Tekijä: Voima

Kotisivu
https://voima.fi

Kirjoittanut: Voima

Superbändin kolmas tuleminen

Lukuaika: 4 minuuttia

Tähtiportti haaveilee tulevaisuudessa esiintymisestä abiristeilyllä. Teksti Johanna Siik Kuva Elina Hiironniemi Tähtiportin kolmas levy Superdepressio valmistui tammikuussa. Jo elokuussa 2015 bändin Facebook-sivulla lueteltiin tulevan, tuolloin toiseksi pitkäsoitoksi ­aiotun levyn kappaleiden nimiä. ”Levy oli noin 70-prosenttisesti valmiina tosi pitkään. Siitä on puuttunut vain se ratkaiseva neljäsosa”, Ilari Larjosto, taiteilijanimeltään Stiletti-Ana, arvioi. ”Aluksi piti tulla tuplalevy eli Eetteri­messu/Superdepressio, mutta se jaettiin kahdeksi”, Vilunki 3000:na paremmin tunnettu Mikko Viljakainen jatkaa. Eetterimessu julkaistiin toisena pitkäsoittona huhtikuussa 2016, ja Superdepressio tulee ulos nyt, reilu vuosi myöhemmin. Superdepressio ei kuulosta kuitenkaan erityisen depressiiviseltä ainakaan haastattelijan korviin, mutta aiempaan tuotantoon verrattuna musiikki on riisutumpaa. ”On se aika

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Superbändin kolmas tuleminen

Supervallan supersankarit

Lukuaika: 2 minuuttia

Helsinkiläinen Night Visions -festivaali tuo Suomeen venäläisen viihdepläjäyksen. Guardiansin julisteessa poseeraa supersankariporukka, joka tuo väistämättä mieleen Guardians of the Galaxyn avaruusseikkailijat. Mitä pidemmälle venäläinen supersankarielokuva etenee, sitä enemmän läntisiä leffaviitteitä tulee mieleen: Robo­cop, X-Men, ­Fantastic Four, Avengers, Mad Max ja niin edelleen. Daniel Shapovalov, yksi Guardiansin tuottajista, vastaa sähköpostitse kysymykseen, mikä elokuvassa sitten on venäläistä. ”Elokuva on täynnä viitteitä venäläiseen kulttuuriin. Yksi supersankareista muuttuu Venäjän kansalliseläimeksi, karhuksi. Mukana on vitsejä ja viitteitä, jotka liittyvät olennaisesti venäläiseen elämäntapaan: mentaliteettiin, borssikeittoon ja niin edelleen.” Shapovalov lisää, että kansallinen elementti ei jää vain pintaraapaisuksi. ”Jokainen supersankareistamme on eri osasta Venäjää, ja jokainen noista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Supervallan supersankarit

Ero kirkastaa elämän suunnan

Lukuaika: 4 minuuttia

Mia Halmeen dokumenttielokuva Joka toinen pari osoittaa, että eron hetkellä totuuksia on yhtä monta kuin kokijoitakin. Teksti Johanna Siik Muistoista se lähti, kristallinkirkkaista. ”Se, miten eronnut ihminen kertoo eron hetkestä, on kuin hän katsoisi valokuvaa. Hän muistaa kaikki yksityiskohdat, värit ja mitä silloin oli päällä”, elokuvaohjaaja Mia Halme kertoo. ”Ilmiö liittyy sokkiin. Siinä elimistömme reagoi niin, että tunnetaso lamaantuu, jotta pystymme ylipäätään toimimaan. Kun tilanne on ohi, voi se palautua juuri noin, tarkkana muistona.” Halmeen uusin dokumentti ­Joka toinen pari on elokuva parisuhteen hajoamisesta. Siinä seurataan ja kuunnellaan kuutta ihmistä, kolmea entistä pariskuntaa, jotka kaikki kertovat oman versionsa tapahtuneesta. ”Yhtäkkiä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ero kirkastaa elämän suunnan

Taiteen objekti ja subjekti

Lukuaika: 3 minuuttia

Elga Sesemann maalaa silmänsä paikalle mustan aukon, Aurora Reinhard pukeutuu silikonimaskiin, ja Pilvi Ojala piiloutuu huulipunan ja pöllönaamarin taakse. Tampereen taide­museossa on näytteillä harvinainen kokoelma suomalaisten naismodernistien töitä. Kun kapuaa portaat ylös toiseen kerrokseen, paraatipaikalla katsojaa haastavat silmillään Ina Colliander (1905–1985), Helmi Kuusi (1913–2000) ja Elga Sesemann (1922–2007). Heidän omakuvistaan on muodostettu sarja. Teoksista vaikuttavin on näyttelyjulisteeseenkin valittu Sesemannin teos. Siinä taiteilijan toisen silmän paikalla voi nähdä dramaattisesti vahvistetun mustan aukon. Työn voi tulkita viestivän aikakausien yli taiteilijan tavasta pohtia sekä omaa taiteilijan katsettaan että sitä katsetta, joka kohdistuu hänen sukupuoleensa taiteen mallina. Sesemann tuntuu jatkavan jälkimmäistä teemaa näyttelyssä olevassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taiteen objekti ja subjekti

Taideinstituutiot uusiksi

Lukuaika: 6 minuuttia

Esitystaiteen talo Mad House syntyi idealismista ja punkhengestä. Teksti Maija Karhunen Kuvat Elina Hiironniemi Helsingin Suvilahti on ollut jo kauan esitystaiteen mekka. Kun alueel­le vuonna 2014 avautui Mad House, Tiivistämössä sijaitseva kokeilevan esitystaiteen talo, sai viime vuodet nousukiitoa elänyt taiteenlaji oman näyttämönsä ja tarvitsemansa rakenteen. Esitystaiteen keskus kuvaa esitystaidetta ”erilaisten esittävän taiteen perinteiden väliseen maastoon syntyneeksi uudeksi taidekentäksi”. Sen juuret löytyvät ainakin nykyteatterista ja performanssista. Notkeus näkyy myös Mad Housen ohjelmistossa. Esitystaiteen lisäksi sinne mahtuu muun muassa performansseja, tanssitaidetta, klubeja, kokeilevia livekonsertteja ja stand upia. Mad House ei ole perinteisin taidetalo. ”Monesti taideinstituutio tai taiteen tuotantotalo rakentuu hitaasti. Esimerkiksi Kiasma

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taideinstituutiot uusiksi

Hymy häpeän jälkeen

Lukuaika: 4 minuuttia

Taiteilija Toni Kitti käsittelee hiv-häpeää pois taiteessaan. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuvat Heli Yli-Räisänen ja Toni Kitti Galleria Lapinlahden sisäänkäynnillä on vinyylinen kynnysmatto, jossa on hymyilevän nuoren miehen kasvokuva. Walk Over Me on taiteilija Toni ­Kitin omakuva, yksi teos hänen näyttelyssään The Persistence Of Plastic. ”Mun yli on kävelty ja päälle paskottu aika paljon milloin mistäkin syystä – koska olen homo, vähän outo, hiv-positiivinen enkä työelämässäkään pärjännyt.” Näyttelyyn tullessaan jokainen kävijä joutuu ensimmäisenä kävelemään Kitin yli ja kysymään itseltään: mikä oikeuttaa tallomaan toisen ja tahrimaan tämän elämänilon? The Persistence Of Plastic -näyttely on entisessä mielisairaalassa Helsingin Lapinlahdessa. Mielisairaalaan tai hautausmaalle Kitti

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Hymy häpeän jälkeen

Huutia huuhaalle

Lukuaika: 4 minuuttia

Ammattilaiset selvittävät faktoja ruokamyyttien takana. Teksti Suvi Auvinen Kuva Ninni Kairisalo ”Geenimuuntelukeskustelu ihan koko­nai­suu­des­saan on täynnä uskomuksia”, kertoo Leena Putkonen. Hän on laillistettu ravitsemusterapeutti, joka on kirjoittanut yhdessä Mari Koistisen kanssa kirjan Ruokamysteerit. Koistinen on kuluttajuuteen erikoistunut maatalous-metsätieteiden maisteri. ”Minä muutin ihan täysin kantani geenimuuntelusta tutkittuani aihetta. Mari yritti sanoa, että et kyllä todellakaan kirjoita tästä, että sitä mehiläispesää ei kannata sohaista”, Putkonen jatkaa. Ruokamysteerejä pohditaan paitsi kirjassa myös kirjoittajakaksikon samannimisessä blogissa, ja geenimuuntelu on yksi aiheista, joihin Putkonen ja Koistinen törmäävät usein. ”Keskustelussa geenimuuntelusta pitäisi eritellä, mistä puhutaan. Sieltä pitäisi nostaa erikseen teknologia, suuryritykset ja terveysvaikutukset”, Putkonen toteaa. ”Se

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Huutia huuhaalle

Taidetyö on prekaaria työtä

Lukuaika: 2 minuuttia

Maaliskuussa julkaistussa Taiteen ja kulttuurin baro­metrissa suomalaiset taiteilijajärjestöt vaativat yksimielisesti lisää apurahoja taiteilijoille. Kyselyyn vastanneet taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenet lähettävät viestinsä Taiken kautta valtion suuntaan, mikä selittää painotuksen. Julkaisuun nostetuissa anonyymeissä avovastauksissa näkyy kuitenkin myös toisenlaista ajattelua: ”Perustulo ratkaisisi huomattavan ongelmavyyhdin. Mutta se, että taide käsitetään edelleen muusta työstä erillisenä viihdykkeenä, on iso ongelma.” Juuri näin. Taiteen hyvinvointivaikutuksia koskevan puheen yleistyttyä sen yhteiskunnallisen autonomian vaatimisesta on tullut vaikeaa. Nyt käytössä on kiertotie, joka painottaa taidetyön erityisyyttä, ja tämän kontrollimekanismina toimii ”korkea laatu”. Asiaa voi kuitenkin katsoa toisinkin. Taiteilijoiden kokemat ongelmat ovat todellisia, mutta prekarisaation vaikutukset ovat samankaltaisia muuallakin. Palkaton työ on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taidetyö on prekaaria työtä

Valtion rahoittama vallankumous

Lukuaika: 5 minuuttia

2000-luvun säädyt kokoontuvat Porvooseen Tulevaisuuden valtiopäiville. Teksti Suvi Auvinen Kuva Annika Pitkänen ”Nykyisen poliittisen järjestelmän sisällä radikaalien muutosten tekeminen on tosi vaikeaa. Ei pystytä tekemään suuria uudistuksia, kuten pitäisi, ja päätöksentekokyky on huono”, toteaa toimittaja ja viestintäyrittäjä Ville Blåfield. ”Edustuksellinen demokratia ei ole edustuksellista, jos mä en koe, että mikään puolueista kuvaa mun arvomaailmaa tai elämänpiiriä.” Blåfield ja aiemmin kokoomuksen puoluesihteerinä toiminut, sittemmin viestintä­toimisto Ellun kanojen toimitusjohtajaksi siirtynyt Taru Tujunen ovat lähteneet etsimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. ”Me esitämme kysymyksen, onko tämä systeemi edustava tai kuinka edustava puoluekartta on nykysuomalaisille. Ajatuksemme ei ehkä ole niin radikaali, että kansanedustajalaitos on heitettävä romukoppaan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Valtion rahoittama vallankumous

Undergroundkulttuuria vallan linnakkeilla

Lukuaika: 5 minuuttia

ICA kiehtoo heitä, joilla ei ole asiaa eliitin edustusklubeille. Kuvat Iida Simes & arkistokuvia Lontoon keskustaa halkoo viistoon The Mall -katu. Entisen siirtomaavallan jähmeimmät peruspilarit ovat sen kulmilla. The Mallin lounaispäässä on Buckinghamin palatsi, jossa Englannin hallitsijat ovat asuneet kuningatar ­Viktoriasta lähtien. Kadun eteläpuolella St. James Parkin takana sijaitsevat parlamentin ala- ja ylähuoneet, ­Winston Churchillin päämaja ja pääministereiden kuuluisa kotiosoite ­Downing Street 10. Koillispäässä ovat Kansallisgalleria, sotasankari Nelsonin patsas ja Trafalgarin aukio – sillä on radikaalikin menneisyytensä, sillä vuonna 1961 siellä vangittiin ydinaseita vastaan mieltä osoittanut 89-vuotias filosofi Bertrand Russell. Vielä viime vuosisadalla myös Britannian suurimpien sanomalehtien toimitusten talot sijaitsivat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Undergroundkulttuuria vallan linnakkeilla

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta