Tekijä: Voima

Kotisivu
https://voima.fi

Kirjoittanut: Voima

Syysprinssin elokuvaretki

Lukuaika: 2 minuuttia

Alli Haapasalon onnistuneessa esikoisohjauksessa kohtaavat kirjailijat intohimoineen. Harri Sirolan 22-vuotiaana julkaisema Abiturientti (1980) aiheutti kulttuurikohun seksuaalisen suorasukaisuutensa takia. Janne Kuusi ohjasi siitä tuoreeltaan elokuvan Apinan vuosi. Valtavien odotusten takia Sirolalla oli vaikeuksia seuraavien teostensa tekemisen kanssa. Pitkään valmisteltu, Neuvosto-Viron kurjuudesta kertonut Kaksi kaupunkia (1991) sai kriitikkojen kiitoksen mutta floppasi myynnillisesti. Pian sen jälkeen Sirola sairastui vakavaan masennukseen. Elokuussa 2001 hän lähti kävelylle Lapinlahden sairaalasta ja heittäytyi Kampissa metron alle. Anja Kauranen (nyk. Snellman) kuvaa romaanissaan Syysprinssi (1996) 1980-luvun alkuun sijoittuvaa intohimoista rakkaussuhdettaan Sirolan kanssa. Avainromaanina se tarjoaa näkökulman myös aikansa kirjallisiin piireihin ja Kaurasen omaan kärvistelyyn esikoisromaaninsa kanssa. Sonja O.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Syysprinssin elokuvaretki

Kolme kertojaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten jär­vien ­alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kolme kertojaa

Piispat eivät tienneet, mitä tekivät

Lukuaika: 4 minuuttia

Lausunto avioliitosta onnistui synnyttämään farssin kirkossa ja mediassa. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Annika Pitkänen Piispainkokoukselta pyydettiin selontekoa kirkon suhteesta muuttuvaan avioliitto­lakiin. Pyytäjänä toimi kirkollis­kokous­, Suomen evankelisluterilaisen kirkon korkein päättävä elin. Selonteon tuli selkiyttää keskustelua, mutta sen sisältö jätti asioita tulkinnan varaan. Tiedotuskin floppasi. Lausunnossa olisi voitu pohtia kirkon sisäisiä jännitteitä: osa yhdeksästä piispasta – joukossa arkki­piispa Kari Mäkinen – on ilmaissut olevansa kaikkien parien vihkimisen kannalla, osan piispoista voidaan arvella vastustavan samansukupuolisten parien vihkimistä, ja loput piispat mielipiteineen ovat arvoituksia. Pappien enemmistö todennäköisesti haluaisi vihkiä kaikkia pareja. Ainakin pappien enemmistö kannatti uutta avioliittolakia Kirkon akateemiset -ammattiliiton tekemässä jäsenkyselyssä 2014. Jos

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Piispat eivät tienneet, mitä tekivät

Britannian jytky

Lukuaika: 6 minuuttia

Brexit toi näkyviin brittiläisen yhteiskunnan rasimin. Teksti ja kuva Fanny Malinen Brexit-äänestys­tulosta seuranneet viikot toivat Britanniassa yhteen rasismia vastustavia aktivisteja. ”Ympäri maata on viimeisten kahden vuoden ajan tapahtunut spontaaneja Black Lives Matter -mielenosoituksia, mutta kesän kokouk­sista lähti ajatus perustaa Britan­niaan liike Black Lives Matter. Sysäyksenä oli brexit-äänestyksen jälkeinen yli 50 prosentin nousu rasististen viharikosten määrässä”, selittää ­Joshua Virasami. Kuten Yhdysvalloissakin, liikettä motivoi valtion väkivalta. ”Sen selkein ilmenemismuoto on poliisiväkivalta. Mutta slogan Black Lives Matter ilmaisee myös sen, ettei mustien elämillä ole väliä muillakaan elämänalueilla”, Virasami selittää liikettä, joka on laajentunut käsittelemään myös ilmastonmuutoksen aiheut­tamaa epätasa-arvoa. Black Lives Matter on intersektionaalinen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Britannian jytky

Ministeriön linja

Lukuaika: 2 minuuttia

Niin valtiovarainministeriön (VM) kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin (TEM) johtavat virkamiehet ovat esittäneet viime kuukausina kovia talouspoliittisia vaatimuksia. VM:n valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Martti Hetemäki vaati heti kesälomien jälkeen suomalaisia hyväksymään palkkaerojen kasvun. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson toisti syyskuun alussa samat linjaukset ja vaati matalapalkkaisempien töiden lisäämistä. Puoluetaustaltaan molemmat ovat kokoomuslaisia. Kumpikin ulostuloista on poliittinen. Niiden taustalla vaikuttavat uusklassisen taloustieteen ja uusliberaalin politiikan tulkinnat. Ajatuksen palkkaerojen talouden ”dynaamisuutta” lisäävästä vaikutuksesta voi lukea esimerkiksi taloustieteilijä Milton Friedmanin teoksesta Capitalism and Freedom (1962). Nykyisin kaikki länsimaiset oikeistopoliitikot tarjoavat samaa lääkettä talouden ongelmien korjaamiseksi. Kyse on siis ideologisesta valinnasta. Johtavien virkamiesten esityksissä ei ole mitään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ministeriön linja

Onnea on… rauha

Lukuaika: 2 minuuttia

Kumpi on parempi versio Solariksesta: Tarkovskin (1972) vai Soderberghin (2002)? Tämä piti selvittää juurta jaksain. Oli vuoden 2003 kevät. Journalisti ja kirjailija Anna Politkovskaja oli juuri saapunut Helsinkiin. Luulisi, että meillä olisi ollut kuumempia keskustelunaiheita matkalla lehdistötilaisuuksiin, kirjakauppoihin ja yliopistolle. Tarkovski voitti. Meistä Soderberghin tekele oli vain Tarkovskia plagioiva eikä Stanislav Lemin kirjaa tulkitseva. Siirryimme Kaukasukseen. ”Tšetšenian kansanäänestyksessä huijattiin”, kertoi Politkovskaja. ”Minuakin pyydettiin äänestämään. Vaikka sanoin, ettei minulla ole äänioikeutta, silti tarjottiin äänestys­lippua. Ja äänestäjät olivat joka paikassa samat. Heitä kuljetettiin paikasta toiseen.” Enemmistö päätti Tšetšenian olevan osa Venäjän federaatiota, ja perustuslakia rakennettiin sen mukaisesti. Politkovskaja oli tyrmistynyt Tšetšenian sodista.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Onnea on… rauha

Kaikille tuttu salakapakka

Lukuaika: 4 minuuttia

Sointula on Joensuun kulttuurikapakka. Asiakaskuntaan on helppo solahtaa, koska keskustelut imaisevat mukaansa naapuripöydänkin. Teksti ja kuva Pasi Huttunen ”Näyttää olevan outoa epämääräisen näköistä porukkaa kun ohi kävelee… sellaisia taiteilija-, luonnonsuojelija-, ikuinen opiskelija -tyyppejä läpeensä”, toteaa joku netissä vastauksena kysymykseen Sointulan asiakaskunnasta. Vastaaja on aivan oikeassa. Sointulassa käy kulttuuriväki. ”Meillä on aika persoonallinen asiakaskunta”, miehensä Jaakko Latolan kanssa Sointulaa pyörittävä Anita ­Latola tokaisee lämpimästi. Sointula Joensuussa on kulttuurikapakka sanan varsinaisessa merkityksessä, ja jotkut ottavat sen heti toiseksi kodikseen. Toiset kiihdyttävät ­askeliaan sen kohdalla. Asiakaskunnassa vilisee kustantajaa, teatterilaista, kirjailijaa, runoilijaa, muusikkoa ja tutkijaa. Joskus paikkaa nimitetään vitsaillen salakapakaksi, sillä Sointula ei juuri

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kaikille tuttu salakapakka

Sota jäi pään sisään

Lukuaika: 4 minuuttia

tTimo Korhosen dokumentti antaa puheenvuoron sodassa mieleltään järkkyneiden lapsille. Keski-ikäinen mies katsoo vakavin ilmein kameraan ja kertoo rintamakauhut kokeneesta isästään, joka sodan jälkeen alkoholisoitui ja piinasi perhettään aina ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Kipeä perhehistoria ja suru tuntuvat huolella työstetyiltä. Samalla välittyy tunne siitä, että vastaavia kohtaloita on paljon, niin käsiteltyjä kuin käsittelemättä jääneitä. Timo Korhosen käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Sodan murtamat kertoo yhteensä kahdeksan tällaista tarinaa. Elokuvan taustalla vaikuttaa vahvasti Ville Kivimäen vuonna 2013 Tieto-Finlandian voittanut tietokirja Murtuneet mielet. Kivimäen mukaan jatkosodan aikana psykiatriseen hoitoon ohjattiin jopa 15 700 rintamamiestä. Kun sodan jälkeen armeija ja sen lääkintähuoltojärjestelmä ajettiin nopeasti alas, monet psykiatrisen hoidon tarpeessa yhä olleet jäivät

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sota jäi pään sisään

Kuolemantanssia Kuopiossa

Lukuaika: 5 minuuttia

Anne Rautiaisen ja Leea Klemolan näytelmät eroavat enemmän muodoltaan kuin pääteemaltaan. Kuopion kaupunginteatterissa esitetään vielä lokakuun ajan surrealistisiin omakuviinsa liitetystä meksikolaisesta taidemaalarista Frida Kahlosta (1907–1954) kertovaa Fridaa. Anne Rautiaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä käydään läpi Kahlon elämän tunnetuimmat käänteet alkaen taiteilijan loppuiäksi rampauttaneesta raitiovaunuonnettomuudesta. Taiteellisen uran kehittymisen rinnalla ja ehkä ohikin huomiota saa hänen myrskyisä yhteiselonsa kuvataiteilija Diego Riveran kanssa. Esityksen kantavana elementtinä on Kahlon Kaksi Fridaa -­teos, johon taiteilija maalasi itsestään muotokuvat rinnakkain elävänä ja kuolleena. Asetelmaa toisintaa näyttämöllinen ratkaisu, jossa elämänjanoista Fridaa seuraa hänen kuollut minänsä, meksikolaiseen kuolleiden päivään viittaava nukketeatterihahmoinen luuranko. Toteutuksen ohittamaton vahvuus on sen symbolistisissa ja värimaailmaltaan eteläamerikkalaisen yltäkylläisissä näyttämökuvissa. Niiden tunnelma vaihtelee liikettä tulvivista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kuolemantanssia Kuopiossa

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta