Tekijä: Voima

Kotisivu
https://voima.fi

Kirjoittanut: Voima

Undergroundkulttuuria vallan linnakkeilla

Lukuaika: 5 minuuttia

ICA kiehtoo heitä, joilla ei ole asiaa eliitin edustusklubeille. Kuvat Iida Simes & arkistokuvia Lontoon keskustaa halkoo viistoon The Mall -katu. Entisen siirtomaavallan jähmeimmät peruspilarit ovat sen kulmilla. The Mallin lounaispäässä on Buckinghamin palatsi, jossa Englannin hallitsijat ovat asuneet kuningatar ­Viktoriasta lähtien. Kadun eteläpuolella St. James Parkin takana sijaitsevat parlamentin ala- ja ylähuoneet, ­Winston Churchillin päämaja ja pääministereiden kuuluisa kotiosoite ­Downing Street 10. Koillispäässä ovat Kansallisgalleria, sotasankari Nelsonin patsas ja Trafalgarin aukio – sillä on radikaalikin menneisyytensä, sillä vuonna 1961 siellä vangittiin ydinaseita vastaan mieltä osoittanut 89-vuotias filosofi Bertrand Russell. Vielä viime vuosisadalla myös Britannian suurimpien sanomalehtien toimitusten talot sijaitsivat

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Undergroundkulttuuria vallan linnakkeilla

Juhlittu koulu on julmuuden resepti

Lukuaika: 3 minuuttia

Jos koululaisten ja opiskelijoiden omat halut, tunteet ja tarpeet otettaisiin vakavasti, koko järjestelmä luhistuisi. Teksti Lauri Punamäki & Pontus Purokuru Kuva Annika Pitkänen Koko 2000-luvun ajan mediassa ja kasvatuspiireissä on juhlittu koululaitoksen menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Esimerkiksi Pasi Sahlberg vyöryttää kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina (2015) valtavan määrän tilastoaineistoa PISA-tuloksista ja oppilaiden korkeasta osaamistasosta. Tilastovetoinen juhliminen on tuntunut erikoiselta. Sillä ei ole ollut mitään tekemistä koulukokemusten kanssa; kyselyiden mukaan kouluviihtyvyys on Suomessa matalalla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Sahlberg mainitsee kirjassaan ohimennen, että TIMSS- ja PISA-tutkimusten mukaan ”suomalaisten oppilaiden motivaatio ja sitoutuminen koulunkäyntiin ovat huolestuttavan alhaisia”. Suomen Akatemian rahoittama Mind the Gap

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Juhlittu koulu on julmuuden resepti

Pakolaisia majoittanut Libanon jäi yksin

Lukuaika: 4 minuuttia

Libanonilaistutkija penää länneltä lisää tukea pakolaisista huolehtiville köyhille maille. Hänen mukaansa uhkana on muuten radikalisaatio. Libanonin turvallisuusviranomaisten otteet pakolaisia kohtaan ovat herättäneet kritiikkiä. Teksti Sanna Raita-Aho Kuva Milja Rämö Libanonin pääkaupunkia Beirutia on usein tituleerattu Lähi-idän Pariisiksi. Kaupungin kaduilla kävelee trendikkäästi pukeutuneita nuoria. Se on täynnä kahviloita, tori­kauppiaita – ja autoja, jotka usein ruuhkauttavat kapeat kadut. Kaupungissa vallitsee nyt pintapuolinen rauha, mutta Beirut on nähnyt viime vuosikymmeninä paljon raakuuksia – kuten 15 vuotta kestäneen sisällissodan. Lisäksi kaupunki on kantanut useiden muiden maiden sotien seuraukset. Maahan on saapunut suuri määrä pakolaisia naapurimaista. Libanon on pinta-alaltaan vain 1/33 Suomesta, ja pienessä maassa

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pakolaisia majoittanut Libanon jäi yksin

Meiltä meille

Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 8 minuuttia

Kun Helsingin Kallio herää viikon viimeiseen arkipäivään, Koko Hubaralla ja Caroline Suinnerilla on aikaa katsoa eteen- ja taaksepäin. Nyt kannattaa olla tarkkana, koska historia tapahtuu tässä hetkessä eikä eilen. Takana on hektisten päivien sarja, joka on jatkunut viikkoja, kuukausia. Hubara on antanut haastatteluja liukuhihnalta, kun Ruskeat Tytöt -esseekokoelma tuli ulos maaliskuussa. Kirjan kanssa samaa nimeä kantaa Suomen ensimmäinen meiltä meille -verkkomedia. Maaliskuussa auennut Rus­keat Tytöt on pitänyt Hubaran lisäksi kiireisenä Suinnerin ja koko työryhmän. ”Kun aamulla herää, ei ole tarttenut miettiä, mitä sitä tekisi”, Hubara sanoo. Ennen kuin jatketaan siitä, mitä Hubara, Suinner ja 30-päinen jengi heidän kanssaan tekee, palataan

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Meiltä meille

Olemme kaikki Israel

Lukuaika: 2 minuuttia

”Hallituksen mukaan meidän pitäisi kunnioittaa juutalaisuutta, mutta juutalaisuus ei kunnioita meitä. Juutalaisuus haluaa hallita ja tähtää länsimaisen sivistyksen tuhoon. [– –] Meillä Saksassa ei ole enää varaa juutalaisuuteen. Haluan, että Talmud kielletään. Meidän täytyy lopettaa Saksan juutalaistuminen. Ei enää synagogia, ei enää juutalaisia kouluja, ei enää rabbeja.” Tässä yhdistetyt kaksi sitaattia eivät ole 1930-luvun Saksasta vaan 2000-luvun Alankomaista. Niissä on vaihdettu maa ja korvattu islam juutalaisuudella. Lausunnot eivät ole mitättömiltä nettihäiriköiltä vaan Geert Wildersiltä, jonka johtama Vapauspuolue nousi maaliskuussa Alankomaiden toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Hän ei ole yksin: kuumeiset teoriat muslimien tulvaan uppoavasta lännestä ovat osa Suomenkin eduskunta­politiikkaa. Wilders on näyttänyt,

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Olemme kaikki Israel

Reunahuomioita taloudesta ja ihmisten liikkeestä

Lukuaika: 2 minuuttia

Saksalaisessa maahanmuuttokeskustelussa termillä ”talouspakolainen” viitataan negatiivisesti siirtolaisiin, jotka hakevat maasta turvapaikkaa, mutta joita ei kotimaassaan uhkaa ”poliittinen” vaino. Heidän motiivinsa ovat ”taloudellisia”, eli he ovat lähteneet parantaakseen omia elinolosuhteitaan. Annetaan ymmärtää, että ”talouspakolaiset” ovat turvapaikkajärjestelmän ”väärinkäyttäjiä”. Puheentapa on harhaanjohtava. Ensinnäkin useimmille EU:n ulkopuolelta tuleville turvapaikkahakemus on 1970-luvulta lähtien ollut perheenyhdistämisen ohella lähes ainoa keino laillistaa oleskelu Saksassa. Tämän unohtaa usein myös vasemmisto, joka vaatii ”talou­dellisten” syiden kuten köyhyyden tunnustamista turvapaikkaperusteena. Yleinen ja yhtäläinen liikkumisen oikeus sivuutetaan, kuten eurooppalaisessa, turvapaikka­järjestelmään keskittyneessä siirtolaisuuskeskustelussa on ylipäätään viime vuosina tehty. Toiseksi puheentapa ei selvitä, millaisia ”taloudelliset” lähdön syyt voivat todellisuudessa olla. Vieraillessani ­Senegalissa tammikuussa

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Reunahuomioita taloudesta ja ihmisten liikkeestä

Lerssi on murhaa

Lukuaika: 2 minuuttia

Miksi himoittu ruoka muuttuu valokuvassa ällöttäväksi? Kolme vuotta sitten Marko Ylitalo aloitti projektin työpaikkansa ruokalassa, Helsingin Sanomatalossa. Hän on siitä alkaen kuvannut monien työkaveriensa himoitsemia makkara-annoksia. Teossarja erilaisista rasvassa lilluvista makkaroista sai nimen Visvalerssi. Kuvat ovat saaneet Instagramissa seurakseen lennokkaita saatesanoja: ”Silvottu murhalerssi visvasmegmassa”, ”Murhakimara”, ”Eläin viaton lahdattiin, tehtiin visvasyöpää”. Meno on samaan aikaan hieman osoittelevaa, syyllistävää ja humoristista. Ylitalo itse ei visvalersseihin koske, hän on kasvissyöjä. Sen lisäksi, että valokuvat viestivät ottajansa maailmankuvaa, ne myös venyttävät hänen rooliaan maailmassa. Graafikkona ja toimittajana elantonsa ansaitseva Ylitalo on tuottanut kuvistaan taidenäyttelyn. ”Itse ehkä näkisin nämä kuvat ensisijaisesti aktivismina. Mutta tietenkin ne

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lerssi on murhaa

Historia on nyt

Lukuaika: 3 minuuttia

Season Film Festivalilla nähdään mustien yhdysvaltalaisten tarinoita orjakapinasta James Baldwinin kautta Fergusoniin. Martin Luther King, Malcolm X ja Medgar Evers kuolivat kaikki alle 40-vuotiaina. He menehtyivät salamurhien seurauksena, mutta eläessään heitä yhdisti mustien kansalaisoikeusliike. Kirjailija James Baldwin oli heidän toverinsa ja osallistui samaan taisteluun. Hän tosin piti itseään ensisijaisesti todistajana ja tuntemusten välittäjänä, kuten käy ilmi Raoul Peckin dokumentista I Am Not Your Negro (2016). Elokuva kertoo myös, että FBI oli asiasta eri mieltä. Virastolla oli mittava kansio ”vaarallisena yksilönä” pitämästään miehestä. Samaan aikaan, 1960-luvulla valkoinen valtaväestö onnitteli mustia näiden aseman paranemisesta. ”­Mikseivät mustat ole optimistisempia? Asiathan paranevat koko ajan”,

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Historia on nyt

Alt er love

Lukuaika: 4 minuuttia

Miksi keski-ikäiset ihmiset ympäri maailman sekoavat norjalaisen nuortensarjan maailmasta? Teksti Suvi Auvinen ”Anna palaa pikku horo.” Norjalaisen nuortendraamasarjan Skamin jakson nimi saa katsojan kohottamaan kulmiaan Yle Areenaa selatessa. Seuraavien jaksojen nimet ovat ”Mikä sinua panettaa?” ja ”Kusettajat tuntee naamasta”. Norjan yleisradio NRK:n sarja on yllättänyt kaikki. Skamista on tullut lyhyessä ajassa ilmiö, joka on tavoittanut paljon alkuperäistä kohdeyleisöään laajemman yleisön. Skam, suomeksi häpeä, on hyvin monella tapaa uusi ja erilainen. Oslolaisten lukiolaisten elämää seuraava sarja tuntuu olevan aikaansa edellä. Se käyttää tuoretta kerrontatapaa ja rikkoo totuttuja muotteja. Kolmella tuotantokaudellaan Skam on pureutunut vaikeisiin kysymyksiin esimerkiksi uskonnosta, seksuaalisuudesta, feminismistä, päihteistä, yksinäisyydestä,

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Alt er love

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
Jatka selausta