Tyttökirjoja sadalta vuodelta Tutustuin Myry Voipion väitöskirjaan Emansipaation ja ohjailun ristivedossa : suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitys 1889-2011. Tyttökirjallisuus on kautta aikamatkan sekä normeihin sopeutuvaa että rajoja ylittävää ja normeja haastavaa: ”Teoksissa pyritään kasvattamaan tyttöjä, fiktiivisiä ja lukijoita, tiettyihin rooleihin, mutta tarjotaan heille samalla vaihtoehtoisia rooleja ja malleja”, Voipio kiteyttää. 1800-1900 –lukujen vaihteen kirjallisuudessa näkyy kansallisen […]
Näyttämöllä näkyy läpinäkyvillä suojamuoveilla peiteltyjä huonekaluja ja muita kapineita. Yhden peitteen alta erottuvat penkillä vierekkäin istuvien miehen ja naisen liikkumattomat hahmot, joiden silmät on peitetty liinoilla. Varmuudella ei heti voi sanoa onko kyse elävistä ihmisistä vai mallinukeista. Esityksen keskushahmo (Valtteri Raekallio) julistaa kiihkeän syyttävään sävyyn Eero Santasen runotekstiä, jossa kyseenalaistetaan katsojat ja esitystilanteen yhteinen […]
Jos Tuntematon sotilas joskus kannattaa nähdä, niin nyt kannattaa. Kajaanin kaupunginteatterin Tuntematon sotilas on upea, koskettava ja paikoin lyyrinenkin tulkinta Linnan romaanista. Juha Luukkosen ohjaus ja dramatisointi on väkevän pasifistinen. Kajaanin kaupunginteatterin ja Projektori-ryhmän yhteistuotanto perustuu Linnan Sotaromaaniin, siihen sensuroimattomaan Tuntemattomaan sotilaaseen. Linnan Sotaromaani julkaistiin vuonna 2000 ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksesta aikoinaan poistettuja, Suomen ylintä […]
Kim Somervuoren näyttelyissä taide leviää usein yksittäisten teosten ulkopuolelle. Näin tapahtuu myös Hämeenlinnan taidemuseossa, jossa hän muun muassa maalasi yhden huoneen seinät täyteen. Huoneen kuvastoon kuuluu muun muassa hänen lapsensa neljävuotiaana piirtämiä tatuointiluonnoksia toisinnettuna suureen kokoon. Pienempänä nuo samat kuvat löytyvät taiteilijan käsivarresta, johon ne taltioi tatuointeja tekevä veli. ”Pyrin aina tekemään näyttelyistäni jotain sellaista, mikä […]
Kirkon jäsenistö ja papit ovat sen päättäjiä vapaamielisempiä. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuvat Ninni Kairisalo Kuulun siihen ryhmään, joka on Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle hankalin. Olen korkeakoulutettu, kaupunkilainen nuori aikuinen. Me eroamme kirkosta kiihkeimmin ja syiksi siihen kerromme usein kirkon nihkeän suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin ja sen verotusoikeuden suhteessa muihin uskontokuntiin, haluttomuutemme sitoutua kirkon oppeihin ja lopulta jumalauskon puutteen. Kaikki nämä syyt koskevat myös minua. Mielestäni on kuitenkin laiskamielistä ajatella, että kirkkoon kuulumiselle olisi jotain ehdottomia kriteerejä. Lopulta kyse voi olla vain halusta vaikuttaa. Olenko hetero? En. Allekirjoitanko uskontunnustuksen? En helvetissä. Viisi vuotta sitten päätin olla eroamatta kirkosta. Kirkko ei ole diktatuuri tai anarkia.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasistiaktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailmansodan
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
The Duplo! palasi treenikämpälle alkuperäisellä kokoonpanolla, ja taas oli vuosi 1999. Teksti Johanna Siik Ensimmäinen ajatus I’m a Man -biisin remasteroitua versiota kuunnellessa on, kuinka tuoreelta se kuulostaa. Janne Lehtisen kasiraiturilla vuosina 1997–98 Lepakossa nauhoittamat kappaleet ovat ajattomia garagerock-rykäisyjä, joita muusikonalut tekevät aikakaudesta riippumatta. Ne on koottu toukokuussa julkaistavalle kokoelmalle. ”Kun tänään pistin meidän musan soimaan, niin kyllä siinä lensi perseelleen, että vittu miten hyvän kuulosta!” The Duplo!:n kitaristi-laulaja Aleksi Pahkala tiivistää. Ja onhan esimerkiksi juuri I’m a Man lajissaan hyvä garagepunk-biisi, oikeaoppisesti kaksi minuuttia pitkä ja sanoituksiltaan varsin 2010-lukulainen. Julkaisuvuonnaan se voitti Radio Mafian Räkärodeo-ohjelman yleisöäänestyksen, mutta muuten kolmen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Tervetuloa Häiriköt-päämajaan. Mistä ihmeestä tässä on kyse? Spektaakkeliyhteiskunta tarvitsee spektaakkelia. Taiteen ja aktivismin rajapinnasta löytyvä kulttuurihäirintä on oiva keino tutkia yhteiskuntaamme, purkaa merkityksiä ja kiinnittää huomio epäkohtiin. Häiriköt haastavat valtakeskittymät esimerkiksi vastamainoksin, katutaiteella ja performanssein, luoden samalla spektaakkelia. Termi kulttuurihäirintä (culture jamming) on johdettu sodankäyntiin liittyvästä termistä radiohäirintä (radio jamming). Radiohäirinnässä pyritään luomaan häiriötila viestin […]
Siirtyykö veganismi ”puritanismista” kohti eläinkysymyksien politisoimista. Teksti Suvi Auvinen Kuva Ninni Kairisalo Facebook-ilmoituksessa kämppistä etsii täysvegaanien kommuuni. Meikkipussin sisältö tarkistetaan, työpaikan täytyy olla vegaaninen, eikä vegaani voi luonnollisestikaan pitää lemmikkejä. Juttu leviää nopeasti somessa ja jakaa mielipiteitä siitä, voiko ilmoitus olla tosissaan tehty. Kulttuurissamme elää vahvana sekopäisen kilarivegaanin hahmo, joka vahtii muiden syömisiä, jeesustelee elämäntapansa moraalisesta ylivertaisuudesta ja syyllistää jokaista vastaantulijaa merkityksettömistä pikkuseikoista. Osa ihmisistä ei kutsu itseään vegaaniksi vaikka käytännössä ovat sitä, sillä he eivät tahdo tulla mielletyksi puritanistilahkolaisten kavereiksi. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Vegaanihaasteen kasvattaessa suosiotaan naistenlehdet ovat alkaneet kirjoitella veganismista trendinä. Suomen seuraavaksi vientituote-innovaatioksi povataan vegaanista nyhtökauraa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että poliittinen valta ei periydy. Kukaan täysjärkinen ei ajattele, että Juha Sipilän pojalla olisi oikeus seurata isäänsä pääministerinä. Yhtä luonnollisena kuitenkin pidetään sitä, että taloudellinen valta periytyy. Suomessa keskustellaan korkeintaan siitä, pitäisikö perinnöstä maksaa vähemmän veroa, kuten hallitus on linjannut. Henkilökohtaisessa käytössä olevien tavaroiden ja kodin siirtymistä kuolleiden omaisille on helppo perustella. Sama pätee pienyrityksiin, joissa perheenjäsenet ovat mukana. Mutta kun kyse on omaisuudesta, joka on vain tulojen lähde, niin tilanne on erilainen. Miksi pitäisi saada sukulaisen rahat tämän kuoltua, varsinkin kun niillä voi hankkia myös poliittista valtaa? Vauraus ei ole koskaan ollut niin epätasaisesti jakautunut
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
