Mies takakontissa ja siniset hallituksessa: demokratiaa murennettiin kähminnöillä vuonna 2017

Timo Soini kättelemässä Federica Mogherinia. Juha Sipilä katsoo kohti kameraa ja hymyilee.

Vuoden 2017 keväällä Perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen perustaja Timo Soini väistyi puolueen johdosta omasta tahdostaan, eikä asettunut enää ehdolle puheenjohtajaksi.  Puheenjohtajiston vaalit pidettiin puoluekokouksessa Jyväskylässä 10.6.2017. Kaikki toimittajat eivät päässeet seuraamaan kokousta. Puolueen äänitorvi Matti Putkonen eväsi Voiman toimittajan Kalle Erkkilän osallistumisen puoluekokoukseen. Myös toimittaja Kaarina Hazardin media-akkreditointi hylättiin.  Lännen median, erityisesti Aamulehden, toimittaja Lauri Nurmi oli paikalla ja kirjoitti puolueen kokouksesta paljastavia raportteja ja poliittisesta kähminnästä kirjan, Perussuomalaisten hajoamisen historian (Into 2017). Ennen puoluekokousta monet olivat luulleet puheenjohtajan nuijan menevän Soinin perintöprinssille, Sampo Terholle. Hän oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Soini oli puheillaan jopa testamentannut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Mies takakontissa ja siniset hallituksessa: demokratiaa murennettiin kähminnöillä vuonna 2017

Kirjapöhinää muistaen! Olisipa julkistusjuhlia ja edes pikkujouluja.

Koronaepidemian aika on ollut kulttuurialalle vaikea. Tapahtumissa työskenteleviltä työt pysähtyivät kokonaan. Jopa kirjailijoille ja toimittajille ajat ovat olleet hankalat, vaikka moni irvaili aluksi, ettei epidemian aiheuttama eristäytyminen ole mitenkään poikkeuksellista, sillä ainahan kirjoitushommia on paiskittu kotona. Monia kirjailijoita häiritsi keväällä kotona jälkikasvu, jonka koulunkäynti muuttui etä”opetukseksi”. Opettajien ammattikunnan arvostus nousi megalomaanisesti, kun aikuinen kulttuurin tukipilari […]

Lue lisää… from Kirjapöhinää muistaen! Olisipa julkistusjuhlia ja edes pikkujouluja.

Kirjallisuus kukoistaa, vaikka äärioikeisto hallitsee Puolaa

Kärkkäinen puutarhassa nojaamassa lapioon. Taustalla kaksi ulkorakennusta.

Tapani Kärkkäinen on Suomen tunnetuimpia ja ansioituneimpia kirjallisuuden suomentajia. Hän on kääntänyt puolan kielestä muun muassa Ryszard Kapuścińskia, Bruno Schulzia, Hanna Krallia ja Witold Szabłowskia. Kulttimaineeseen noussut Andrzej Sapkowskin Noituri-fantasiasarja on hänen suomentamansa, ja näihin aikoihin ilmestyy Olga Tokarczukin jännärimysteeri Aja aurasi vainajain luitten yli (Otava). Kärkkäinen ei kuitenkaan tyydy temmeltämään vain kaunokirjallisuuden kentällä. Viimeaikaiset tapahtumat Puolassa, äärioikeiston rajut toimet demokratian alasajamiseksi ja lehdistön kontrolloimiseksi ihmisoikeuksia rikkoen, ovat olleet Kärkkäiselle liikaa. Hänen vuodesta 2013 ylläpitämänsä kulttuurikanava, Puola Nyt -sivusto Facebookissa, muuttui sisällöltään päivänpoliittiseksi vuonna 2015, kun Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan. Sivustolle hän suomentaa uutisia 38 miljoonan asukkaan talousalueelta,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kirjallisuus kukoistaa, vaikka äärioikeisto hallitsee Puolaa

Miten käy kirja-alan? Muutoksen tuulet puhaltavat nyt rajusti kustantamoihin ja kirjakauppaan

Koronapandemian takia alalle tärkeät kirjatapahtumat peruutettiin. Kaupat ovat olleet jo pitkään hädässä. Kustantajia lohduttaa asiakkaiden innostus äänikirjoihin.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Miten käy kirja-alan? Muutoksen tuulet puhaltavat nyt rajusti kustantamoihin ja kirjakauppaan

Kaniinin hoitokirjakin kertoo paljon, tiesi Heikki A. Reenpää (1922–2020)

Joka vuonna Helsingin kirjamessuilla tapahtuu jotain, josta messut painuvat mieleen. Muutama vuosi sitten pimeänä lokakuisena yönä lopen uupuneet kustannusalan sitkeät sissit kohottivat messujen baarissa maljoja sisseistä ylivoimaisimmalle, Heikki A. Reenpäälle. Tätä tarinaa kerrottiin jokaiselle, joka salongin sisälle astui: Valtavan suuren messulavan edessä monta sataa tuolia oli viimeistä myöten varattu. Esiintymään oli tullut sotakirjailija, panssariässä, sotakamreeri Reino Lehväslaiho (1922– 2019). Paljon päälle yhdeksänkymppinen Lehväslaiho odotteli, ja yleisökin alkoi vaivaantua, sillä haastattelijaa ei näkynyt mailla halmeilla. (Myöhemmin kävi ilmi, että vahingossa tälle oli annettu väärä aikataulu.) Messukeskuksessa työskentelevä messuemäntä päätti pelastaa tilanteen ja hoitaa haastattelun itse. ”Iso käsi Reinolle”, yritti emäntä nostattaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kaniinin hoitokirjakin kertoo paljon, tiesi Heikki A. Reenpää (1922–2020)

Vapauden puolesta mustekynän voimin. Tämän haastattelun voi myös kuunnella!

Maailmankuulu pilapiirtäjä Kianoush Ramezani kommentoi Charlie Hebdo -lehteen kohdistuneen terrori-iskun oikeudenkäyntiä, joka on juuri alkanut Pariisissa. Lisäksi hän pohti mitä demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaalivassa Euroopassa pitäisi tehdä. Ohessa Ramezanin haastattelu myös audiona eli podcastina. Hän puhuu englantia, ja haastattelija (Simes) kääntää suomeksi tiivistäen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vapauden puolesta mustekynän voimin. Tämän haastattelun voi myös kuunnella!

Taiteessaan vapaat nuolaisevat ja suutelevat

Sarjakuva syntyi Kati Kovácsin viettäessä kotonaan Italiassa hiljaista taiteilijaelämää koronaepidemian riehuessa ympärillään. Netissä Kovács huomasi helsinkiläisen teatterintekijän, Minna Nurmelinin runon. Kovács innostui Nurmelinin passiivis-aggressiivisista haaveista päästä hiljaiseen kaupunkiin riehumaan karanteenista vapaana. Uutisista on opittu miten Italiassa koronaviruksen aiheuttama epidemia covid-19 on sulkenut kaupunkeja ja ruumisarkkuja kuljettavat rekat vallanneet teitä. Rooman lähistöllä asuva suomalaissyntyinen Kovács ei ole panikoinut: ”Maailma ympärillä on ollut rauhaisa, aika on pysähtynyt ja kaikki odottavat seuraten yhden ja saman asiantilan kehitystä. Joidenkin muiden hikeentymistä ja hermoilua on tullut havaittua. Se tietenkin kuuluu asiaan ja osaan samaistuakin.” (Lue Kovácsin haastattelu Mustalla huumorilla häirintää vastaan – Kati Kovács teki sarjakuvia

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taiteessaan vapaat nuolaisevat ja suutelevat

Kevään vihreitä ihmeitä!

Helpoimpia kasvatettavia on valkoruohosipuli  ja ruohosipuli (isossa pääkuvassa). Valkoruohosipulin olen istuttanut multaan lasipurkiin kaupan minikokoisesta yrttiruukusta, ja ruohosipuli on kuparisessa kahvipannussa vedessä. Nämä voi istuttaa ulos multaankin. Ruohosipulit kasvavat koko kesän ja ovat jopa monivuotisia. Olen laittanut chia-siemenet veteen ja ohueen multaan, niin että ne ovat koko ajan hieman kosteita. Alustana on pahvinen munakenno. Chia ei tarvi paljoakaan multaa, ja siemenissä on kaikki ravinteet, mitä pieni kasvusto tarvitsee. Itäminen alkaa melkein heti, ja tuollainen pikku puska kasvaa vähän yli viikossa. Chian taimet ovat terveellisiä, ja tuosta voi leikata päivittäin pienen kimpun vaikka leivän päälle ja mihin vaan pääruokaankin koristeeksi. Chian

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kevään vihreitä ihmeitä!

Les Misérables -elokuvan kohteena on ihmislajin riskialttein ryhmä: nuoret miehet

Montfermeilin kaupunginosa on Pariisin syrjäseutua, Eiffel-tornin varjossa bulevardien liepeillä pasteeraavalle eliitille kaukainen betoninen lähiö.  Juuri Montfermeiliin Victor Hugo sijoitti vuonna 1862 julkaistun teoksensa Kurjat. Hugo on kautta aikain kuuluisimpia ihmisoikeusaktivisteja ja poliittisia agitaattoreita. Hugon vahvin teesi oli, että ihmisten köyhtymiseen vaikuttavat olosuhteet, joita voidaan muokata kollektiivisesti. Köyhät eivät ole pudonneet pohjalle omasta syystään, saati Jumalan […]

Lue lisää… from Les Misérables -elokuvan kohteena on ihmislajin riskialttein ryhmä: nuoret miehet

Asiantuntevat aktivistit pelastavat demokratian

Olipa kerran Voima-lehden toinen numero, Voima 1/2000. Sen pääkirjoitussivulla debytoi kauppatieteen maisteri Jaana Airaksinen. Ekonomi oli perehtynyt kehittyvien maihin ongelmiin ja matkustellut ihmisoikeushommissa Kaakkois-Aasiassa. Otsikolla ”Ihmiset yhdessä tekevät sen taas” Airaksinen kirjoitti vapaakaupan vastustuksesta: ”Vuosituhat vaihtui vuoden vaihtuessa, uusi aikakausi alkoi kuitenkin jo ennen sitä. Lehti kääntyi Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa ­Seattlessa. – – Virallisten delegaatioiden […]

Lue lisää… from Asiantuntevat aktivistit pelastavat demokratian

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan