Kun akateeminen väki pohtii koulutuspoliittisia linjauksia ja tutkimuksen merkitystä, on Häiriköiden roolina häiriköidä. […]
Suomi epäkuntoon – KATSO VIDEO!
Kaikki jutut
Ilmaista undergroundia
Tampereen Pispalassa tarjotaan erilaisia elokuvakokemuksia. Pispalassa haisee syyskuun toisena viikonloppuna Väkevä hiki. Se on Artturi Rosténin vuonna 2014 valmistunut lyhytelokuva, joka kuuluu kaksipäiväisen elokuvatapahtuman Pispalan leffafestarit ohjelmistoon. Tapahtuman järjestää Hirvitalo, Pispalan nykytaiteen keskus. Festivaali on yksi lukuisista pienistä elokuvatapahtumista, joita järjestetään ympäri Suomea paikallisin voimin suurempien festivaalien varjoissa. ”Pienet intiimit elokuvatapahtumat ovat kaikkein parhaita. Isotkin menettelevät mutta ovat usein, observoinnin ja usealta ammattitekijältäkin kuulemani perusteella, hyvin sisäsiittoisia”, elokuvaohjaaja Rostén kertoo. ”Onneksi pienilläkin festareilla on usein kasapäin porukkaa.” Tapahtuman koko ei ole välttämättä suhteessa sen kunnianhimoisuuteen. Pispalan leffafestareilla esitetään muun muassa Katariina Lillqvistin dokumentti Tapani Hietalahdesta ja Mika Mattilan kiinalaista nykytaidekenttää kartoittava
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Taiteen perhemarketti
Taidemessujen tavoitteena ei ole tarjota parasta näyttelykokemusta, vaan myydä teoksia yleisölle. Taidemessut ovat kovassa huudossa maailmalla. Huippugalleriat kamppailevat pääsystä Baseliin, Lontooseen, New Yorkiin ja Madridiin ja maksavat siitä ilosta helposti satoja tuhansia. Paikalla näissä spektaakkeleissa ovat taiteen supertähdet, ja pääasiallisia tavoitteita on yksi: myydä mahdollisimman paljon ja kovaan hintaan. Taidekriitikko Otso Kantokorven mielestä taidemessut ovat kaksipiippuinen juttu. ”Kansainvälisten taidemessujen ympärille on rakennettu hypeä, ja se on johtanut rankingiin, joka edustaa taidemaailman vastenmielistä elitismiä. Toisaalta, ne ovat paikkoja, joissa taiteilija voi tehdä tiliä omalla työllään.” Suomessa todellisuus on kuitenkin hyvin kaukana maailman metropolien samppanjaövereistä ja blingistä. Meno on kotikutoisempaa ja rinnastuu
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Näkymätön politiikka
Megalomaanisten urheilutapahtumien kynnyksellä kisapomot ja urheilutoimittajat puhuvat vakaumuksen rintaääni kumisten, miten urheilua ja politiikkaa ei saa yhdistää. Näin halutaan vaientaa ihmisoikeus- ja ympäristöaktivistien protestit. Mutta urheilua ja politiikkaa ei tarvitse aktivistien kummemmin yhdistellä: ne ovat jo yhdessä, ja tämä liitto on vahva. Sotilasdiktatuurin sensorit eivät aina ole välkkyjä. Vaikka kansan protestiäänien vaientaminen oli 1970-luvulla Brasiliassa tärkeää, […]
Aina tiellä
Miehitetyllä Länsirannalla eläviä beduiiniyhteisöjä uhkaa pakkosiirto – jo toinen lajissaan. Teksti & kuvat Anna Juhola Jabal al Baba on noin 300 asukkaan beduiinikylä Länsirannalla, Jerusalemin itäpuolella. Siellä täällä käyskentelee vuohia, ja havupuiden varjossa on kylän naisten kutoma teltta, jossa vietetään juhlia ja tarjotaan teetä vieraille. Suomennettuna Jabal al Baba tarkoittaa paavin kukkulaa. Osa kukkulan maa-alueesta kuuluukin Vatikaanille, jolle Jordanian kuningas maatilkun lahjoitti vuonna 1964, ennen kuin Israel miehitti Länsirannan. Vatikaanilla on hyvät suhteet beduiineihin, jotka asuttavat kukkulaa. Yhteisön puhemies Atallah Jahalin on liikuttavan omistautunut kylän kehittämiselle. Hän esittelee ylpeänä uutta moskeijaa, jonka katolla on kultainen kupoli. Keväällä 2016 yhteisö on
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Romantikko ottaa osumaa
Milla Paloniemi teki sarjakuvan vuodesta, joka mullisti kaiken. Kuva Velda Parkkinen Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi vastaa romantisoitua kuvaa taiteilijasta. Hän unohtaa ensimmäisen tapaamisen ja saapuu toiseen nukuttuaan kaverin sohvalla. Sitä paitsi hän riutuu rakkaudesta, kuten sarjakuva-albumi 112 osumaa – sarjakuvataiteilijan päiväkirja todistaa. Kirja kertoo Milla Paloniemen vuodesta 2015. Sen alkuun osui kipeä ero, tekijän mukaan hänen ensimmäisensä, ja marraskuussa Paloniemi melkein kuoli. Hän laski porraskaidetta pitkin mutta huojahti kaiteelta, minkä seurauksena kallonpohjassa, rintalastassa, kyljessä ja selkärangassa luut murtuivat. Keuhkokin puhkesi. Onnettomuus mainitaan myös kirjassa, mutta se ohitetaan nopeasti. Pääpaino on hahmon ihmissuhteissa ja angstailussa. ”Aloitin tämän piirtämisen, kun erosin. Piirtämiseni muuttui
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Sarjakuvakeskuksen paluu
Netti ei korvaa yksinäisten puurtajien kokoontumisia. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen Sarjakuvakeskus etsii uusia tiloja ja suunnittelee paluuta takaisin Helsingin kaupungin sykkeeseen. ”Kauppaa lukuun ottamatta voisimme mennä minne vaan”, Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkola miettii. ”Mutta kaupan pitää olla paikka, jossa käy ihmisiä ostamassa sarjakuvia. Nyt täällä ei enää käy oikein ketään.” Vaikka sarjakuva-alalla menee Suomessakin lujaa, Sarjakuvakeskus kärsii Arabian kaupunginosan muutoksista. Kadun toisella puolella sijaitseva legendaarinen Arabian keramiikkatehdas lopetetaan. Taideteollinen korkeakoulu häipyy kulmilta sulauduttuaan Aalto-yliopistoon. Hakkolan pettymykseksi sarjakuvien ystävät eli loputtomiin yhden kahvikupin hinnalla istuvat opiskelijat kaikkoavat. Keskusta pyörittävä, voittoa tuottamaton yhdistys iloitsee myös hengaaja-asiakkaista. Suomen sarjakuvaseura avasi Sarjakuvakeskuksen
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Jyrkkää & herkkää
Alice Neelin feminismiä ja Rut Brykin modernismia ei kannata sivuuttaa. Pääkaupunkiseudun iloksi kahden ohittamattoman uudistajan retrospektiiviset näyttelyt jatkuvat vielä syyskuun puolelle. Provosoivista muotokuvistaan tunnettu Alice Neel (1900–1984) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä yhdysvaltalaisista taidemaalareista. Suomalaisen modernin keramiikkataiteen pioneeri Rut Bryk (1916–1999) taas oli alunperin graafikko ja kuvittamiseen suuntautunut kuvataiteilija. Vaikka Neel ja Bryk elivät suunnilleen samaan aikaan, heidän elämänpiirinsä, persoonansa ja taiteensa poikkeavat toisistaan täydellisesti. Neelin hypnoottisissa muotokuvissa välittyvät lyhyen Kuuba-kauden avantgardistiset vaikutteet, omakohtaiset perhekriisit, malleina usein esiintyvien New Yorkin taidepiirien ja poliittisten aktivistien särmikkyys sekä ympäröivien yhteisöjen köyhyys. Neelille epäsovinnainen sommittelu ja kuvien rajaus ovat työkaluja siinä missä pensseli ja
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Yritysväki vaikenee Turkin puhdistuksista
Yrityksiltä edellytetään harvoin yhteiskunnallista vastuunkantoa. Kuva Annika Pitkänen Elokuussa Helsingin Sanomat syytti (pääkirjoitus 1.8.) ”yliopistoväkeä” virheellisesti siitä, että se vaikeni Turkin vallankaappausyritystä seuranneista puhdistuksista. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kuitenkin jätti peräämättä samaa vastuunkantoa suomalaisilta ja Suomessa toimivilta yrityksiltä. Yrityksiltä vaaditaan muutenkin vain harvakseltaan kannanottoja liittyen ongelmiin niissä maissa, joissa ne toimivat. Tämä siitä riippumatta, että yritykset käytännössä osallistuvat epädemokraattisten hallitusten ja diktatuurienkin tukemiseen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti verojen kautta. Helsingin Sanomat, tai suomalainen media muutenkaan, ei vaatinut esimerkiksi Soneralta kommentteja Turkin tapahtumista. TeliaSonera Finland Oyj omistaa noin 38 prosenttia Turkin suurimmasta mobiilioperaattorista Turkcellistä. Samalla kun Turkin hallitus suoritti puhdistuksia
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Valelääkäreitä ja luonnenaamioita
Zodiak ja Teatter 90° säväyttävät Helsingin juhlaviikoilla. Kansainvälisillä kulttuurifestivaaleilla kiertää aina teatteriesityksiä, joiden edellä kiirii kihisevä huhu poikkeuksellisen radikaalista ja vahvoja ristiriitoja synnyttäneestä taide-elämyksestä. Valitettavan usein esitys paljastuu ennakkoaallolla ratsastavaksi, falskiksi patsasteluksi. Tämän syksyn Helsingin Juhlaviikoilla Romeo Castelluccin Go Down, Moses edustaa tätä lajia tyylipuhtaasti. Kansallisteatterin Suuren näyttämön täyteen katsomoon ahtautuneelle yleisölle oli luvattu ennakkotiedoissa ”unenomaisia katkelmia, joissa toistuvat raamatulliset näyt, ihmiskunnan historia ja psyyken syvimmät kerrokset” ja jota ”leimaavat vahva visuaalisuus, poikkeukselliset äänimaisemat sekä kouriintuntuva kehollisuus”. Käytännössä esitys tarjosi jähmein näyttämökuvin makaaberin synnytyksen vessassa, itkevän vauvan jäteastiassa, ujeltavan koneen vinhasti pyörivään akseliin kietoutuneita peruukkeja, seksiä harrastavia luolaihmisiä ja historiallisen teleportaation mahdollistavan magneettikuvauslaitteen. Sokeeraaviksi tarkoitettujen
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
