EU:n tuomioistuin on linjannut, että Marokon kanssa solmittua kalastussopimusta ei voi soveltaa miehitetyn Länsi-Saharan vesiin. Silti EU:n kalastuslaivat troolaavat Länsi-Saharan edustalla kaiken aikaa.
[…]
Lue lisää… from EU rikkoo kansainvälistä oikeutta troolatessaan miehitetyn Länsi-Saharan aluevesillä
Euroopan Green Dealin toteutumisen esteenä ovat poliittinen vastustus ja keksimistään odottava tekniikka. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan rahaa muutoksiin riittää. Järjestöt ja tutkijat vaativat laajempia järjestelmän muutoksia.
[…]
Lue lisää… from EU kaavailee ilmastonmuutoksesta talouden veturia
Euroopan komissio julkaisi vihreän kehityksen ohjelman tammikuussa 2020. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vihreää teknologiaa ja ekologisia investointeja on tarkoitus tukea unionin budjettivaroilla. Ohjelma on merkittävä edistysaskel unionin ilmastopolitiikassa, mutta jättää paljon toivomisen varaa etenkin rahoituksen mittakaavan osalta. Rahoitusta on luvattu seuraavalle kymmenelle vuodelle 1000 miljardia euroa, josta suurin osa perustuu nykyisten budjettivarojen uudelleenohjaukseen sekä toiveisiin yksityisen sektorin investoinneista. Toteutuessaan kaavailtu summa on komission omienkin laskelmien mukaan riittämätön päästövähennystavoitteiden vaatimien investointien toteuttamiseen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että eurokriisin aikana finanssisektorin pelastamiseksi myönnettyjen tukipakettien koko ylitti 4000 miljardia euroa. Historia on täynnä esimerkkejä
[…]
EU:ssa naiset tienaavat selkeästi alhaisempaa palkkaa kuin miehet. Tilastojen mukaan naisten palkka jää keskimäärin 16 prosenttia miesten palkkaa alhaisemmaksi. Epätasa-arvo näkyy myös eläkkeissä. Vuonna 2017 naisten eläkkeet olivat jopa 36 prosenttia matalampia kuin miesten. Vähiten naisista tienaavat äidit, mikä on yksi syy myös lapsiköyhyyteen. Euroopan parlamentissa palkkaepätasa-arvosta julkistettiin päätöslauselma, josta äänestettiin tammikuun 30. päivä. Parlamentin päätöslauselmat ovat suuntaa antavia poliittisia kannanottoja. Ne toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioiden johdolle ja mahdollisille muille asiaan liittyville tahoille. Määräävää lainsäädäntöä ne eivät kuitenkaan sisällä. Euroopan parlamentin jäsen Silvia Modig (GUE/NGL) vaatii toimia palkkatasa-arvon saavuttamiseksi ja sen toteutumisen seuraamiseksi. ”Sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä ja epätasa-arvoisesta palkkauksesta tulee
[…]
Lue lisää… from Naisten ja miesten välinen palkkaero halutaan nollaan
Ylikansallinen kaivosteollisuus on kiinnostunut noin kymmenestä prosentista Suomen maaperää ja luvun ennustetaan nousevan. Ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ennakoivat ongelmia ja vaativat tiukennuksia kaivoslakiin. Muutoksilla olisi kiire, sillä vireillä on EU:n ja Kanadan kauppasopimus CETA, joka todennäköisesti estäisi kaivoslain uudistamisen.
[…]
SENAATINTORILTA, SUURKIRKON PORTAILTA matka Eduskuntatalolle on 1133 metriä pitkä, ja keskimäärin sen kävelemiseen tarvitaan 1619 askelta. Ilmastomarssi #2:n osanottajat kävelivät 6.4.2019 saman matkan huomattavasti useammilla askelilla välillä paikoillaan tanssien. Letka oli niin pitkä, että kun etupää ehti Eduskuntatalolle, häntä ei ollut vielä päässyt etenemään torilta. Kuten yleensä, poliisi arvioi osallistujamäärän paljon alhaisemmaksi kuin järjestäjät, jotka puhuivat 25 000 tai jopa 30 000 osallistujasta. Poliisin mukaan osallistujia oli 10 000. “Ilmastotekoja! Nyt, nyt, nyt!” huusivat marssijat, ja jatkoivat ”Mitkä vaalit? Ilmastovaalit!”. Tuuli Aichinson Ilmastoveivi-kampanjasta muistutti Senaatintorilla, että myös Europarlamentin vaalit 26.5. ovat ilmastovaalit. Vielä tärkeämpää tapahtuu 1.7. 2019, jolloin alkaa Suomen EU-puheenjohtajakausi: “Suomesta
[…]
Lue lisää… from Karnevalistinen ja kuolemanvakava Ilmastomarssi
Vasemmistolaisessa vaihtoehtomediassa epäillään USA:ta, EU:ta ja ilmastonmuutosta. Teksti Tiina Heikkilä ja Petri Jääskeläinen Kuva Annika Pitkänen Punavihreän vasemmiston kupeeseen kätkeytyy pieni venäjämielinen siipi. Vaikka siiven edustajille ei tullutkaan menestystä kuntavaaleissa, viesti on löytänyt yleisönsä vaihtoehtomedian ja harrastajaradioiden kuluttajista. Vastavalkea-verkkomedia tarjoaa yhden kanavan vasemmistolaisuudelle, joka ei mahdu liberaaliin punavihreään kirjoon tai ammattiyhdistysliikkeeseen. Putinin propagandaksikin kutsuttu Vastavalkea julkaisee vasemmistohenkisiä tekstejä eri kirjoittajilta. Sivusto on uskottavan näköinen, ja tekstit vilisevät viitteitä. Vastavalkeaa julkaisee Vastavalkea ry, joka perustettiin syksyllä 2014. Vastavalkealaisia yhdistävät USA-, EU- ja Nato-kritiikki. Vastavalkea epäilee kaikkea, myös ilmastonmuutosta. Pakolaiskriittisyys on sallittua, koska pakolaisten tulo saattaa olla masinoitua ja suursijoittaja George Soroksella
[…]
Teksti Antti Ronkainen Lauri Punamäki ja Pontus Purokuru esittivät Voimassa 1/2017 hankalia kysymyksiä hyvinvointivaltiosta, jotka kuuluvat: 1) onko hyvinvointivaltio yhdistettävissä yhteiskuntaan, joka ei ole rasistinen ja 2) voiko hyvinvointivaltiota olla ilman jatkuvan talouskasvun aiheuttamaa tuhoa? Punamäki ja Purokuru nostavat esiin monia tärkeitä huomioita vasemmistolaisesta nationalismista, hyvinvointivaltion kontrollimekanismeista ja hoivalla alistamisesta. Heidän mukaansa vasemmisto on ollut kyvytön yhdistämään “hyvinvointivaltion nationalistista projektia ja työväenliikkeen rajat ylittävää internationalismia”. Vastaaminen Punamäen ja Purokurun kysymyksiin edellyttää näkökulman laajentamista Suomesta Eurooppaan. Nähdäkseni vasemmiston virhe ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole ollut sitoutuminen “nationalistiseen hyvinvointivaltioon” vaan nationalistiseen Eurooppaan. Ex-ministeri Alexander Stubbin sanoin euro on darwinistinen projekti, jossa vahvimmat
[…]
Lue lisää… from Hankalat kysymykset vaativat uutta visiota valtiosta
Brexit toi näkyviin brittiläisen yhteiskunnan rasimin. Teksti ja kuva Fanny Malinen Brexit-äänestystulosta seuranneet viikot toivat Britanniassa yhteen rasismia vastustavia aktivisteja. ”Ympäri maata on viimeisten kahden vuoden ajan tapahtunut spontaaneja Black Lives Matter -mielenosoituksia, mutta kesän kokouksista lähti ajatus perustaa Britanniaan liike Black Lives Matter. Sysäyksenä oli brexit-äänestyksen jälkeinen yli 50 prosentin nousu rasististen viharikosten määrässä”, selittää Joshua Virasami. Kuten Yhdysvalloissakin, liikettä motivoi valtion väkivalta. ”Sen selkein ilmenemismuoto on poliisiväkivalta. Mutta slogan Black Lives Matter ilmaisee myös sen, ettei mustien elämillä ole väliä muillakaan elämänalueilla”, Virasami selittää liikettä, joka on laajentunut käsittelemään myös ilmastonmuutoksen aiheuttamaa epätasa-arvoa. Black Lives Matter on intersektionaalinen
[…]
Kilpailukyky on sana, joka nostetaan jatkuvasti esiin poliittisissa puheissa niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Teksti Jaana Kivi Kuvat Annika Pitkänen ”Kilpailukyky ei ole vain sitä, että työvoima on halvempaa”, kiteyttää lobbari ja lobbaustutkija Anders Blom kirjassani Bryssel myyty. Blom tutkii suomalaista lobbauskulttuuria ja yritysten välistä kilpailua, mutta kilpailukyky itsessään on sanana stiiknafuuli, koreileva mutta sisällöllisesti tyhjä sana, jonka merkitystä kukaan ei tiedä ja jonka sisältö riippuu täysin siitä, kuka sen määrittelee. EU:n tapauksessa kilpailukyky on synonyymi uusliberalismille. Jatkuvan kilpailukyvyn tavoittelu on iskostettu syvälle EU:n perustuksiin. Miksi näin on? Lobbausta tutkivan kansalaisjärjestön Corporate Europe Observatoryn mukaan valtavilla teollisuuden lobbausjärjestöillä on ollut
[…]
Lue lisää… from Kilpailukyky on kaikkialla – kiiitos lobbareiden
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa