Elisabet & Winston

The Crown on draamallisesti yhteiskunnallisten televisiosarjojen aatelia. Peter Morganin Netflixille luoma The Crown -tv-sarja (2016) piirtää näkyviin perinteisen monarkian ja nykyaikaisen parlamentarismin välisen jännitteen. Elisabet II:n hallitsijakauden alkuun, vuoteen 1952 sijoittuva tuotanto jatkaa myös Tom Hooperin Kuninkaan puheen (2010) arkirealistisella tiellä kuvatessaan, miten vähän kadehdittava on kuninkaallisten elämä institutionaalisten vaatimusten ja julkisuuden valokeilan kohteena. Sarjan taustalla vaikuttaa myös Morganin ja ohjaaja Stephen Frearsin aiemman yhteistyön kautta toteutunut The Queen (2002). Siinä Helen Mirrenin esittämä ikääntynyt Elisabet ei kultaisesta häkistään käsin pysty ymmärtämään, miten prinsessa Dianan kova kohtalo koettiin hovin ulkopuolella. The Crown taas osoittaa, miten tämä tapahtumasarja on samalla jatkumolla

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Elisabet & Winston

Piikki mu$abisneksen lihassa

Radioiden soittolistat ovat oopiumia kansalle. Julma Henri haluasi listoille myös spägää. Kuvat Elina Hiironniemi Soittolistat ovat vallanneet radioaallot. Kaikki eivät pidä kehityksestä tai siitä, kuinka listat täytetään. ”Jos katsot läpi kaupallisten radiokanavien soittolistat, niin ei siellä ole pienlevy-yhtiöiden artisteja. Sun täytyy päästä sisään monopolijärjestelmään.” Räppäri Julma Henri ei ole urallaan pyrkinyt miellyttämään suurta yleisöä, mutta silti oma paikka ja yleisö on löytynyt. Vaikka elo soittolistojen ulkopuolella on hyvää, ovat niiden edustamat ongelmat mielessä. ”Soittolistat määrittävät sen, mitä ihmiset kuulevat, ja mitä enemmän jotain toistetaan, sitä suositumpi siitä tulee ja sitä enemmän sitä soitetaan.” Häntäänsä syövä käärme ei ole kaikkien näkemys

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Piikki mu$abisneksen lihassa

Graafista kirjallisuutta

Johannes Ekholmin esikoisromaani ei ole esikoinen, eikä sen kertoja halua olla kertoja. Kuva Elina Hiironniemi Rakkaus niinku -kirjan vaaleanpunainen olemus huutaa ristiriitaa Alvar Aallon funktionaalista estetiikkaa edustavassa kahvilassa. Kansien visuaalisen hälyn keskellä fontitkin ovat liki lukukelvottomia. Teoksen kirjoittanut Johannes Ekholm on aiemmin toimittanut kirjan graafisesta suunnittelusta, mutta ulkoasusta vastaavat nyt muut. ”GRMMXI-kollektiivi haluaa rikkoa esteettistä järjestystä ja tutkia ’tahallista rumuutta’ ja ’heikkoa esittämistä’. Antamani briiffi tiimille oli, että ulkoasun pitäisi olla ’tyttömäinen’ ja sellainen, ettei se voisi olla Jörn Donnerin kirjan kansi”, selittää Ekholm. Kannet vastaavat kirjan sisältöä. Tarjolla on erilaisilla typografioilla ladottuja dialogeja. Osassa niistä kirjan kolmekymppinen päähenkilö Joona

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Graafista kirjallisuutta

Putin-kriitikon paluu

Aleksei Gaskarov ei näytä iloiselta. Se on ymmärrettävää, onhan hän istunut vuosia vankilassa näkemättä juurikaan läheisiään ja pystymättä käymään poliittisissa tai muissakaan tapahtumissa. Olemme Pakkasukko Putinia vastaan -tapahtumassa, joka esittelee venäläisiä ruohonjuuritason poliittisia projekteja. Gaskarov on tullut Helsinkiin kertoakseen vankilatuomiostaan ja siihen johtaneesta poliittisesta toiminnastaan. Gaskarov sai tuomion mellakoinnista ja poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta toukokuussa 2012 järjestetyssä, Vladimir Putinin vastaisessa protestissa Bolotnaja-aukiolla. Hän kieltää syytökset ja sanoo, ettei tehnyt mitään sellaista, jota voisi kutsua mellakoinniksi, mutta tarttui poliisiin näiden yrittäessä ottaa mielenosoittajia kiinni. ”Ihmiset yrittivät suojella toisiaan. Poliisi tekee paljon pahempia asioita.” Mellakkapoliisi pahoinpiteli Gaskarovia mielenosoituksessa. ”Poliisi halusi näyttää, ettei sillä

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Putin-kriitikon paluu

Enemmän kuin kauniita kuvia

Dokumentaristi Jouni Hiltunen teki elokuvamuotoisen vastapalveluksen Suomenlahdelle. Sakeassa vihreässä vedessä lilluu joukko hyytelömäisiä meduusoja epämääräisten hiutaleiden keskellä. Pohjalla, ruohikkomaisessa kasvillisuudessa makaa tyhjä lonkerotölkki. Tämä on kuvaa Suomenlahden pohjalta. Viime vuosikymmenten ajan merialue on toiminut Suomen, Venäjän ja Viron maatalous- ja öljyteollisuuden jätelaarina. Sinne on kipattu niin paljon typpeä ja fosforia sisältävää jätettä, että meri on rehevöitynyt ja arvioitu maailman saastuneimmaksi merialueeksi. Olosuhteisiin sopeutuvat meduusat porskuttavat eteenpäin, mutta monen muun lajin säilyminen ja hyvinvointi on vaakalaudalla. Jouni Hiltunen muistaa ajan, jolloin Suomenlahden pintaa eivät poikkeuksetta koristaneet sinilevälautat ja satunnaiset pintaan nousseet roskat. Hän vietti suuren osan lapsuuden kesistään meren äärellä ja

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Enemmän kuin kauniita kuvia

Luurangot päivänvalossa Ranskassa

Sarjakuvataide katsoo menneisyyteen nykyajan ihmistä puhutellen. Vuoden 1974 tammikuusta lähtien koko maailman sarjakuvakeskukseksi on muodostunut pieni kaupunki keskellä Ranskaa. Angoulême, jota suomalaiset kävijät myös Ankkalinnaksi kutsuvat, sijaitsee korkealla kukkulalla, josta se hallitsee Charenten vehreitä laaksoja. Sen historiallinen linnamainen keskusta pikkukauppoineen ja kahviloineen muistuttaa Suomenlinnan ja Porvoon valtavaa rakkauslasta. Festivaalien aikaan pikkuruisessa kaupungissa hengaa käsittämättömät 200 000 kävijää. Festivaaleilla järjestetään näyttelyitä, esitellään ja myydään uutta ja vanhaa, keskustellaan ja keskustellaan loputtomasti ja niin, että festaritilojen sulkeuduttua juttua jatketaan illallisilla ja öisillä kujilla. Sarjakuva on alati uudistuva ja rajoja rikkova taidemuoto, joka löytää jatkuvasti uusia ilmaisukanavia. Se on jo netissä, blogeissa, Instassa

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Luurangot päivänvalossa Ranskassa

Antakaa latua!

Maastohiihto on vaarassa muuttua yhä harvempien elämykseksi. Teksti Iida Simes Kuvat Elina Hiironniemi ja Iida Simes Keskellä pääkaupunkiseudun keidasta, Keskuspuistossa, sijaitsee salainen nautinnonhaluisten ikänestoreiden ja lapsiperheiden tukikohta, jonne teinit eivät löydä juuri koskaan. Maunulan Maja, Helsingin Latu -järjestön luotsaama pieni punainen mökki, näyttää lastenkirjan kuvitukselta. Tammikuisena viikonloppuna pirtin pitkien pöytien ääressä istuu kahvia ja kuumaa mehua ryystäviä punakoita ulkoilijoita. Vierailijat ovat kovakuntoista väkeä, sillä suurin osa kävijoistä saapuu paikalle metsäpolkuja pitkin – se on helppo päätellä siitä, ettei parkkipaikalla koskaan ole paljon autoja, ei edes saunailtoina. Rauhaisaa tunnelmaa ei pidä aliarvioida. Kantikset ovat tottuneet myös taistelemaan: Muutama vuosi sitten kaupungin

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Antakaa latua!

Miten diktaattori syrjäytetään?

Valta vaihtui Gambiassa, kun 22 vuotta maata hallinnut diktaattori Yahya Jammeh taipui demokratian edessä. Teksti ja kuvat Silja Kanerva ”Freedom, freedom, freedom!” väkijoukko huutaa Gambian presidentinlinnan edustalla. Uskaliaimmat kansalaiset ovat rohkaistuneet kadulle vaatimaan entistä presidenttiä Yahya Jammehia poistumaan maasta. Yahya Jammeh hallitsi pientä Länsi-Afrikan maata 22 vuotta diktaattorimaisin ottein. Hänen kyseenalaisiin ansioihinsa kuuluu muun ­muassa toimittajien katoaminen, toisinajattelijoiden vangitseminen, homoseksuaalien uhkaaminen kuolemantuomiolla ja irtautuminen kansainvälisestä rikostuomio­istuimesta. Ainakin 45 000 ihmistä pakeni pääkaupunki Banjulista maaseudulle tai Senegaliin sukulaisten luo. Huolena oli, että Jammeh ei suostuisi lähtemään määräaikana 18. tammikuuta keskiyöllä ja syntyisi sotilaallinen yhteydenotto. Verenvuodatukselta ja väkivallalta kuitenkin säästyttiin. Diplomatia ja

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Miten diktaattori syrjäytetään?

Tankkaa puhtia proteiinista

Proteiini on kasvuainetta lihaksille. Listasimme vinkit, jotka auttavat lisäämään ruokaan helposti kasviproteiinia. Teksti Janica Brander Kuva Ninni Kairisalo Ateriassa pitäisi olla aina proteiinia. Proteiinin puute voi ajaa naposteluun ja ma­keal­la herkutteluun –  jos joku sellaista haluaa väittää – koska kylläisyyden tunne katoaa nopeasti ja verensokeri laskee. Proteiinia kannattaa lisätä tasaisesti jokaiseen ateriaan, jotta et joudu syömään kerralla valtavaa papukasaa. Kun nautit proteiinia pitkin päivää, vatsasi ei kurni eikä vireystasosi notkahtele. Näiden vinkkien avulla ruoasta pitäisi saada tarpeeksi proteiinia lihasten ravinnonsaannin turvaamiseksi. 1. Levitä leivälle paputahnaa Rasvoissa ja vegaanisissa juustoissa on niukasti proteiinia. Leivälle kannattaakin levittää paksu kerros kikherneistä tehtyä hummusta. Kun

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tankkaa puhtia proteiinista

Hyvän tekemisen puolesta

Näyttelijä Kati Outisen matka näytelmäkerhosta suolle. Kuvat Velda Parkkinen ”Ei taiteella ole mitään tehtävää. Luen juuri Valistuksen vuonna 1962 julkaisemaa Lasten runotarta, jossa runous on valjastettu kasvatustehtävän asialle. Se on ahdistavaa. Taiteen olemus on, että kahdesta yleisön edustajasta toinen voi kokea sen puhuttelevana ja toinen ei, ja he ovat molemmat oikeassa”, linjaa Kati Outinen kahvipöydän ääressä ja heiluttelee sanojensa vakuudeksi laastaroitua etusormeaan. Taiteen tekemisessä pitää silti olla eetosta ja itsekunnioitusta. Tämä käy hyvin ilmi Outisen pitkästä urasta. Hänen tapauksessaan tie taiteilijaksi näyttää myös käyneen luontevasti. Kouluaikana Outinen harrasti teatterin ohella balettia, kävi tanssi­teatteri Raatikon tanssitunneilla, askarteli savipajakerhossa sekä soitti nokkahuilua

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Hyvän tekemisen puolesta

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan