Nöyrä ajan apostoli

Arkkipiispa Kari Mäkinen uskoo kristilliseen uudistusvoimaan. Kuvat Velda Parkkinen Kauniina kesä­aamuna Aura­joki liikehtii laiskasti ja Turun tuomiokirkon torni kurkottelee kohti kirkasta taivasta. Suunnilleen samoilla sijoilla Herran huone on majaillut eri muodoissaan aina 1200-luvun lopulta asti. Heti kirkon kulmilta löytyy historiaa huokuva Piispan­katu, jonka toisessa päässä sijaitsee vuonna 1887 valmistunut pramea arkkipiispan­talo. Kestää hetken löytää eri aikakausien vaikutteita rönsyilevän ja kauniilla puistolla siunatun rakennuksen sisäänkäynti. Kotvan kuluttua oven avaa isäntä itse, Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa johtava Kari Mäkinen. Arkkipiispan työhuoneen hyllyt ovat täynnä kirjoja.  Avarasta työkammiosta huokuu sivistyneen pohdiskelun ja ahkeran hallintopuurtamisen tunnelma. ”Teologinen oli yliopistolla vain yksi vaihtoehto, yritin kyllä muuallekin,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Nöyrä ajan apostoli

Espanjan status quo jatkuu

Uusvasemmistolainen vaaliliitto Unidos Podemos ei ohittanut demareita Espanjan parlamenttivaaleissa. Oikeiston äänet siirtyivät liberaaleista konservatiiveille. Teksti ja kuvat Henri Salonen Sunnuntaina 28.6. pidetyt parlamenttivaalit olivat uusinta joulukuun vaaleista, jonka tulosten pohjalta ei hallitusta Espanjaan syntynyt. Helpoksi hallituksen muodostaminen ei nytkään muuttunut, sillä voimasuhteen oikeiston ja vasemmiston välillä säilyivät jokseenkin samana. Kesäkuun vaalien voittajaksi povattiin vain kahden ja puolen vuoden ikäisen vasemmistopuolue Podemoksen (suom. pystymme) ja Espanjan perinteisen laitavasemmisto-puolueen Izquierda Unidosin (Yhdistynyt vasemmisto) vaaliliittoa nimeltä Unidos Podemos (Yhdessä pystymme). Syiksi Unidos Podemoksen odotettua heikommalle vaalitulokselle tarjottiin vaaliväsymystä ja yleistä pettymistä parlamentarismiin, sillä äänestysaktiivisuus laski joulukuun vaaleista. Joulukuun vaalien jälkeen vasemmistopuolueet, eivät onnistuneet muodostamaan hallitusta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Espanjan status quo jatkuu

Yövuoro valtaa Helsingin kesäillat

Maaliskuun lopussa pariisilaiset kokoontuivat Place de la Republique -aukiol­le protestoimaan hallitukseen ajamaa uutta työlainsäädäntöä vastaan. Osa jäi paikalle koko yöksi. Sittemmin aukiolla on kokoontunut mielenosoittajia joka ilta, ja liike on laajentunut muihin Ranskan kaupunkeihin. Kansainväliseen Occupy- ja espanjalaiseen Indignados-liikkeeseen verratut kokoontumiset kulkevat nimellä ”Nuit Debout”, eli yö jalkeilla tai pystyssä. Niistä on muodostunut työn ja kapitalismin kritiikin uusi tila, jonka tavoitteet ovat vielä muotoutumassa. Nopeasti kasvavan Nuit Deboutin kansainvälistä toimintapäivää, Global ­Deboutia, vietettiin useissa maissa 15. toukokuuta. Helsingissä pikkuparlamentin puistikkoon kokoontui satakunta ihmistä keskustelemaan grillaamaan ja viettämään aikaa yhdessä. Suomessa Yövuoro-nimellä kulkeva liike kokoontuu kesän ajan puistoon joka keskiviikko keskustelemaan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Yövuoro valtaa Helsingin kesäillat

Markkinavoimien kyydissä digitalisaation tiellä

Liikenneuudistuksissa lyödään surutta yhteen normienpurku, markkinoiden avaaminen ja valtion omaisuuden yhtiöittäminen. Teksti Veikka Lahtinen Kuva Annika Pitkänen Liikennekaari-laki­paketti nousi laajaan julkisuuteen huhtikuussa, kun sen esitysluonnos julkaistiin ja lähtettiin noin kuukauden kestävälle lausuntokierrokselle. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) lempilapsi on herättänyt useita kysymyksiä, jotka liittyvät muun ­muassa väyläverkon yhtiöittämiseen ja taksi­lupien säätelyn vapauttamiseen. Lakihanketta on kritisoitu Bernerin yksityistämisprojektiksi, vaikka toistaiseksi on puhuttu vain väyläomaisuuden yhtiöittämisestä ja toisaalta raideliikenteen avaamisesta kilpailulle. Kyse ei tarkkaan ottaen ole yksityistämisestä, mutta palvelujen parantumisella ja digitalisaatiolla markkinoitavassa hankkeessa on nähtävissä askel kohti markkinavaltaa. Liikennekaaren huhtikuussa julkaistussa säädöshankepäätöksessä lakipaketin tavoitteiksi määritellään useita eri asioita, mutta listan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Markkinavoimien kyydissä digitalisaation tiellä

Keskiluokka kirjoittaa keskiluokalle

Kun yhteiskunta hajoilee, toimittajat tarjoavat moralismia liimaksi. Teksti Pontus Purokuru Kuva Ninni Kairisalo Keväällä Helsingin Sanomista saattoi saada vaikutelman, että bussikuskin tervehtimättä jättäminen on Suomen suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Lehti uutisoi asiasta 7. maaliskuuta videon, valokuvien, nettikyselyn ja uutisgrafiikan kera. Seuraavana päivänä HS:n uutistuottaja Päivi Paulavaara käytti palstatilaa osoittaakseen, miten ”yksinkertaisesti huonoa ja loukkaavaa käytöstä” tervehtimättömyys ja muu julkinen kiukuttelu on. HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski jatkoi keskustelua kymmenes maaliskuuta antamalla ”kasvatuskäskyjä aikuisille”. Anttikoski korosti, että ”ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota ainoastaan hyvään käytökseen”. Ylen puolella Yle aamu-tv:n juontaja Sanna Ukkola kirjoitti 3. toukokuuta kolumnin, jossa hän syyllisti älypuhelinta paljon käyttäviä ja käski

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Keskiluokka kirjoittaa keskiluokalle

Vastaanottokeskus tuli pikkukaupunkiin

Kohtaamiset turvapaikanhakijoiden kanssa ovat muuttaneet monen pieksämäkeläisen arkea. Teksti Hanna Moilanen Kuvat Annika Pitkänen Pieksämäkeläisen Keijo Leppäsen, 72, ensimmäiset ajatukset Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista olivat kielteisiä. Syli­lapsena Karjalasta evakko­matkalle lähtenyt mies ei voinut ymmärtää, miksi nuoret miehet pakenevat Eurooppaan naisten ja lapsien sijaan. Silti Leppänen tarttui toimeen, kun Helena Oranen, SPR:n vapaaehtoinen ja Leppäselle liikuntaseuran kuvioista tuttu nainen, pyysi häntä talkoisiin vastaanottokeskukseen. Tilanne oli päällä. Siitä piti selvitä tavalla tai toisella. ”Ihmettelin, mikseivät pakolaiset voi itse koota omia kerrossänkyjään”, Leppänen muistelee. Seuraavana päivänä hän saikin jo talkookaverikseen hätämajoitukseen hiljattain saapuneen turvapaikanhakijan. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta työpari peukutti toisilleen aina, kun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Vastaanottokeskus tuli pikkukaupunkiin

Kuka ajattelisi lapsia?

Helsingin vegaanilasten ruokavaliosta tuleva lisälasku on pieni verrattuna eläinperäisen ruokavalion kustannuksiin. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Maanantaina 16. toukokuuta tapahtui jotakin odottamatonta: vääntö vegaanilasten päiväkotiruoasta otti historiallisen askeleen eteenpäin. Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että 20 päiväkodissa toteutettaisiin vuoden kokeilu, jossa lapselle olisi mahdollista valita vegaaniruokavalio. Kasviperäistä laitosruokaa on jo pitkään ympäröinyt suhteeton levottomuus. 90-lukulaisesta tavasta pyytää koululaisilta lupalappuja ja lääkärintodistuksia ei ole vieläkään päästy. Vasta viime vuonna yhtiöitetty Espoo Catering ja Espoon sivistystoimi linjasivat epämääräisesti, ettei kasvipohjaista lounasta saa ilman lääkärintodistusta. Hornankattilan lakipiste saavutettiin tietysti surullisen kuuluisassa kasvisruokapäiväkeskustelussa. Leo Straniuksen (vihr.) aloite päiväkotien vegaaniruokamahdollisuudesta pantiin alulle vuonna 2014, mutta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kuka ajattelisi lapsia?

Uuden ajan Andersson

Kovaääninen poliitikko jäljittää katoavaa kansanvaltaa. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen ”Silläkö Suomi nousee, että hallitus pakottaa työttömät hieromaan toinen toisiaan?” Katsojien kannanotot ovat tv-ohjelmia höystävän pikaviestipalvelun Twitterin parasta herkkua. Ylen A2:n studiokeskustelussa vasemmiston ääntä käyttää Li Andersson. Ensimmäisen kauden kansanedustajasta on tullut puolueensa näkyvin poliitikko. Anderssonin tarjotessa työl­lisyysvaihtoehtojaan kansan­edustaja Harry Harkimo (kok.) huutaa päälle: ”Montako yritystä sä oot perustanut?” Harkimolla on keskustelussa yrittäjien keulakuvan rooli. Andersson purkautuu myöhemmin Facebook-sivullaan: ”Olen 28-vuotias. Olen ollut vuoden kansanedustajana. Sitä ennen olin neljä vuotta koko­aikatöissä järjestössä. Sitä ennen puolen vuoden pätkän kokopäivätöissä Ruotsissa järjestössä, ja 06–07 vuoden kokopäivätöissä pääsihteerinä. Tämän ohella olen opiskellut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Uuden ajan Andersson

Perustulomallien poliittiset erot

Perustulokokeilusta on puhuttu lähinnä teknisenä ratkaisuna, vaikka perustulon suuruus on kaikkea muuta kuin neutraali kysymys. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen Suomen perustulokokeilu on kerännyt paljon huomiota kansainvälisesti ja kotimaassa. Perustulokokeilun työryhmä julkaisi maaliskuun lopussa esiselvityksen, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron osittaista perustuloa. Sitä on käsitelty mediassa teknisestä, kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta, kun taas asian poliittinen puoli on jäänyt taustalle. Täysi, ansio­sidonnaiset etuudet korvaava perustulo on kuitattu selvitykseen viitaten ”liian kalliina” ja kokeiltavaksi ehdotetun 550 euron summan on esitetty kannustavan työn vastaanottamiseen. Perustulo kuulostaa päälle­päin tekniseltä ratkaisulta, mutta siinä, kuten sosiaali­politiikassa aina, on kyse myös vapaudesta, holhoamisesta ja vaurauden jakamisesta. Eri

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Perustulomallien poliittiset erot

Mustempaa vappua

Anarkistit osallistuvat itsepintaisesti työväenliikkeen vappumarssille. Onko mustille lipuille tilaa vapunvietossa? Teksti Suvi Auvinen Kuva Velda Parkkinen Vastakkainasettelun aika ei tietenkään ole ohi, mutta vappuisin Helsinki on jakautunut kahtia selvemmin kuin muulloin. Tähtitorninmäellä valkoiset ylioppilaslakit hohtavat kilpaa kuohu­viinilasien kanssa. Rautatien­torilla ihmisjoukon yllä liehuu punaisten lippujen meri. Punaisten lippujen, puoluei­den logojen ja ay-tunnusten keskeltä erottuu mustia lippuja. Vappu­marssille on vasemmiston lisäksi lähdössä joukko anarkisteja. Anarkistien läsnäolo vappumarsseilla on herättänyt kummastusta. Miksi puoluevasemmiston ulkopuolella toimivat anarkistit haluavat väkisin mukaan työväen juhlaan? tapahtumat, jotka vaikuttivat vapun viettämiseen toukokuun ensimmäisenä päivänä ja sen vakiintumisesta työväenliikkeen juhlapäiväksi, sijoittuvan 1880-luvun Chicagoon. Yhdysvallat oli vakavan laman kourissa, eikä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mustempaa vappua

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan