Trooppinen puuhamaa

Yliopisto luopui kasvitieteellisestä puutarhasta Botaniasta Joensuussa, mutta kaupunkilaisaktivistit jatkoivat sen pyörittämistä, ja paikka heräsi uudella tavalla eloon. Teksti & kuvat Pasi Huttunen Ensimmäisenä vastassa on Juuso, 25, jolla näyttää olevan tärkeämpää puuhaa kuin tervehtiä tulijaa. Se nakertaa pahvilaatikkoa palasiksi. Juuso on se Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa majaileva kultatöyhtökakadu, joka nettivideolla vittuilee itselleen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Kun presidentti vieraili Botaniassa 2014, Juuso tervehti presidentin seuruetta ystävällisesti, mutta toisti presidentille vain yhtä sanaa: vittu. Jussi Virratvuori ja Noora Vikman saapuvat paikalle hitusen myöhässä, mutta trooppisessa ilmastossa viidakon keskellä on mukava odotella. Kulttuuritoimijoiden ja ympäristökasvatuksen keskittymäksi sekä kaupunkikulttuurin hautomoksi muodostunut Botania on monessakin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Trooppinen puuhamaa

Sadan miljardin bluffi

Britannian hallitus säästää koulutuksesta ja terveydenhuollosta, mutta aikoo uusia ydinaseohjelman, joka saattaa olla käyttökelvoton jo ennen valmistumistaan. Teksti & kuva Fanny Malinen Olen sitä nykyisten kolmekymppisten sukupolvea, jolle ydinaseet eivät ole koskaan olleet politiikan polttavin kysymys. Emme muista ydin­sodan uhkaa. Meitä huolettaa maapallon tulevaisuus, vaikkei kukaan painaisikaan punaista nappia. Myös Britanniassa ydinaseriisuntaa ajava liike on elänyt hiljaiseloa. Kylmän sodan jälkeen ydinkärkien määrää vähennettiin, ja 2000-luvun rauhan­liike on keskittynyt vastustamaan sotia Lähi-idässä. Helmikuun viimeisenä lauantaina olin kuitenkin yksi kymmenistä tuhansista, jotka marssivat Lontoossa Britannian ydinaseita vastaan. Trident-­ydinaseohjelma on taas tapetilla, koska parlamentti äänestää sen jatkamisesta tämän vuoden syksyllä ”Monet ottavat kantaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sadan miljardin bluffi

Tanssi hegemonian haudalla

Jos Sonya Lindfors eläisi utopiassaan, hänen ei tarvitsisi tehdä teoksia, joissa käsitellään ihonväriä, sukupuolta ja valtarakenteita. Kuvat Velda Parkkinen Kaapelitehtaan neljännen kerroksen ikkunasta aukeaa maisema merelle yli Helsingin Ruoholahden. Noble Savage -tanssiteoksen harjoitukset ovat juuri alkamassa, ja koreografi Sonya Lindfors odottaa esiintyjiä paikalle. ”Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Astuessamme ­Zodiakin näyttämölle astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin. Tanssimme näyttämön haamujen kanssa. Noble Savage konkreettisesti pysäyttää historiallisen flow’n.” Noble Savage luo mustan näyttämön, jolla valkoinen on toinen. Dramaturgisena kehyksenä toimii tarina ­Pocahontaksesta, alkuperäiskansan prinsessasta, joka tuodaan Eurooppaan. Noble Savage on voimakkaan poliittinen. Se on toinen teos, jonka 30-vuotias Lindfors ohjaa Zodiakin näyttämölle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tanssi hegemonian haudalla

Intohimo on iso lihava narttu

Vietnamilainen Dj Lotus elää juuri nyt jossain kansainvälisen ja henkilökohtaisen katastrofin välimaastossa. Teksti Janne Siironen Kuva Riku Vejander Kun tapaan dj Lotus Discon eli Bong Nguyen aamupäivällä San Franciscon Market Streetillä, hän kertoo itkeneensä koko aamun. Paypal on ilmoittanut, että rahansiirto aasialaiselta tililtä yhdysvaltalaiselle on epäilyttävä, ja jäädyttänyt summan. Ärsyttävä välikohtaus ei ole maailmaa mullistava, mutta tämä on vain yksi monista jäävuoren huipuista, joihin Bong on törmännyt muutettuaan Yhdysvaltoihin kuukausi sitten. ”Välillä tämä on vain niin vitun raskasta.” Alkuvuoden euforia onnistuneista keikoista Euroopassa – myös Helsingin Kaiku-klubilla – ja uudesta alusta Amerikassa on muuttunut angstiksi raha-asioista, työhakemuksista ja ennakkoluuloista. Täällä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Intohimo on iso lihava narttu

Fort Europa – kun maanosa sulki rajansa

Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset auttavat siellä, missä hallitukset ovat kääntäneet selkänsä inhimilliselle hädälle. Kuva & teksti Henri Salonen Jos jollain on joskus ollut ajatus lännestä tai Euroopasta hyveellisten arvojen edustajana, niin viimeistään pienen kreikkalaisen Idomenin kylän kyljessä olevalla pakolaisleirillä tämä harhaisuus häviää. Rakennelma lännestä paljastuu propagandaksi – toiveeksi, jota ei osattu toteuttaa, ja arvoiksi, jotka olivat kaupan kiperän tilanteen koittaessa. Eurooppa on rakentanut jo pitkään uusia muureja kylmän sodan aikaisten purettujen tilalle. Pohjois-Eurooppaa kohti kulkevat pakolaiset ja siirtolaiset saavat tällä kertaa odottaa oikeutta ja ihmisarvoa mutaisella kentällä Kreikan ja Makedonian rajalla. Euroopan ulkopoliittinen yhtenäisyys – jos sellaista ikinä olikaan – on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Fort Europa – kun maanosa sulki rajansa

Eläinvapaa markkinatalous

Kun kapitalistit oppivat tahkoamaan rahaa vegaanisilla tuotteilla. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Olen nähnyt muutamia kertoja kummallisen unen: haahuilen supermarketissa­, erikoisliikkeessä­ tai apteekissa ja törmään katon­rajassa roikkuvaan suureen kylttiin, jolla vegaaniasiakkaita ohjataan näyttävästi ihkaomalle kokonaan vegaaniselle hyllylleen. Kun saavun hyllyn luo, minua odottaa irvokkaasti hymyilevä pahvimies, jolla on molemmat keskisormet pystyssä.Uni ei koskaan aiheuttanut kummempaa päänvaivaa, pahviukko ei transformoitunut ärjyksi örkiksi, sen keskisormet vain huvittivat. Unesta jäänyt ”kiitti vaan tästäkin!” -fiilis sen sijaan oli totta. Se on tuttu tilanteista, jolloin haluaa ostaa jotain yksinkertaista, vaikkapa sampoota, mutta jättimarketin valikoimissa ei ole ainoatakaan eläimetöntä versiota. Ja jos onkin, se maksaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Eläinvapaa markkinatalous

Kierukan monet mutkat

Ehkäisyvälineen hinnat vaihtelevat asuinpaikasta riippuen. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Ninni Kairisalo Neljän kaupungin käytännöissä on eroja kupari- ja hormonikierukoita koskien. Helsingissä kupari- tai hormonikierukan saa ensimmäisellä kerralla ilmaiseksi, sen asennus mukaan lukien. Kun kyse on vaihtamisesta, potilas hankkii itse kierukan, mutta asennus on edelleen maksuton. Helsingin terveydenhoidosta kerrotaan, että kuparikierukka maksaa noin 93 euroa ja hormonikierukka 153 euroa. Tiinalla (nimi muutettu) oli ollut kuparikierukka viisi vuotta, kun hän meni uusimaan sitä. Se osoittautui yllättävän vaikeaksi. ”Pyysin Helsingin Myllypuron terveysasemalta aikaa lääkärille kuparikierukan vaihtoon, mutta minut ohjattiin ensin keskustelemaan hoitajan kanssa. Puhelimessa hoitaja ehdotti hormonikierukkaa. Kerroin, että hormonaalinen ehkäisy ei sopinut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kierukan monet mutkat

Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Suomi ei ole ratifioinut vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta. Syynä on kiista pakkokeinojen käytöstä osana hoitoa. Teksti Maija Karhunen Suomi on Somalian ja Yhdysvaltojen lisäksi yksi muutamasta maailmankolkasta, jossa vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta ei ole ratifioitu. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo vuonna 2006, ja maaliskuussa 2015 myös eduskunta hyväksyi sopimuksen. Uudessa hallitusohjelmassa sopimuksen ratifiointia ei mainita, mutta tavoite löytyy sentään hallitusneuvotteluiden hyvinvointityöryhmän taustamuistiosta. Esteenä ratifioinnille on ollut se, että Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ollut yhteensopivaa YK-sopimuksen vammaisten henkilöiden koskemattomuutta koskevien artiklojen kanssa. Ristiriidassa YK-sopimuksen kanssa on vuodelta 1977 peräisin olevan kehitysvammalain pakkokeinojen käyttöä hoidon aikana koskeva pykälä. Sen mukaan pakkokeinot

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Hitaus on kirkon kirous

Kirkon jäsenistö ja papit ovat sen päättäjiä vapaamielisempiä. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuvat Ninni Kairisalo Kuulun siihen ryhmään, joka on Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle hankalin. Olen korkeakoulutettu, kaupunkilainen nuori aikuinen. Me eroamme kirkosta kiihkeimmin ja syiksi siihen kerromme usein kirkon nihkeän suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin ja sen verotusoikeuden suhteessa muihin uskontokuntiin, haluttomuutemme sitoutua kirkon oppeihin ja lopulta jumalauskon puutteen. Kaikki nämä syyt koskevat myös minua. Mielestäni on kuitenkin laiskamielistä ajatella, että kirkkoon kuulumiselle olisi jotain ehdottomia kriteerejä. Lopulta kyse voi olla vain halusta vaikuttaa. Olenko hetero? En. Allekirjoitanko uskontunnustuksen? En helvetissä. Viisi vuotta sitten päätin olla eroamatta kirkosta. Kirkko ei ole diktatuuri tai anarkia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hitaus on kirkon kirous

Fasismin juuret ja versot

Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasisti­aktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailman­sodan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Fasismin juuret ja versot

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan