Harha vegeilyn vaikeudesta

Teksti Janica Brander Kuva Ninni Kairisalo Sekasyöjän ruokavalio ei muutu hankalaksi ja ilottomaksi, jos hän korvaa osan liha- ja maitotuotteista kasviksilla – päinvastoin. Kasvisruoka on mautonta eikä vie nälkää. En halua tehdä syömisestä hankalaa. Tehotuotanto on ikävää, mutta yksi ihminen ei mahda sille mitään. Olen kuullut nämä perustelut lähes aina, kun puhun eläinperäisen ruoan vähentämisestä. Kymmenen vuotta sitten toistelin niitä itsekin. Nykyään olen sekasyöjä, jonka ruokavalio on muuttunut vuosi vuodelta kasvispainotteisemmaksi. Ennakkoluuloistani huolimatta muutos on ollut helppo, koska olen tehnyt sen hiljalleen. Kasvisruoka on keventänyt omaatuntoani ja ruokalaskujani. Lisäksi syön julmetun paljon herkullisempaa ja monipuolisempaa ruokaa kuin entisessä jauhelihaelämässäni. Lihansyöntiä

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Harha vegeilyn vaikeudesta

Kaukovarjostimesta mediaimplantteihin

Netflixin Black Mirror on parasta mediakritiikkiä aikoihin. Paljon ennen television yleistymistä ja Periscopen keksimistä, George Orwell visioi teoksessaan 1984 (1949) ajatuksen kaukovarjostimesta, jossa yhdistyvät propagandan levittäminen ja kansalaisten online-valvonta. Tietämättä mitään digiajan mahdollisuuksista hän kehitteli myös ideaa uutisten ja histo­rian jatkuvasta editoimisesta poliittisten suhdanteiden mukaan. Michael Radforf ohjasi kirjasta elokuvan sattuvasti vuonna 1984. Vastaavia mediakontrollin teemoja kehitellään lisää esimerkiksi François Truffaut’n Fahrenheit 451:ssa (1966), Terry Gilliamin Brazilissa (1985), Paul Verhoevenin Total Recallissa (1990) ja Wachowskin sisarusten Matrixissa (1999). Mediadystopioiden toinen päälinja liittyy median oman vallankäytön vaaroihin. Esimerkiksi Sidney Lumetin Network (1976) on klassikkosatiiri uutisvälityksen kaupallistumisesta ja tositelevisioitumisesta. Samaa puuta veistelevät

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kaukovarjostimesta mediaimplantteihin

Ei mitään hävettävää

Joskus on pahempiakin päiviä kuin niitä, jolloin tukka on huonosti. Jyväskylän Galleria Ratamon Bad Hair Days -näyttelyn nimen ironia ei jää huomaamatta. Valtakunnallisen Rikki-taideprojektin kautta muotoutuneen valokuvaajakollektiivin näyttelyn teemana ovat mielenterveysongelmat ja normeista poikkeaminen. Mukana on valokuvasarjoja, installaatio- ja videotaidetta. RIKKI-projekti aloitti sarjakuvasta mutta on laajentunut myös muun kuvataiteen puolelle. Mukana on niin taide-alan ammattilaisia kuin aloitteleviakin tekijöitä, yhteensä jo 80 jäsentä. Minna Esantytär, yksi valokuvakollektiivin taiteilijoista, on ollut Rikki-projektin toiminnassa mukana alusta saakka. ”Projektissa mukanaolossa ei ole rajoitteita sen suhteen, mitä on aiemmin tehnyt. Ansioluetteloita ei lueta tai tarkastella meriittejä. Ei ole myöskään välttämätöntä, että mielenterveysongelmista on omakohtaista kokemusta”,

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ei mitään hävettävää

Aatteen hämärään

Vietän kaksi kuukautta Kobessa. Kaupungista etelään taivas ja meri sulautuvat valkoiseksi usvaksi, joka syö horisontin kuin muodoton kuvitelma menneisyydestä, joka ryömii kohti nykyhetkeä. Täällä historia ja päivittäiset tapahtumat näyttäytyvät tutuista kehyksistään irrotettuina. Japanin siirtyessä 1800-luvulla feodalismista moderniin keskushallintoon maan johtajat halusivat tehdä siitä suurvallan länsimaisen mallin mukaisesti. Niinpä he rakensivat nationalismia lisäämällä uskonnon kansallisen hurmoksen kohteeksi kodin ja isänmaan rinnalle. Shintolaisuuden kehittäminen valtionuskonnoksi tarkoitti luonnollisesti myös väärään uskontoon kuuluvien buddhalaisten vainoamista. Tapahtumat eivät kulje aina samaan suuntaan, ja tiessä on monia haaroja. Japanissa, kuten Euroopassa, alkoi 1900-luvun alkupuolella toiveikas aika, joka 30-luvulla romahti fasismiin ja maailmansotaan. Sodissa kuolleista sotilaista on

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Aatteen hämärään

Freud, Marx, Engels & Jung

Maren Aden Isäni Toni Erdmannissa käytännön piloja kylvävä keski-ikäinen musiikinopettaja Winfried (Peter Simonichek) lähtee yllätysvierailulle Bukarestissa yrityskonsultin uraa takovan tyttärensä Ineksen (Sandra Hüller) luo. Heidän etääntynyt suhteensa saa sävyjä, kun Winfriedistä kuoriutuu peruukissa ja tekohampaissa kiusaannuttavia tilanteita tuottava sivupersoona Toni Erdmann. Elokuvan juju on siinä, että sen todellinen päähenkilö on Ines, ja ­Toni Erdmann -hahmon voi ymmärtää Ineksen psyyken sisäisenä kapinallisena, joka kolkuttelee sitä torjuntaa, jonka hän on rakentanut ylikontrolloidun elämänsä eteen. Sigmund Freud saa tosin kyytiä, kun elokuvan nerokkuudessa isän alter ego ei edustakaan yliminää vaan viettipohjaa. Ken Loachin I, Daniel Blaken nimihenkilö on Dave Johnsin esittämä ahkera puuseppä,

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Freud, Marx, Engels & Jung

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan