Markkinavoimien kyydissä digitalisaation tiellä

Liikenneuudistuksissa lyödään surutta yhteen normienpurku, markkinoiden avaaminen ja valtion omaisuuden yhtiöittäminen. Teksti Veikka Lahtinen Kuva Annika Pitkänen Liikennekaari-laki­paketti nousi laajaan julkisuuteen huhtikuussa, kun sen esitysluonnos julkaistiin ja lähtettiin noin kuukauden kestävälle lausuntokierrokselle. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) lempilapsi on herättänyt useita kysymyksiä, jotka liittyvät muun ­muassa väyläverkon yhtiöittämiseen ja taksi­lupien säätelyn vapauttamiseen. Lakihanketta on kritisoitu Bernerin yksityistämisprojektiksi, vaikka toistaiseksi on puhuttu vain väyläomaisuuden yhtiöittämisestä ja toisaalta raideliikenteen avaamisesta kilpailulle. Kyse ei tarkkaan ottaen ole yksityistämisestä, mutta palvelujen parantumisella ja digitalisaatiolla markkinoitavassa hankkeessa on nähtävissä askel kohti markkinavaltaa. Liikennekaaren huhtikuussa julkaistussa säädöshankepäätöksessä lakipaketin tavoitteiksi määritellään useita eri asioita, mutta listan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Markkinavoimien kyydissä digitalisaation tiellä

Keskiluokka kirjoittaa keskiluokalle

Kun yhteiskunta hajoilee, toimittajat tarjoavat moralismia liimaksi. Teksti Pontus Purokuru Kuva Ninni Kairisalo Keväällä Helsingin Sanomista saattoi saada vaikutelman, että bussikuskin tervehtimättä jättäminen on Suomen suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Lehti uutisoi asiasta 7. maaliskuuta videon, valokuvien, nettikyselyn ja uutisgrafiikan kera. Seuraavana päivänä HS:n uutistuottaja Päivi Paulavaara käytti palstatilaa osoittaakseen, miten ”yksinkertaisesti huonoa ja loukkaavaa käytöstä” tervehtimättömyys ja muu julkinen kiukuttelu on. HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski jatkoi keskustelua kymmenes maaliskuuta antamalla ”kasvatuskäskyjä aikuisille”. Anttikoski korosti, että ”ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota ainoastaan hyvään käytökseen”. Ylen puolella Yle aamu-tv:n juontaja Sanna Ukkola kirjoitti 3. toukokuuta kolumnin, jossa hän syyllisti älypuhelinta paljon käyttäviä ja käski

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Keskiluokka kirjoittaa keskiluokalle

Vastaanottokeskus tuli pikkukaupunkiin

Kohtaamiset turvapaikanhakijoiden kanssa ovat muuttaneet monen pieksämäkeläisen arkea. Teksti Hanna Moilanen Kuvat Annika Pitkänen Pieksämäkeläisen Keijo Leppäsen, 72, ensimmäiset ajatukset Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista olivat kielteisiä. Syli­lapsena Karjalasta evakko­matkalle lähtenyt mies ei voinut ymmärtää, miksi nuoret miehet pakenevat Eurooppaan naisten ja lapsien sijaan. Silti Leppänen tarttui toimeen, kun Helena Oranen, SPR:n vapaaehtoinen ja Leppäselle liikuntaseuran kuvioista tuttu nainen, pyysi häntä talkoisiin vastaanottokeskukseen. Tilanne oli päällä. Siitä piti selvitä tavalla tai toisella. ”Ihmettelin, mikseivät pakolaiset voi itse koota omia kerrossänkyjään”, Leppänen muistelee. Seuraavana päivänä hän saikin jo talkookaverikseen hätämajoitukseen hiljattain saapuneen turvapaikanhakijan. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta työpari peukutti toisilleen aina, kun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vastaanottokeskus tuli pikkukaupunkiin

Kuka ajattelisi lapsia?

Helsingin vegaanilasten ruokavaliosta tuleva lisälasku on pieni verrattuna eläinperäisen ruokavalion kustannuksiin. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Maanantaina 16. toukokuuta tapahtui jotakin odottamatonta: vääntö vegaanilasten päiväkotiruoasta otti historiallisen askeleen eteenpäin. Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että 20 päiväkodissa toteutettaisiin vuoden kokeilu, jossa lapselle olisi mahdollista valita vegaaniruokavalio. Kasviperäistä laitosruokaa on jo pitkään ympäröinyt suhteeton levottomuus. 90-lukulaisesta tavasta pyytää koululaisilta lupalappuja ja lääkärintodistuksia ei ole vieläkään päästy. Vasta viime vuonna yhtiöitetty Espoo Catering ja Espoon sivistystoimi linjasivat epämääräisesti, ettei kasvipohjaista lounasta saa ilman lääkärintodistusta. Hornankattilan lakipiste saavutettiin tietysti surullisen kuuluisassa kasvisruokapäiväkeskustelussa. Leo Straniuksen (vihr.) aloite päiväkotien vegaaniruokamahdollisuudesta pantiin alulle vuonna 2014, mutta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kuka ajattelisi lapsia?

Uuden ajan Andersson

Kovaääninen poliitikko jäljittää katoavaa kansanvaltaa. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen ”Silläkö Suomi nousee, että hallitus pakottaa työttömät hieromaan toinen toisiaan?” Katsojien kannanotot ovat tv-ohjelmia höystävän pikaviestipalvelun Twitterin parasta herkkua. Ylen A2:n studiokeskustelussa vasemmiston ääntä käyttää Li Andersson. Ensimmäisen kauden kansanedustajasta on tullut puolueensa näkyvin poliitikko. Anderssonin tarjotessa työl­lisyysvaihtoehtojaan kansan­edustaja Harry Harkimo (kok.) huutaa päälle: ”Montako yritystä sä oot perustanut?” Harkimolla on keskustelussa yrittäjien keulakuvan rooli. Andersson purkautuu myöhemmin Facebook-sivullaan: ”Olen 28-vuotias. Olen ollut vuoden kansanedustajana. Sitä ennen olin neljä vuotta koko­aikatöissä järjestössä. Sitä ennen puolen vuoden pätkän kokopäivätöissä Ruotsissa järjestössä, ja 06–07 vuoden kokopäivätöissä pääsihteerinä. Tämän ohella olen opiskellut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Uuden ajan Andersson

Perustulomallien poliittiset erot

Perustulokokeilusta on puhuttu lähinnä teknisenä ratkaisuna, vaikka perustulon suuruus on kaikkea muuta kuin neutraali kysymys. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen Suomen perustulokokeilu on kerännyt paljon huomiota kansainvälisesti ja kotimaassa. Perustulokokeilun työryhmä julkaisi maaliskuun lopussa esiselvityksen, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron osittaista perustuloa. Sitä on käsitelty mediassa teknisestä, kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta, kun taas asian poliittinen puoli on jäänyt taustalle. Täysi, ansio­sidonnaiset etuudet korvaava perustulo on kuitattu selvitykseen viitaten ”liian kalliina” ja kokeiltavaksi ehdotetun 550 euron summan on esitetty kannustavan työn vastaanottamiseen. Perustulo kuulostaa päälle­päin tekniseltä ratkaisulta, mutta siinä, kuten sosiaali­politiikassa aina, on kyse myös vapaudesta, holhoamisesta ja vaurauden jakamisesta. Eri

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Perustulomallien poliittiset erot

Mustempaa vappua

Anarkistit osallistuvat itsepintaisesti työväenliikkeen vappumarssille. Onko mustille lipuille tilaa vapunvietossa? Teksti Suvi Auvinen Kuva Velda Parkkinen Vastakkainasettelun aika ei tietenkään ole ohi, mutta vappuisin Helsinki on jakautunut kahtia selvemmin kuin muulloin. Tähtitorninmäellä valkoiset ylioppilaslakit hohtavat kilpaa kuohu­viinilasien kanssa. Rautatien­torilla ihmisjoukon yllä liehuu punaisten lippujen meri. Punaisten lippujen, puoluei­den logojen ja ay-tunnusten keskeltä erottuu mustia lippuja. Vappu­marssille on vasemmiston lisäksi lähdössä joukko anarkisteja. Anarkistien läsnäolo vappumarsseilla on herättänyt kummastusta. Miksi puoluevasemmiston ulkopuolella toimivat anarkistit haluavat väkisin mukaan työväen juhlaan? tapahtumat, jotka vaikuttivat vapun viettämiseen toukokuun ensimmäisenä päivänä ja sen vakiintumisesta työväenliikkeen juhlapäiväksi, sijoittuvan 1880-luvun Chicagoon. Yhdysvallat oli vakavan laman kourissa, eikä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Mustempaa vappua

Presidenttipeliä Yhdysvalloissa – media vs. Sanders ja Trump

Puolueiden ulkopuolelta tulevat ehdokkaat saavat negatiivista mediahuomiota. Teksti & kuvat Mariko Sato Kun Yhdysvaltojen ­presidentinvaalien esivaalitaisto ­alkoi maaliskuussa kuumentua, julkaisi Washington Post -sanomalehti demokraattien presidenttiehdokkaasta Bernie ­Sandersista huimat 16 negatiivissävytteistä artikkelia 16 tunnissa. Useimmissa artikkeleissa senaattori Sanders esitettiin epäpätevänä ehdokkaana, joka ei kykenisi toteuttamaan suuria vaalilupauksiaan, kuten finanssisektorin säätelyä, maksutonta korkeakoulutusta ja universaalia terveydenhuoltoa. Tämä ei ole hidastanut Sandersin tahtia. Hänen kannattajansa ja kampanjaväkensä ovat luoneet sosiaalista mediaa hyödyntävän vaalikoneiston, joka on voimakkaasti hyökännyt puolueellisena pitämäänsä valtamediaa vastaan. Valtava on nojautunut vapaaehtoisten itseorganisoitumiseen, joka on tapahtunut internetin avulla. Vastaavaa ei ole aiemmin nähty. Sandersin sosiaalisen median kampanjaa pidetään jopa tehokkaampana

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Presidenttipeliä Yhdysvalloissa – media vs. Sanders ja Trump

Toimitus on harvainvalta

Päätoimittajat väittävät journalismin olevan demokratian asialla, vaikka toimittajien työolot ovat kaikkea muuta kuin demokraattiset. Teksti Pontus Purokuru Kuva Ninni Kairisalo Suurten suomalaisten mediatahojen päätoimittajat allekirjoittivat 1. maaliskuuta julkaistun yhteiskannanoton, jonka mukaan ”eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian” tehtävä on kirkas. Kannanoton mukaan toimitukset ovat   ”demokratian ja sananvapauden tukipilareita”. Tukipilarit eivät itse ole kovin demo­kraattisia tai vapaita. Tämä selviää Journalistiliiton kautta syksyllä 2015 levitetystä toimittajakyselystä ja siihen liittyvistä haastatteluista. ”Aamulehdessä oli eniten sitä, että jos kirjoitin jutun, niin päälliköt jopa kirjoittivat sen uusiksi. Järjestelmä tuntui osin oikeistolaiselta totalitarismilta”, kertoo eräs pitkän linjan toimittaja. ”Toimitukset eivät ole homogeenisiä. Toimittajissa on kaikki yhteiskunnan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Toimitus on harvainvalta

Kromosomeja, rauhasia ja hormoneja

Intersukupuolisuudella on lääketieteen näkökulmasta monia muotoja. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Antti Kukkonen Perussuomalaiset Nuoret kampanjoivat helmikuussa kahden sukupuolen puolesta. Lippiskampanjassa uhottiin, että on vain tyttöjä ja poikia. Ulostulo kompastui omaan nokkeluuteensa, kun kam­panjassa todettiin, ettei intersuku­puolisia vauvoja ja lapsia pitäisi leikellä tai hoitaa tytöksi tai pojaksi ennen kuin yksilö on kykenevä itse valitsemaan. Eivätkä kaikki intersukupuoliset aikuisenakaan valitse jompaa kumpaa näistä kahdesta tarjotusta vaihto­ehdosta. Toimittajana aiheesta on asiantuntijoidenkin lausuntojen pohjalta vaikea kirjoittaa samaan aikaan sekä ymmärrettävästi että sensitiivisesti. Kieli ja sanasto sortuvat määrittelemään sukupuolen lähtökohtaisesti kahdeksi. Suomessa intersukupuolisuus­asiantuntijan manttelia kantaa oululainen lastenkirurgi Mika Venhola. Hän toteaa 2001 kirjoittamassaan artikkelissa, että

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kromosomeja, rauhasia ja hormoneja

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan