Mitä kuuluu keski-ikäisen graffiti-iskän elämään. […]
30 vuotta kaaosta
Kaikki jutut
Uuden ajan Andersson
Kovaääninen poliitikko jäljittää katoavaa kansanvaltaa. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen ”Silläkö Suomi nousee, että hallitus pakottaa työttömät hieromaan toinen toisiaan?” Katsojien kannanotot ovat tv-ohjelmia höystävän pikaviestipalvelun Twitterin parasta herkkua. Ylen A2:n studiokeskustelussa vasemmiston ääntä käyttää Li Andersson. Ensimmäisen kauden kansanedustajasta on tullut puolueensa näkyvin poliitikko. Anderssonin tarjotessa työllisyysvaihtoehtojaan kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) huutaa päälle: ”Montako yritystä sä oot perustanut?” Harkimolla on keskustelussa yrittäjien keulakuvan rooli. Andersson purkautuu myöhemmin Facebook-sivullaan: ”Olen 28-vuotias. Olen ollut vuoden kansanedustajana. Sitä ennen olin neljä vuotta kokoaikatöissä järjestössä. Sitä ennen puolen vuoden pätkän kokopäivätöissä Ruotsissa järjestössä, ja 06–07 vuoden kokopäivätöissä pääsihteerinä. Tämän ohella olen opiskellut
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Natsismin juuret ja versot
Toinen maailmansota syntyi Saksan kansallissosialistisen puolueen ryhtyessä Hitlerin johdolla toteuttamaan toisten kansojen alistamiseen ja autoritääriseen johtajuuteen perustuvaa aatettaan käytännössä. Natsien puheet vetosivat laajoihin kansalaispiireihin, koska ne tarjosivat kompensaatiota ensimmäisen maailmansodan häviön nöyryytykselle ja rauhansopimuksen ankarille ehdoille sekä helpolta tuntuneita ratkaisuja Saksan taloudellisiin ja sisäpoliittisiin kriiseihin. Eurooppalaisen sivistysvaltion ajautuminen demokratian hylkäämisen ja holokaustin tielle ovat […]
Perustulomallien poliittiset erot
Perustulokokeilusta on puhuttu lähinnä teknisenä ratkaisuna, vaikka perustulon suuruus on kaikkea muuta kuin neutraali kysymys. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen Suomen perustulokokeilu on kerännyt paljon huomiota kansainvälisesti ja kotimaassa. Perustulokokeilun työryhmä julkaisi maaliskuun lopussa esiselvityksen, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron osittaista perustuloa. Sitä on käsitelty mediassa teknisestä, kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta, kun taas asian poliittinen puoli on jäänyt taustalle. Täysi, ansiosidonnaiset etuudet korvaava perustulo on kuitattu selvitykseen viitaten ”liian kalliina” ja kokeiltavaksi ehdotetun 550 euron summan on esitetty kannustavan työn vastaanottamiseen. Perustulo kuulostaa päällepäin tekniseltä ratkaisulta, mutta siinä, kuten sosiaalipolitiikassa aina, on kyse myös vapaudesta, holhoamisesta ja vaurauden jakamisesta. Eri
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Toinenkin tuijotus olisi suotavaa
Lämpiössä pyörii video Kohtaa mut, jossa joukko kehitysvammaisia johdattaa katsojat näytelmän teemaan. He kutsuvat luokseen. Pyytävät katsomaan itseään, suoraan silmiin tuijottaen. Kuinka moni aikuinen uskaltaa tai pystyy katsomaan vierasta ihmistä niin pitkään kuin ehkä joskus haluaisi? Pitäisikö meidän kuitenkin pysähtyä ja tuijottaa toisiamme kunnolla? Nähdäksemme. Miltä se tuijottaminen tuntuu? Entäpä jos sanoisikin tuijotuksen kohteelle […]
Makkaran politiikka
Helsingissä väännetään kättä lasten vegaanisesta ruuasta ja Tanskassa pohditaan lihaveroa. Markkinatalous vaatii vegaania! […]
Zori siitä
Muotiteollisuus luo kuluttajille tarpeita ja tyydyttää niitä. Siinä ohessa syntyy myös jätevuoria ja ruumiita. […]
Komin Hamletinkone ei hyydy
Kom-teatterin uuden aulanäyttämön avasi huhtikuussa uudelleen sovitetettu versio klassisesta Heiner Müllerin Hamletinkoneesta. Hyvin avasikin, ja toivoa sopii, että syyskaudelle näytöksiä saadaan lisää. Hiukan muokattu versio on esillä Kajaanin Runoviikoilla 8.7. Heiner Müller (1929–1995) oli DDR:n ja Saksan liittotasavallan väliseen poliittiseen ja kulttuurisen jännitteeseen paikallistuva näytelmäkirjailija, runoilija, prosaisti, esseisti ja teatteriohjaaja. Hänet yleensä mainitaan Bertolt […]
Vainko Anna Ahmatova?
Antonina Ljubimova; Ahmatovan muotokuva 1946-1963 . Meitä on paljon, jotka rakastamme Venäjän kirjallisuutta. Tunnemme Tolstoin, Dostojevskin, Tšehovin ja Bulgakovin jopa paremmin kuin omat perheenjäsenemme ja voimme loputtomasti keskustella heidän teostensa henkilöistä. Useat meistä ovat vapisseet Raskolnikovin kanssa Koronkiskurieukon oven takana ja niin tuttua on kaipuu Moskovaan kuten kolmella sisarella ja samaisessa Moskovassa on ollut […]
Surun alkuaineet
Didionin omaelämäkerrallinen teos The Year of Magical Thinking (2005) toi kirjoittajalle National Book Awardin. Teoksen pohjalta kirjoitetun monologiesityksen on Teatteri Jurkkaan nyt suomentanut ja ohjannut Johanna Freudlich. Didionin hahmoon solahtaa näyttämöllä Kristiina Halkola. Kirjailijan tapa tarttua kiinni käsittämättömään on epätoivoinen yritys järjestää luonnonlait uudestaan. Miehen äkkikuolema illallispöytään on jo järkytys, mutta jos se sattuu samaan […]
