Aikansa kun kiertelee niin viimein georastin löytää: Kemien mäellä, Tohmajärvellä, Maiju Lassilan tien vaihduttua Katri Helenan raitiksi, kohta jo oikealla tarttui varsinainen vonkale koukkuun! Näytelmä Kuolleista herännyt ja Jönni Lumperi, josta kirjallisuudentutkija Pertti Karkama on sanonut: ”Satamajätkä Jönni Lumperi, Pentti Haanpään jätkien pikkuserkku … ei ole seikkailujensa sankari vaan uhri, koominen antisankari.” Juuri semmoiseksi osasi tehdä Jönnin […]
Yli 400 vuotta sitten ensi-iltansa saanut Kesäyön uni on eurooppalaisen kulttuuriperinnön kovaa ydintä. Siinä teatterin ylittämätön oppi-isä William Shakespeare käsittelee näennäisen kepeän parisuhdesolmuilun kautta seksuaalisten halujen ja tietoisten valintojen ristiriitaa, yhteiskunnallisia valtarakenteita, sukupuolten moninaisuutta, komedian ja tragedian eroja sekä taiteen suhdetta todellisuuteen. Ainakin neljällä sisäkkäisellä tasolla kulkevassa näytelmässä on sija myös kehnolle teatterille vinoilevalle […]
Lue lisää… from Ryhmäteatterin Shakespeare-sovitus on mainio queer- ja luokkasatiiri
Kirjaimet ovat graffitin ytimessä. Niitä ja niiden merkityksiä voi tutkia esimerkiksi taidenäyttelyn voimin tai kirjoittaa aiheesta gradun ja kirjan. […]
Draamaa ja suuria tunteita. Fasismia, rasismia ja epätoivoa. Huutoa ja kyyneleitä. Italialainen jalkapallo on alueidensa, kaikkien mikroyhteiskuntiensa miehisten angstien ja onnellisten saavutusten peili. Vuoden 2006 MM-finaali Saksassa ei unohdu: Marco Materazzi haukkuu ranskalaisen Zinedine Zidanen siskoa! Zidane kumauttaa Materazzia. Italialle rankkari. Ja voitto. Pitkään jälkeenpäin asiantuntijat yrittävät tulkita skandaalimaista keskustelua kuvanauhalta. Mitä pelaajat puhuivat? […]
Kuten kaikilla tieteenaloilla myös taloustieteessä keskustelu voi välillä käydä kuumana. Kiihkeässä keskustelussa ei sinällään ole mitään vikaa. Joskus kuitenkin taloustieteestä on mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua. Tieteessä on perinteisesti kaksi lähestymistapaa. Yksi lähestymistapa on verrata havaintoja teoriaan. Tämä on hyvin tuttu käytäntö monilla luonnontieteellisissä aloilla. Esimerkiksi fyysikot vertaavat CERNin hiukkaskiihdyttimen törmäytyksistä saatuja tietoja teorioihin. Tämän perusteella sitten tuetaan tai hylätään vallitsevia teorioita ja kehitellään kokonaan uusia teorioita. Toinen lähestymistapa on kehitellä teorioita oman fantasiamaailman sisällä. Tällöin ei ole olennaista verrata havaintoja teoriaan, koska voidaan väittää, että historialliset säännönmukaisuudet eivät välttämättä kerro mitään tulevaisuudesta tai että teoriat käsittelevät sellaisia mekanismeja ja prosesseja,
[…]
Muutaman tunnin matkan päähän Helsingistä on rakentunut yllättävä urbaanin kulttuurin keidas. Teksti ja kuva Suvi Auvinen Berliinilarppia voi harrastaa nopean laivamatkan päässä Helsingistä: Tallinnan Telliskiven alue tarjoaa lähes kaiken sen, mitä fillarikommunisti kesäkohteelta kaipaa. Telliskivi Loomelinnak on vanha teollisuusalue Tallinnan rautatieaseman vieressä. Teollisuus on väistynyt Viron suurimman luovan keskuksen tieltä jättäen jälkeensä suuret hallit, kuluneet tiiliseinät ja juuri sopivan määrän suurten koneiden osia päästäkseen graafikoiden, designereiden ja fiksipyöräilijöiden suosioon. Telliskivi on muutaman suuren tehtaan rajaama alue, joka kesäviikonloppuina täyttyy ihmisistä. Ennen kuin gentrifikaatiokauhistelu alkaa, todettakoon ettei Telliskivessä juuri ole mitä gentrifioida. Alueen välittömässä läheisyydessä ei asuta, teollisuus on muuttanut kaupunkien
[…]
Kaupunki tapahtumien näyttämönä on tuore ja tietorikas kirjoituskokoelma, joka antaa sysäyksen pohdiskella meistä useimpien elinympäristöä aiempien tapahtumien valossa. ”Olemme vakuuttuneita siitä, että historiallisiin esimerkkeihin perehtyminen voi auttaa jäsentämään kaupunkien kehittämistä, käyttämistä ja kokemista koskevaa nykykeskustelua”, kirjoittavat Tanja Vahtikari ja Timo Vilén viitaten Tampereen keskusareenan ja Helsingin Guggenheim-museon kaltaisiin hankkeisiin. Varma asia, vaikkakin varovasti esitettynä. Teoksen […]
NHL-toimitus listasi kirjailija Leena Parkkisen kanssa HLBTIQA-aiheisia lukusuosituksia kesäksi. Teksti Heli Yli-Räisänen Leena Parkkisen tänä keväänä julkaistu romaani on kirjailijan kolmas. Säädyllinen ainesosa käsittelee homoseksuaalisuutta yhtenä teemana, samoin kuin Parkkisen edellinen romaani Galtbystä länteen. Miksi kirjailija päätyy käsittelemään homoseksuaalisuutta aina uudestaan? ”Julkisessa keskustelussa homoutta vaivaa historiattomuus. Kun se on ollut salattua ja piilotettua, niin ei ole myöskään ollut tarinoita tai kirjojen päähenkilöitä. Olen törmännyt kritiikkeihin, joissa sanotaan minun tai jonkun muun kirjailijan kirjoittavan ’nyt muodikkaasta homoudesta’. Jos joku olisi kertonut mulle 1990-luvun alussa Turun Puropellon ylä-asteella, että mä olen muodikas vuonna 2016, niin se olisi saattanut helpottaa asioita. 1980-luvun turkulaisessa
[…]
Kaikesta muustahan se kertoo enemmän, Saarikoskesta vähemmän, mutta kyllä Pentti jämeröittää näytelmän kun kommunismin, sosialismin, humanismin humalan koettuaan kokeilee vielä, tärppäisikö, löytyisikö elämän idis uskonnosta, jota ei vielä ole rohjennut kokea. No sinne kuolee runoilija Heinävedelle entisen vaimon ja sen vallesmanni Variksen huomassa ja on nyt turistien ’kynittävissä’ Uuden Valamon hautausmaalla. Pentistä tulee näytelmän kantava […]
Petteri Orpon huoli keskiluokasta ei tutkijoiden mukaan ole aitoa. Teksti Veikka Lahtinen Kuva Ninni Kairisalo Kokoomuksen kesäkuussa valitun puheenjohtajan Petteri Orpon retoriikassa on viime aikoina korostunut suomalainen keskiluokka. Orpo herätti huomiota hehkuttamalla taannoin Ilta-Sanomien haastattelussa, että siivoojakin voi kuulua keskiluokkaan, jos vain on tarpeeksi ahkera. Myöhemmin samassa lehdessä haastateltu junasiivooja Juniel Torme kiisti väitteen huomauttamalla, että siivoojan tulotaso ei riitä keskiluokkaan. Kokoomus ei ole ollut yhteiskuntaluokkia esillä pitävä puolue, vaan se on korostanut yksilön mahdollisuuksia. Orpo kuitenkin puhuu avoimesti luokasta, tosin ennen kaikkea yksilön omasta ponnistelusta riippuvaisena asiana. Kaksi politiikan tutkijaa kertoi, mistä kokoomuksen luokkapuheissa oikein on kyse. Orpon retoriikkaa
[…]
Lue lisää… from Kokoomuksen uusissa luokkapuheissa on koira haudattuna
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa