Lahottajat sekoittaa faktaa, fiktiota ja fantasiaa. Kirjan fiktiivisessä tapahtumapaikassa Askuskylässä ihmisten ja sienten rinnakkaiselo tulee näkyväksi. […]
Lue lisää… from Sienien ansioluettelo on mittava, paljastaa Aura Koiviston romaani
Hermoromahduksenkin partaalla nämä naiset ovat valmiita auttamaan tai kostamaan. Perkussiot ja rimpsupuvut vyöryttävät Madridin 1980-lukua Joensuuhun. […]
Lue lisää… from Espanjalaista suhdesoppaa musikaalina Pedro Almodóvarin hengessä
Kaisa Lundánin kirjoittama näytelmä tarkastelee, miten salaliittoteoriat vaikuttavat yksilöön sekä lapsen ja vanhemman suhteeseen. […]
Lue lisää… from Teatteri Jurkan Kaninkolon asukit valottaa salaliittoteorioiden tuhoisia seurauksia
Pilvi Takala teki dokumenttielokuvan maanpuolustuskurssista. Soittokello, marssiminen ja tankit tulivat tutuiksi, mutta kaikkiin kysymyksiin ei vastattu.
[…]
Toimittaja istui kaksi päivää käräjäoikeudessa seuraamassa Aalistunturin aktivistien oikeudenkäyntiä. Salissa tuntui kuin syyttäjä ja Metsähallitus olisivat istuneet aivan eri oikeudenkäyntiä kuin syytetyt. Koomisiakin piirteitä saaneessa istunnossa päädyttiin rajoittamaan kokoontumisvapautta. […]
”Muovipihojen tekeminen pitäisi lopettaa”, sanoo tutkija. Kaavoittajien lisäksi myös vanhemmat ja opettajat voivat edistää lapsen luontosuhdetta. Lähdimme mukaan tamperelaisen luontokerhon metsäleikkeihin.
[…]
Susikoira Roi on sankarillisen uransa aikana seikkailut 20 nuortenkirjassa, televisiosarjassa ja jopa elokuvassa. Suosikkikoiran syntyyn liittyy suomalaisia järkyttänyt poliisikoira Lexin surma joulukuussa 1975.
[…]
Valtion rahahanojen sulku, paikallisosaston erottaminen ja varapuheenjohtajan nuhteleminen – maailmanpolitiikan myrskyt näkyvät Suomi–Venäjä-seurassa. Yhteyksiä venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan ei pidä katkaista, toiminnanjohtaja sanoo.
[…]
Ohjatessaan Nuorten Kansallisteatterin taiteilijaryhmän esitystä Jussi Lehtonen kyseli, mistä heidän tekemisessään on kyse. Selvisi, että yhteisö on kaikille eri – mutta tärkeä. Joillekin yhteisö opettaa taiteen ja työn tekemisestä, joillekin se on ainoa perhe, jota heillä Suomessa on.
[…]
Kansainvälisellä sopimuspohjaisella järjestelmällä vaikuttaa olevan vaikeat ajat. Onnistuuko se vastaamaan nykymaailman monimutkaisiin oikeudellisiin tarpeisiin?
Martti Koskenniemi tarttuu kysymykseen. Hän näkee sen taustalla ajatuksen, että kansainväliselle oikeudelle olisi jokin yksittäinen tarve, eikä usko että sellaista on.
Ihmisillä on maailmassa erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita, joita kansainvälinen oikeus tukee joskus paremmin, joskus huonommin. Varsinkin vahvat toimijat voivat usein perustaa toimensa siihen, Koskenniemi muistuttaa.
”Tämä maailma on suureksi osaksi kansainvälisen oikeuden mahdollistama tai suorastaan tuottama – ja tämä maailmahan on ihan helvetin epäoikeudenmukainen.”
Koskenniemi on Suomen tunnetuin kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja alansa huippua koko maailmassa. Toisin kuin alansa tyypillinen edustaja, Koskenniemi ei ole ideologisesti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen tai ajatukseen siitä, että se olisi aina hyvän puolella.
”Kansainvälinen oikeus esimerkiksi mahdollistaa sen, että maailman resursseja jaetaan hyvin epätasa-arvoisesti”, hän sanoo.
Toisaalta paikoin kansainvälinen järjestelmä pyrkii hyvään – ja parhaimmillaan oikeus tukee tätä, hän lisää.
Ristiriitaiset lait ristiriitojen maailmassa.
Martti Koskenniemi tunnetaan alallaan sekä kriittisyydestään että perehtyneisyydestään oikeusjärjestelmän historiaan. Juuri häneltä suomalaiset usein kysyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälisen oikeuden kiemuroita.
Kiemuroita on viime vuosina riittänyt. Sotia syttyy ja rauhaa neuvotellaan. Kansainvälistä oikeutta huudetaan apuun. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta.
”Ajatus maailmanrauhasta ja kansainvälisestä yhteisöstä on tietysti vanha kuin mikä”, Koskenniemi sanoo. Suuri osa kansainvälisestä oikeudesta on kuitenkin aina käsitellyt aivan muita asioita kuin sotaa ja rauhaa: valtioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita, nykyisin myös yksilöiden ja ihmisryhmien oikeuksia.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa