Joko soihdut sammuu?
612-marssi on herättänyt kysymyksiä siitä, ketä poliisi suojelee ja keneltä.
[…]
612-marssi on herättänyt kysymyksiä siitä, ketä poliisi suojelee ja keneltä.
[…]
Lokakuussa SDP hehkutti, että puolueeseen liittyi ”maailmankuulu lelusalakuljettaja” Rami Adham, jonka toimintaa Erkki Tuomioja kehui ”esimerkilliseksi”. Pian tuotiin esille, että Adham kannattaa al-Qaidaa ja etnistä puhdistusta Syyriassa. SDP:n Helsingin toiminnanjohtajan mukaan Adham oli oletusarvoisesti luotettava, koska suuret mediatalot ovat tehneet hänestä juttuja ja käyttäneet häntä asiantuntijana. Selitys on yhtä oireellinen kuin murheellinenkin. Adhamin näkemykset eivät olleet salaisuus, mutta media kruunasi hänet silti sädekehällä. Tämä ei ole poikkeuksellista: valtavirtatiedotusvälineet eivät heijasta maailmaa, vaan vallanpitäjien maailmankuvaa. Nyt Assadin hallitus ja Venäjä ovat Yhdysvaltojen virallisia vihollisia, mutta hallitusta vastustavien kapinallisten jihadismi ja julmuudet eivät käy kaupaksi länsimaissa. Tähän auttavat näennäisen epäpoliittiset tarinat (aivan
[…]
Ree, 24, ei ole missään nimessä nainen, tuskin koskaan transmies, vaan jotain muuta.
[…]
Tuskin kukaan yllättyy siitä, että Hollywood-spektaakkelia tehtäessä huomioidaan rahoittajan ennakkoluulot ja toiveet. Nykyään myös kiinalaisten sana painaa. Viime vuosina myös Hollywoodissa on keskusteltu valkopesusta, eli siitä, että rodullistettujen – siis ei-valkoihoisten – hahmojen näyttelijöiksi valitaan valkoihoisia. Esimerkiksi päätös palkata Japanilaisen Ghost in the Shell -sarjakuvan filmatisoinnin pääosaan Scarlet Johanson herätti laajaa kritiikkiä ja syytöksiä valkopesusta. Toisaalta Disneyn ilmoitus toteuttaa Mulan-filmatisointi kiinalaisten näyttelijöiden kera on kerännyt kiitosta. Yksi kritiikin kohteista on ollut Marvelin Doctor Strange -sarjakuvafilmatisointi. Tohtori Strange on yhdysvaltalainen, ylimielinen huippukirurgi, jonka kädet vaurioituvat korjaamattomasti auto-onnettomuudessa. Lopulta rationaalisen tieteen nimiin vannova Strange päätyy mystiseen orienttiin ja löytää sieltä ratkaisun taikuudesta.
[…]
Mika Röttö yhdistää ennakkoluulottomasti turkkalaisen kerronnan japanilaiseen samuraiperinteeseen. Lopputulosta ei välttämättä kannata arvioida hyvä-huono-akselilla.
[…]
Sanna Klemetti on musiikkiteteen tutkija. Litku Klemetti on rockhenkilö. ”Mulla ei ole mitään hienoa tarinaa siitä”, Sanna Klemetti pahoittelee, kun häneltä kysyy musiikki-innostuksen alkamisesta. Kuhmossa kasvaneelle artistille musiikki on aina ollut itsestään selvä kiinnostuksen kohde. ”Sain pienenä jonkun syntikan joululahjaksi, se oli ehkä ekalla luokalla. Ja olen ollut kaikilla musaluokilla. On vaan ollut tosi musikaalinen meininki.” Esiintyminenkin on ollut luontevaa Klemetille, joka sanoo olleensa ”linssilude pienestä asti”. Viimeaikaiset suosion merkit ovat kuitenkin vähän järkyttäneet. Suosio ei varsinaisesti kuulunut musiikilliseen suunnitelmaan. ”Välillä olen myös kriiseillyt siitä, että pitäisikö nyt lopettaa koko juttu.” Litku Klemetti – eli Sanna Klemetti – ja bändi Tuntematon Numero
[…]
Tatu ja Patu tuovat anarkiaa lastenhuoneiden ohella nyt myös elokuvateattereihin. Parhaat lastenkirjat ovat viihdyttäviä sekä lapsille että aikuisille. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjasarja on juurikin sitä ja samalla ne tarjoavat mahdollisuuden kyseenalaistaa monet totutut normit. Ensi-iltaan saapuneessa Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu -elokuvassa jatketaan samoilla linjoilla. Veljekset Tatu ja Patu ovat kotoisin Outola-nimisestä paikasta joka saattaa olla tai saattaa olla olematta kuvitteellinen paikka tarinan sisäisessä narratiivissa. Outolassa meno on erilaista ja outolalaiset heittävät usein (epähuomiossa) vesilinnulla meidän yhteiskunnan normeja ja arkisia käytänteitä. Kirjasarjassa Tatu ja Patu on kuvattu lapsina, mutta herkullisen ristiriidan luo se, että pojat
[…]
Meeri Koutaniemen kuvat vaikuttavat seinältäkin käsin. Kuopion Kuninkaankadulla, Minna Canthin vanhaa kotitaloa vastapäätä sijaitsee VB-valokuvakeskus. Se on saanut nimensä samassa talossa 1894–1927 aikalaisiaan kuvanneen Victor Barsokevitschin (1863–1933) mukaan. Talon seinälaatassa pitäisi oikeastaan lukea AS/VB-valokuvakeskus, koska valokuvaamo päätyi Victorille hänen mentyään naimisiin sen alunperin 27-vuotiaana perustaneen Adéle Sallinin (1857–1944) kanssa. Epäoikeudenmukaisuutta ei vähennä se, että kun Barsokevitschin uran 70 000 lasinegatiivia ovat nykyään tallennettu Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon, Sallinin ottamat kuvat ovat kadonneet historian hämärään. Syyskuisena lauantaiaamupäivänä näyttelytilossa on ruuhkaa. Tarjolla on Meeri Koutaniemen eri mantereilta ottamista valokuvista koottu kokonaisuus. Näyttelyn ensimmäisessä huoneessa namibialaisen herero-heimon jäsenet osoittavat kunnioitustaan 1900-luvun alun kansanmurhassa kuolleille
[…]
Sammakko on kustantanut Turussa kirjoja 20 vuotta. Teksti ja kuva Marko Laihinen Kustannusosakeyhtiö Sammakon toimistossa Turun Portsassa on maanantaina työntäyteisyyttä ratkova palaveri. Joka syksy ilmestyvää Sammakon Sanomat -lehteä työstetään, ja uusien kirjojen deadlinet puhaltavat hikeä jokaisen selkään. Kirjamessutkin lähestyvät. Neljä ihmistä työllistävässä kustantamossa asiat tapahtuvat yhteistyöllä. Malli tuottaa hyvää loikkaa. ”Nyt alamme olla lähellä sitä ideaalia, missä ollaan tyytyväisiä tekemiseen ja se kaikki tekeminen on ihmisenkokoista. On löytynyt ihmisiä, jotka rakastavat kirjoja ja kirjallisuutta”, sanoo Henry Lehtonen, itsekin runoilija mutta myös firman taskulaskinmies. Helena Kulmala säestää: ”Intohimolla tätä tehdään. Se on myös se juttu, jolla me pärjätäämme isoja ketjuja vastaan.” Erilaista
[…]