Valkovenäläinen ohjaaja, journalisti ja toisinajattelija Andrei Kureichik sanoo maansa olevan yksinvaltiaan panttivanki.
[…]
Ukrainalaiset osoittivat Helsingin keskustassa mieltään Venäjän aloittamaa sotaa vastaan.
[…]
Jo pari vuosikymmentä sitten älyköt olivat huolissaan siitä, miten yleisöä tyhmistävät tiedotusvälineet tuhoavat demokratian. […]
“Ovat ne kyllä taitavia”, hienosti pukeutunut leidi huokaa teatterin aulassa. “No ovat”, ystävät myötäilevät ja siemailevat nautinnollisesti kuohuviiniä. “Näyttelevät ja laulavat niin hienosti!” Iloinen puheensorina täyttää taidetalon lämpiön, ja leivokset maistuvat. Väliajalla on kiire vaihtaa ajatuksia ja halata tuttuja. Näinä aikoina esitykset pyörivät runsaslukuisille yleisöille, ja tunnelma on katossa kautta maan. Voi tätä onnea. Kuten muutkin taidelajit, teatteri joutuu aika ajoin perustelemaan olemassaoloaan, kun ala taistelee tukirahoista. On tullut tärkeäksi muistutella, että teatterin, musiikin, kirjallisuuden, minkä vaan taidelajin kuluttaminen – käyttääkseni tuota kylmäkiskoista, markkinatalouden luomaa teonsanaa – on kansantaloudelle hyödyllistä: kun katsojat rentoutuvat, he pysyvät iloisen työkykyisinä. Saa aivojumppaa ja on
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Teatterin helppo resepti
Naisia väijyy alati uhkaava väkivalta. Sitä voi paeta makeiden hiilareiden mussuttamiseen kahvilla ystävien kanssa. Nämä asiat yhdistävät Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -musikaalia ja Lahden Kaupunginteatterin satsausta, Waitress – Unelmien reseptiä. Jakob Höglundin ohjaama Niin kuin taivaassa on kanelin tuoksuista ruotsalaisuutta parhaimmillaan. Se kertoo maailmankuulusta kapellimestarista, joka puoliväkisin joutuu palaamaan kotiseudulleen pohjoisruotsalaiseen tuppukylään. Mestari alentuu tavallisten svenssoneiden tasolle alkaessaan opettaa näitä laulamaan kirkkokuorossa, mutta niin kuin tällaisissa tarinoissa usein tapahtuu, maestro itse onkin se, joka oppii ylivoimaisesti eniten. Kyläläisten pitää oppia tekemään työtä kauniin musiikin eteen: vaikka asiasta kuin asiasta kuinka diskuteeraisi, selvää on, ettei musiikin tekeminen ole koskaan demokraattista, vaan
[…]
“Ooooh, aahhh, kato äiiitiii!”, huutaa yleisö innoissaan, kun kesken Tatu ja Patu Helsingissä -musikaalin teatterissa alkaa tapahtua kummia. Näyttämöllä Tatun ja Patun mystinen Jori-serkku (Paavo Kerosuo) puhaltaa saippuakuplia ystäviensä riemuksi, ja samalla teatterin katosta leijailee saippuakuplia yleisön niskaan. Lasten haltioituneet ilmeet kuplien, musikaalikohtausten ja jättiläispuluvauvan äärellä muistuttavat siitä, miksi on äärimmäisen tärkeää, suorastaan välttämätöntä, että teattereilla on hyvää, innostavaa, hauskaa ja taitavasti tehtyä ohjelmistoa lapsille: tällaiset esitykset innostavat uusia sukupolvia teatterin ihmeelliseen maailmaan. Hihkujat palaavat riemuiten tähän taloon. Tatu (Antti Timonen) ja Patu (Paavo Kääriäinen) saapuvat Helsinkiin kotikylästään Outolasta, kuten kaikki Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomaan kirjasarjaan perehtyneet tietävät.
[…]
Näyttelijä Martti Suosalo kävisi sirkuksessa, teatterissa ja konserteissa, jos ei itse esiintyisi harva se ilta. Omaa napaansa tuijottavasta nuorukaisesta on kasvanut klassikoita kaipaava teatterin tähti.
[…]
Lue lisää… from Näyttelijä Martti Suosalo on jokaisen hahmon puolustaja
Nimensä mukaan “erinomainen” Viima von Ausgezeichnet (hurja Outi Mäenpää) on julkkispsykiatri ja tv-tähti, jolle muut ihmiset, kuten jopa ohjelmassa vierailevat risaiset persoonat, ovat vain statisteja Viiman omalla, suurella elämän näyttämöllä. Kun oudolla tavalla Viimaa jopa ymmärtävä ex-mies (Mikko Leppilampi) ilmoittaa menevänsä pian naimisiin, Viima joutuu paniikkiin. Miehen hääonni muistuttaa Viimaa pahemmin kuin mikään muu – […]
Lauantai-iltoina jazzin taitavimmat hahmot tapasivat baptistipastori Clarence Franklinin (Forest Whitaker) luona Detroitissa 1950-luvulla. Suloinen Ree lauloi, ja Dinah Washington kannusti humaltuvaa porukkaa kuuntelemaan tyttöä, koska hän “laulaa kuin kolmekymppinen, vaikka on vasta kymmenen”. Aikuinen Ree eli Aretha Franklin (Jennifer Hudson) ei jättänyt väliin yhtäkään mielenosoitusta, johon isin ystävä “Marty”, Martin Luther King, pyysi laulamaan. Ei, vaikka […]
Nykymusikaalin suurimman neron Lin-Manuel Mirandan (Hamilton, Maija Poppasen paluu) uusin elokuva on veikeä latinalaisamerikkalaisten katutanssien ja tyylien kavalkadi. Teos sijoittuu Washington Heightsin “barrioon” eli asuinalueelle Manhattanille. “Salsa”, kastike, on erityisesti New Yorkissa (espanjaksi Nueva Yorkissa) käytetty eteläamerikkalaisten rytmien yhteisnimitys, ja Mirandan soosissa on sonia, bachataa, rumbaa, merengueta ja boleroa – ja bassobiittiä kuumien katujen tyyliin. […]
Lue lisää… from In the Heights -elokuva tarjoilee tulista salsaa Nueva Yorkissa
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa