Pauliina Haasjoen kirja Himmeä sininen piste tutkii Maata ja maailmankaikkeutta erityisellä tarkkuudella.
[…]
”Se joka hallitsee tekoälyä, hallitsee maailmaa”, totesi Venäjän presidentti Vladimir Putin vuonna 2017. Putin viittasi tällä robotteihin, jotka on ohjelmoitu tuhoamaan. Hollantilainen PAX-rauhanjärjestö julkaisi marraskuussa raportin, josta ilmenee, että yhä suurempi osa aseteknologiaa kehittävistä yrityksistä kehittää autonomisia asejärjestelmiä. Tämä tarkoittaa tekniikkaa, jossa asejärjestelmä pystyy suorittamaan tehtäviä itsenäisesti – kuten havainnoimaan ympäristöä ja paikantamaan kohteita. Tähän mennessä tekniikkaa on käytetty lähinnä puolustuskäytössä kuten ohjusten torjunnassa. Tulevaisuudessa järjestelmät pystyvät kuitenkin toimimaan yhä itsenäisemmin, jolloin niitä voidaan käyttää tehokkaasti myös hyökkäyksiin. Tekoälyyn perustuva teknologia tulee yleistymään tulevaisuudessa yhteiskunnan eri sektorilla kuten hoiva-alalla ja liikenteessä. Mutta miten käy, kun roboteille annetaan aseet? Robottiaseiden vastaisen
[…]
Yhdysvaltalainen James Nachtwey (s. 1948) on maailman arvostetuimpia sotakuvaajia ja kuvajournalisteja. Tallinnan valokuvataiteen museossa Fotografiskassa on näytillä Nachtweyn itsensä valikoima kuvakavalkadi Memoria, joka luotaa katsauksen hänen uraansa 1980-luvulta lähes viime aikoihin. Nachtwey kertoo esittelyvideolla, miten hänelle tärkeää on työskennellä vaikeiden ja monimutkaistenkin tapahtumien todistajana. Häntä motivoi erityisesti näkökulman siirtäminen joukoista tai tilastoista ihmisen tasolle. Nachtweyn kuvat saavat katsojan ymmärtämään, että etäisesti uutisotsikoissa näkyneet asiat todellakin tapahtuvat jollekulle inhimilliselle olennolle. Nachtweyn työ on vaarallista, ja hän itsekin hämmästelee miten ihmeessä hän on edelleen hengissä. Vahingoittumattomana hän ei ole säilynyt, vaan hän on joutunut sairaalahoitoon monesti loukkaannuttuaan työssään sotatantereilla. Kymmenille hänen kollegoilleen
[…]
Lue lisää… from James Nachtweyn ravistelevat muistutukset Tallinnan Fotografiskassa
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.
[…]
Keskustelu vanhustenhuollosta on keskittynyt suhdelukuihin. Mitä muuta hyvä hoiva on? Helsinkiläisessä Ryhmäkoti Sofiassa toimitaan Rudolf Steinerin oppien mukaan ja korostetaan kohtaamisen, kunnioituksen ja kauneuden merkitystä.
[…]
Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja
[…]
Sarjakuvataiteilija Emmi Valve kokeili millaista on elämä ilman alkoholia. Vuodessa kaveripiiriä vaihtui ja jaksaminen lisääntyi.
[…]
Läpi historian ihmisillä on ollut halu löytää yhteys näkyvän maailman ulkopuolelle. Viestinvälittäjinä ovat perinteisesti toimineet meediot, mutta tehtävään on yritetty luoda myös koneita. Pieni otos tällaisista historiallisista laitteista on nähtävillä replikoina KOELSE:n, eli Kokeellisen elektroniikan seuran pyörittämässä Paranormaalin tekniikan museossa Helsingissä Vallilassa. Museo on pienen vaatehuoneen kokoinen ja sinne mahtuu kerrallaan kaksi ihmistä – tai kolme, jos henkilöt ovat pienikokoisia. Näyttelykomerossa ensimmäisenä silmiin osuu sinisenä loistava, kärjellään seisova kuutio, jossa on kompassi keskellä. “Aikakone on ehkä klassisimpia ja mystisimpiä laitteita, joka on kautta aikojen kiinnostanut ihmisiä”, museo-oppaana toimiva Antti Ahonen. Hän on yksi museon luojista ja seuran perustaja-aktiiveista.
[…]
Journalismi kohtaa uusia haasteita aiempaa ideologisesti jakaantuneemmassa poliittisessa ympäristössä. Tutkijoiden mielestä suomalainen mediakenttä on yleisesti konsensushenkistä, mutta onko se mahdollista enää 2020-luvulla?
[…]
Juomien sekoittamisen ammattilaiset, Jenni Elkelä ravintola VENNiltä ja Henri Halonen cocktailbaari Goldfishistä, esittelevät listojensa tarjontaa. Kolmen hengen testiryhmä koemaistoi ammattilaisten rakentamat mocktailit. Lisäksi vuoden 2019 ilman alkoholia elänyt taiteilija Emmi Valve antaa maistuvimmat juomavinkkinsä. Esittelemme myös valekaljan, jonka saa baarissa kuin baarissa. Monessa juomassa käytetään sokerilientä tai itse valmistettua siirappia. Sokeriliemi valmistetaan kiehauttamalla vettä ja sokeria varovasti kattilassa miedolla lämmöllä kunnes sokeri on täysin liuennut. Mukaan voidaan sekoittaa mausteita. Siirappi tehdään vastaavasti kiehauttamalla, aineksina voi olla esimerkiksi hunajaa ja mehua. Valmis liemi jäähdytetään ennen käyttöä. VENNin liikeideapäällikkö Jenni Elkelä neuvoo aloittamaan alkoholittomien drinkkien rakentamisen itse kunkin suosikkihedelmistä ja -marjoista. Juomien
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa