Venäjällä äänestetään uudesta perustuslaista mitä mielikuvituksellisimmissa äänestyspaikoissa. Kantojen päälle ja autojen peräkontteihin pystytetyistä äänestyspaikoista on levinnyt sosiaaliseen mediaan paljon kuvamateriaalia.
[…]
Venäjällä äänestetään uudesta perustuslaista mitä mielikuvituksellisimmissa äänestyspaikoissa. Kantojen päälle ja autojen peräkontteihin pystytetyistä äänestyspaikoista on levinnyt sosiaaliseen mediaan paljon kuvamateriaalia.
[…]
Muistomerkkien siirto ja historian häivyttäminen on ollut Suomessa perinteisesti oikeiston ja kansallismielisten vastuulla. Toisinaan vaatimuksia tulee myös vasemmalta laidalta.
[…]
Vapaaehtoistyössä uupuu, kun työnjako on suunniteltu huonosti ja töitä kasautuu liikaa. Joskus järjestöissä jopa kiusataan.
[…]
Euroopan Green Dealin toteutumisen esteenä ovat poliittinen vastustus ja keksimistään odottava tekniikka. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan rahaa muutoksiin riittää. Järjestöt ja tutkijat vaativat laajempia järjestelmän muutoksia.
[…]
Lue lisää… from EU kaavailee ilmastonmuutoksesta talouden veturia
Euroopan komissio julkaisi vihreän kehityksen ohjelman tammikuussa 2020. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vihreää teknologiaa ja ekologisia investointeja on tarkoitus tukea unionin budjettivaroilla. Ohjelma on merkittävä edistysaskel unionin ilmastopolitiikassa, mutta jättää paljon toivomisen varaa etenkin rahoituksen mittakaavan osalta. Rahoitusta on luvattu seuraavalle kymmenelle vuodelle 1000 miljardia euroa, josta suurin osa perustuu nykyisten budjettivarojen uudelleenohjaukseen sekä toiveisiin yksityisen sektorin investoinneista. Toteutuessaan kaavailtu summa on komission omienkin laskelmien mukaan riittämätön päästövähennystavoitteiden vaatimien investointien toteuttamiseen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että eurokriisin aikana finanssisektorin pelastamiseksi myönnettyjen tukipakettien koko ylitti 4000 miljardia euroa. Historia on täynnä esimerkkejä
[…]
1990-luvun teknologiahuumassa internet tuntui avaavan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia demokratialle ja vapaudelle. Se vauhditti globalisaatiota ja näytti paljastavan vallan väärinkäytökset ihmiskunnan kollektiiviselle katseelle. 2020-luvulle tultaessa verkon tarina on kuitenkin saanut synkempiä sävyjä. Internetin nykytilaa luonnehtivat vaalien peukalointi, sosiaalisen median lieveilmiöt sekä vallan keskittyminen Facebookin ja Googlen kaltaisille teknologiajäteille. Pirate Bay -verkkosivuston tiedottajana tunnetuksi tullut suomalais-norjalainen Peter Sunde uskoi 2000-luvun alussa monien muiden hakkerien lailla internetin valoisaan tulevaisuuteen. Elettiin aikaa ennen suoratoistopalveluja. Piraatit levittivät vapauden sanomaa, ja internet tarjosi täydellisen työkalun informaation levittämiseen – kunhan tekijänoikeudet saatiin raivattua tieltä estämästä tiedon vapaata kulkua. Tästä on kulunut nyt lähes kaksi vuosikymmentä. Nykyään tietokoneasiantuntijana, aktivistina
[…]
Yli puolet suomalaisista ajattelee iltapäivälehtien lisäävän yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Media-asiantuntija ja päätoimittaja ovat eri mieltä lehtien kärjistävästä vaikutuksesta.
[…]
Lue lisää… from Media-asiantuntija: Draama ja kärjistykset lisäävät iltapäivälehtien menestystä
Olitko paikalla, kun taloja vallattiin tai kun kudottiin sivareille sukkia? Otitko kuvan edellisestä aktivistitempauksesta johon osallistuit? Osallistu Voiman valokuvauskilpailuun suomalaisesta aktivismista!
[…]
Lue lisää… from Valokuvauskilpailu suomalaisesta aktivismista
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.
[…]
Maailman suurimpaan huumekyselyyn etsitään vastaajia Suomesta. Vuosittain järjestettävä maailmanlaajuinen Global Drug Survey -kysely kartoittaa muun muassa huumausaineiden käyttötapoja, uusia huumeita ja käyttökulttuureja. Kyselyn toteuttaa Lontoossa sijaitseva itsenäinen tutkimuslaitos GDS. Laitoksen yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa A-klinikkasäätiö, Humaania päihdepolitiikkaa ry, Positiiviset ry – HIV Finland sekä Päihdelääketieteen yhdistys ry. GDS:n tarkoitus on edistää päihteistä käytävää keskustelua. Se myös pyrkii tekemään päihteiden käytöstä turvallisempaa riippumatta niiden laillisesta asemasta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään päihteiden haittoja vähentävässä päihdetyössä sekä tutkimuksen tukena. Kysely järjestetään vuosittain ja siihen on vastannut enimmillään jopa 100 000 ihmistä eri maista. Suomesta kyselyyn vastasi viime vuonna 2 200 henkilöä. Kysymykset käsittelevät yleisesti käytettäviä
[…]