Tekijä: Voima - Sivu 146

Taideteoksia myötätunnosta

13.3.20179.5.2026 Lukuaika: 9 minuuttia

Tutkija-taiteilija Susanna Hast innostuu House of Cardsista ja Buddhalaisuudesta. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen ”Hei kaikille, mä oon Susanna Hast, ja mä oon ihan jäässä.” Nainen pitää mikrofonia tumppujensa välissä ja tanssii paikallaan itseään lämmitellen. Pienen telttakatoksen alla roikkuu värikkäitä rauhanlippuja. YouTubeen tallennetulla videolla sataa räntää kuin jalkarättejä. ”Nää on tarinoita sodasta. Osa näistä on tosi surullisia, ja nää on englannin kielellä”, avaa Susanna Hast sitä, mitä tuleman pitää. ”Näiden tarkoitus on herättää tunteita, ja kaikki tunteet ei ole ehkä kauhean myönteisiä, mitä näistä voi tulla. Tää on musikaalinen narraatio, ja tää liittyy mun tekemään tutkimukseen.” Hast panee soimaan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taideteoksia myötätunnosta

Painavia sanoja kevyesti

10.3.201723.11.2025 Lukuaika: 3 minuuttia

Puhekaraoken seuraava teema on feminismi. Karaoke tuo ensimmäisenä mieleen oluesta tahmeat lattiat ja illan viidennen ”Joutsenlaulun”. Vaihtoehtojakin on. Puhekaraoke alkoi taiteellisesta kokeilusta, ja sitä on vedetty kohta jo seitsemän vuotta. Kotipaikkana on toiminut Helsingin Lavaklubi, mutta tapahtumia on järjestetty erilaisilla festivaaleilla ja taidetapahtumissa, myös Saksassa, Hollannissa, Virossa ja Belgiassa. Karaoken periaatteet pätevät: katalogista voi valita haluamansa puheen, jonka pääsee esittämään tekstityksen avittamana baariyleisölle. Puheita on eri aihealueista ja erilaisilta puhujilta Martin Luther Kingin I have a Dream -klassikosta aina Ilkka Taipaleen kasvisruokapäiväpuheeseen. Vaikka puhekaraoken teemat ja valikoimasta löytyvät puheet saattavat olla rankkojakin, niihin on helppo saada etäisyyttä puhekaraoken kontekstiin siirrettynä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Painavia sanoja kevyesti

Vallankumouskahvila göteborgilaisittain

9.3.20179.5.2026 Lukuaika: 3 minuuttia

”Täällä ne hipit tsittaa, röökaa ja dokaa.” Teksti ja Kuvat Riikka Yrttiaho Helsingin Sanomat uutisoi helmikuun alussa kolmen uusnatsin pidätyksestä liittyen pommi-iskuihin Göteborgissa. Jutussa mainittiin yhden iskun kohdistuneen ”äärivasemmistolaisten kohtauspaikkana” toimivaan Forum Kafehen. Kyse on Syndikalistisk Forumista, joka on nimensä mukaisesti syndikalistien kohtauspaikka. Yhdistys on itsenäinen radikaalihkosta Syndikalisterna-ammattiliitosta, mutta toimi aikaisemmin samassa rakennuksessa ja välittömässä yhteydessä ammattiliiton kanssa. Syndikalismi laajempana poliittisena liikkeenä ja ideologiana tarkoittaa yksinkertaistaen sosialistista ammattiyhdistysliikettä ja liittojen välistä solidaarista yhteistyötä sekä kapitalismin vastustamista. Erään tuttavani luonnehdinta syndikalistiliitosta – ”eihän se nyt mikään Akava ole” – lienee ihan osuva, mutta äärivasemmistosta puhuminen on sikäli johdattelevaa, että se tuo mieleen lähinnä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Vallankumouskahvila göteborgilaisittain

Lapsia, vanhempia ja huoltajia

8.3.20179.5.2026 Lukuaika: 3 minuuttia

Kenen etu on kieltää moniavioisuus? Teksti Linda Nyholm Kuva Ninni Kairisalo ”Kahden vaimon henkilökohtaiset olosuhteet [– –] sekä ’lapsien paras’ etu eivät painaneet enemmän kun yhteiskunnan tarve rajoittaa moniavioisuutta.” Näin lausui joulukuussa 2016 Ruotsin korkein ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomioistuin. Ennakkopäätös kieltää jatkossa moniavioisten perheiden yhdistämisen. Ennen päätöstä Ruotsi oli vastaanottanut satoja moniavioisten perheiden yhdistämisanomuksia. Tuomioistuimen päätös koski Ruotsista 2014 oleskeluluvan saaneen syyrialaisen miehen kahden vaimon ja heidän lastensa perheenyhdistämisanomusta. Vaimot olivat vedonneet oikeuteen perheenyhdistämisestä sillä perusteella, että tämä on ’’lapsien parhaaksi eduksi’’. Tuomioistuin myönsi lapsille perheenyhdistämisen, mutta vaimoilta se kiellettiin. Oikeus vetosi EU:n ihmisoikeusneuvoston säädöksiin moniavioisuuden kieltämisestä. Yhteiskunnan palava halu tuomita

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Lapsia, vanhempia ja huoltajia

Pää kasaan pelaamalla

7.3.2017 Lukuaika: 6 minuuttia

Onko ihmiskunnalla toivoa siinä vaiheessa, kun tarvitsemme sovelluksen muistuttamaan meitä hengittämisestä. Teksti Suvi Auvinen Kuva Annika Pitkänen Aamuyön tunnit kahden ja viiden välillä ovat kenties vuorokauden haurain hetki. Katson kelloa. Se on 2.24. Sydämeni hakkaa, kämmeneni hikoavat eikä hengitys kulje. Olen herännyt tähän oloon viimeisen kolmen viikon aikana lähes joka yö, enkä ole yksin. Stressioireiden ilmeneminen on yksilöllistä, mutta vuosien myötä olen alkanut kuulla yhä useammalta ihmiseltä ympärilläni vastaavia kokemuksia. Elämä vie meiltä luulot ja herättää kesken unen murehtimaan töitä, ihmissuhteita ja maailman tilaa. Kurotan kohti tyynyni vieressä olevaa puhelinta ja hengitän syvään. Tarvitsen Andyn rauhoittavaa ääntä. Mindfulness ja tietoinen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pää kasaan pelaamalla

Halpatuotantoa helvetistä

6.3.201713.5.2026 Lukuaika: 4 minuuttia

Machines on rehellinen reportaasi ihmiskoneista. Mies tökkii valtavan tulipesän liekkejä pitkällä metallitangolla. Miten ihmeessä koko tehdas ei syty palamaan? Kipinäpilvien kuumuus ulottuu katsojaan asti. Intialaisesta kangasvärjäämöstä Suratin tehdasalueella kertovan dokumenttielokuvan Machines alkuminuuteilla ymmärtää tapahtumapaikan olemuksen. Nyt ollaan helvetissä. Tehdasta ei tuo katsojan ympärille pelkästään kuva: alati jymisevä ääniraita tekee kokemuksesta vielä armottomamman. Selittelyn sijaan Machines pakottaa meidät mukavissa teattereiden tuoleissa istuvat, luonnonvarojen ja halpatyövoiman kerskakuluttajat syventymään edes pieneksi hetkeksi totuuksien lähteille. Tammikuussa Machines voitti Sundance-festivaaleilla dokumenttisarjan pääpalkinnon. Helmikuun alussa se avasi dokumenttielokuvan teemapäivät modernin taiteen museossa MoMassa New Yorkissa. Tämä intialais-yhdysvaltalaisen Rahul Jainin (s. 1991) esikoiselokuva on nyt Suomessakin teatteriohjelmistossa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Halpatuotantoa helvetistä

Harhateiden alussa

3.3.2017 Lukuaika: 2 minuuttia

Politiikassa on useita termejä järjestelmälle, jossa yksi henkilö määrää ja muut saavat toimia vain johtajan asettamissa puitteissa: absoluuttinen monarkia, diktatuuri, totalitarismi. Tiedotusvälineiden saralla sille on omalaatuinen nimi: vapaa media. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström teroitti joulukuun Voimassa, että ”yksi hyvän lehdistönvapaustilanteemme syy” on se, että päätoimittaja tekee yksin päätökset. Hän varoitti, että keskustelu vapaudesta ”menee harhateille, jos luullaan että yksittäiset toimittajat saavat päättää linjauksista”. Helmikuussa päätoimittajien yhdistys PTY jatkoi samaa rataa julkilausumalla, joka painotti päätoimittajan yksiselitteistä valtaa, ilmeisesti tukeakseen poliittisesta sensuurista kiinni jäänyttä Atte Jääskeläistä. PTY esitti, että jos päätoimittajalla ei olisi täydellistä valtaa, niin ”yksittäiset toimittajat voisivat julkaista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Harhateiden alussa

Sateenkaaren sisällä

2.3.20179.5.2026 Lukuaika: 4 minuuttia

Sateenkaarilipun eri värit kuvaavat HLBTQ-yhteisön moninaisuutta. Lipun suunnitteli sanfranciscolainen taiteilija Gilbert Baker queer-yhteisön pyynnöstä. Ensimmäisen kerran se liehui Pride-paraatissa 1978. Tarina kertoo, että Baker inspiroitui Judy Garlandin laulamasta ”Over the Rainbow” -kappaleesta. Ensimmäisiin homoikoneihin kuulunut Garland kuoli vain kaksi päivää Stonewallin mellakoiden jälkeen kesäkuussa 1969. Stonewallin mellakat saivat alkunsa, kun poliisi teki New Yorkissa ratsian queer-väen suosimaan Stonewall Inn -ravintolaan, ja väki nousi poliisia vastaan. Tapahtumat käynnistivät queer-oikeuksien liikkeen. Mellakoiden alkamisen muistopäivänä 28. kesäkuuta 1970 marssittiin New Yorkissa ja Los Angelesissa ensimmäisen kerran Pride-hengessä. Pride pidetään monessa kaupungissa vieläkin kesäkuun lopun tienoilla. Alkuperäisessä lipussa oli kahdeksan raitaa nykyisen kuuden asemasta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sateenkaaren sisällä

Hän on hen

2.3.20179.5.2026 Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 9 minuuttia

”Olen varttunut Taalintehtaalla, joka on Kemiönsaarella eli tunnin ajomatkan päässä etelään Turusta. Siellä on kolme pikku kylää, joista Taalintehdas on yksi. Ja Taalintehtaan ulkopuolella on vielä pieni saari kahden sillan takana. Sen nimi on Kyläsaari. Siellä minä ja 70 muuta tyyppiä asuttiin. Kaikki, jotka millään tavalla poikkesivat muista, joutuivat heti oman ryhmänsä edustajiksi. Olin perhepäivähoidossa, ja siellä oli yksi tummaihoinen poika. Muistan, että koko kylä puhui siitä, että se on nyt se n-sana. Oli suuri järkytys, että joku oli adoptoinut mustan pojan. Sitä havahtui siihen, että jos olet erilainen, niin olet myös automaattisesti tyrkyllä. Me matkusteltiin aika paljon, kun olin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Hän on hen

Elisabet & Winston

1.3.20179.5.2026 Lukuaika: 2 minuuttia

The Crown on draamallisesti yhteiskunnallisten televisiosarjojen aatelia. Peter Morganin Netflixille luoma The Crown -tv-sarja (2016) piirtää näkyviin perinteisen monarkian ja nykyaikaisen parlamentarismin välisen jännitteen. Elisabet II:n hallitsijakauden alkuun, vuoteen 1952 sijoittuva tuotanto jatkaa myös Tom Hooperin Kuninkaan puheen (2010) arkirealistisella tiellä kuvatessaan, miten vähän kadehdittava on kuninkaallisten elämä institutionaalisten vaatimusten ja julkisuuden valokeilan kohteena. Sarjan taustalla vaikuttaa myös Morganin ja ohjaaja Stephen Frearsin aiemman yhteistyön kautta toteutunut The Queen (2002). Siinä Helen Mirrenin esittämä ikääntynyt Elisabet ei kultaisesta häkistään käsin pysty ymmärtämään, miten prinsessa Dianan kova kohtalo koettiin hovin ulkopuolella. The Crown taas osoittaa, miten tämä tapahtumasarja on samalla jatkumolla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Elisabet & Winston