman).

Pamela on hyveellinen nuori tyttö, joka vastustelee himokkaan isäntänsä lähestymisyrityksiä, kunnes lopulta, kaikkien helpotukseksi, päätyy tämän kunnialliseksi vaimoksi. Modernin rakkausromaanin siitä tekee nimenomaan se, että tarina kerrotaan Pamelan itsensä näkökulmasta ja että siinä on onnellinen loppu.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Onko tämä rakkautta vai silkkaa himoa?

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan