Neuvostoliiton romahdettua Itämeren maiden rapistuvissa sotilastukikohdissa on myös elämää

Valokuvaaja Pekka Turunen on kuvannut toistakymmentä vuotta kylmän sodan varustautumiskilpailun rapistuvia jäänteitä Itämeren maissa. Neuvostoimperiumin sotilasmahdin 1900-luvun jäljet alkavat haalistua Baltian maissa ja itse Venäjälläkin. Poistuttuaan miehitysjoukot jättivät jälkeensä valtavan tukikohtien saariston. Vasta itsenäistyneillä valtioilla ei ollut mahdollisuutta ottaa näitä lukemattomia alueita hallintaansa, joten ne jäivät oman onnensa nojaan. Siitä, missä kunnossa alueet olivat sotilaiden poistuttua, on ristiriitaista tietoa, eikä alueita tiettävästi dokumentoitu tuossa vaiheessa. Miehittäjillä oli tuskin kiinnostusta loppusiivoukseen, joten alueiden maaperä lienee myrkkyjä täynnä. Mutta aiheuttivatko niin sanotut termiitit lopullisen tuhon tyhjilleen ja vartioimatta jääneille tukikohdille? Itsenäistyneiden Baltian maiden asukkaat kun päättivät hyödyntää omiin tarpeisiinsa kaiken käyttökelpoisen tai

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Neuvostoliiton romahdettua Itämeren maiden rapistuvissa sotilastukikohdissa on myös elämää

Valokuvauskilpailu suomalaisesta aktivismista

Olitko paikalla, kun taloja vallattiin tai kun kudottiin sivareille sukkia? Otitko kuvan edellisestä aktivistitempauksesta johon osallistuit? Osallistu Voiman valokuvauskilpailuun suomalaisesta aktivismista!

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Valokuvauskilpailu suomalaisesta aktivismista

James Nachtweyn ravistelevat muistutukset Tallinnan Fotografiskassa

Yhdysvaltalainen James Nachtwey (s. 1948) on maailman arvostetuimpia  sotakuvaajia ja kuvajournalisteja. Tallinnan valokuvataiteen museossa Fotografiskassa on näytillä Nachtweyn itsensä valikoima kuvakavalkadi Memoria, joka luotaa katsauksen hänen uraansa 1980-luvulta lähes viime aikoihin. Nachtwey kertoo esittelyvideolla, miten hänelle tärkeää on työskennellä vaikeiden ja monimutkaistenkin tapahtumien todistajana. Häntä motivoi erityisesti näkökulman siirtäminen joukoista tai tilastoista ihmisen tasolle. Nachtweyn kuvat saavat katsojan ymmärtämään, että etäisesti uutisotsikoissa näkyneet asiat todellakin tapahtuvat jollekulle inhimilliselle olennolle. Nachtweyn työ on vaarallista, ja hän itsekin hämmästelee miten ihmeessä hän on edelleen hengissä. Vahingoittumattomana hän ei ole säilynyt, vaan hän on joutunut sairaalahoitoon monesti loukkaannuttuaan työssään sotatantereilla. Kymmenille hänen kollegoilleen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from James Nachtweyn ravistelevat muistutukset Tallinnan Fotografiskassa

Ei mitään hävettävää

Joskus on pahempiakin päiviä kuin niitä, jolloin tukka on huonosti. Jyväskylän Galleria Ratamon Bad Hair Days -näyttelyn nimen ironia ei jää huomaamatta. Valtakunnallisen Rikki-taideprojektin kautta muotoutuneen valokuvaajakollektiivin näyttelyn teemana ovat mielenterveysongelmat ja normeista poikkeaminen. Mukana on valokuvasarjoja, installaatio- ja videotaidetta. RIKKI-projekti aloitti sarjakuvasta mutta on laajentunut myös muun kuvataiteen puolelle. Mukana on niin taide-alan ammattilaisia kuin aloitteleviakin tekijöitä, yhteensä jo 80 jäsentä. Minna Esantytär, yksi valokuvakollektiivin taiteilijoista, on ollut Rikki-projektin toiminnassa mukana alusta saakka. ”Projektissa mukanaolossa ei ole rajoitteita sen suhteen, mitä on aiemmin tehnyt. Ansioluetteloita ei lueta tai tarkastella meriittejä. Ei ole myöskään välttämätöntä, että mielenterveysongelmista on omakohtaista kokemusta”,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ei mitään hävettävää

Beatnikkien perintöä jatkamassa

Alec Sothin mykistävät valokuvat kertovat vieraammasta amerikkalaisuudesta. 1950-luvun beat-kirjailijat kuvasivat sodan jälkeisen amerikkalaisuuden kulttuurista maanjäristystä. Se näkyi esimerkiksi perherakenteen, seksuaali­normien, päihdevalikoiminen sekä kirjallisuuden ja musiikin ilmaisumuotojen särmäytymisenä. Toisin kuin heitä seuranneilla hipeillä, beatnikien sukupolvikapina ei ollut luonteeltaan ensisijassa todellisuuspakoista vaan enemmän valtakulttuurista vieraantumisen innostunutta tunnistamista. Allen Gingsbergin proosaruno Huuto (1956) antoi äänen sovinnaisuuden takana soiville riitasoinnulle, ja Jack Kerouacin Matkalla (1957) keskittyi herännyttä toiseutta ilmentävän vaelluselämäntavan kuvaukseen. Kerouac onnistui samalla tavoittamaan yleensä kaunokirjallisuuden kohteena sivuun jääneen arkisen amerikkalaisuuden nihkeät motellit, sotkuiset takapihat ja kuluneet kengänpohjat. Donald Trumpin tuore valinta Yhdysvaltain presidentiksi palautti pintaan ajatuksen siitä, että USA:n julkikulissin takana on tyystin toisenlainen, etenkin Euroopassa vieraaksi jäänyt

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Beatnikkien perintöä jatkamassa

Kamera peilinä

Meeri Koutaniemen kuvat vaikuttavat seinältäkin käsin. Kuopion Kuninkaankadulla, Minna Canthin vanhaa koti­taloa vastapäätä sijaitsee VB-valokuvakeskus. Se on saanut nimensä samassa talossa 1894–1927 aikalaisiaan kuvanneen Victor Barsokevitschin (1863–1933) mukaan. Talon seinälaatassa pitäisi oikeas­taan lukea AS/VB-valokuvakeskus, koska valokuvaamo päätyi Victorille hänen mentyään naimisiin sen alunperin 27-vuotiaana perustaneen Adéle Sallinin (1857–1944) kanssa. Epäoikeudenmukaisuutta ei vähennä se, että kun Barsokevitschin uran 70 000 lasinegatiivia ovat nykyään tallennettu Kuo­pion kulttuurihistorialliseen museoon, Sallinin ottamat kuvat ovat kadonneet historian hämärään. Syyskuisena lauantaiaamupäivänä näyttelytilossa on ruuhkaa. Tarjolla on Meeri Koutaniemen eri mantereilta ottamista valokuvista koottu kokonaisuus. Näyttelyn ensimmäisessä huoneessa namibialaisen herero-­heimon jäsenet osoittavat kunnioitustaan 1900-­luvun alun kansanmurhassa kuolleille

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kamera peilinä

Rock vastaan rasismi!

Mustavalkoisista valokuvista vyöryy läpi huutoa, naurua, hälinää ja rockia. Englantilaisen Syd Sheltonin valokuva­näyttely Rock Against Racism on vallannut Galleria Tiketin seinät, jotka ovat nyt täynnä eloa ja liikettä. Tiivistunnelmaisista tilannekuvista voi nähdä saman kiihkon ja kapinan, oli kyse sitten keikkalavalle yleisön joukosta kiipeävistä punkkareista tai joukon ylle, yleisen vessan katolle nousseesta kansalaisvapausakti­vistista. Rock Against Racism -valokuvanäyttely on ikuistus samannimisestä 70-luvulla syntyneestä rasisminvastaisesta liikkeestä ja sen huikeista keikka- ja festivaalihetkistä. Muusikot halusivat vastustaa näkyvästi rasismia yhteiskunnassa ja musiikkikulttuurissa. Kipinä syttyi muun muassa Eric Claptonin ja väitetysti myös ­David Bowien rasistisista lausunnoista. Tapahtuma kasvoi keikasta festareiksi, ja on sittemmin laajentunut Britan­niasta muualle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Rock vastaan rasismi!

Tervetuloa meille

Kollaasissa valokuvia Palestiinasta.

”Haluaisin näyttää ihmisille muurin. Sitten puutarhan.” (Lolo, 14) Sotilaat kävelevät mäkeä alas. Heillä on visiirilliset kypärät, luotiliivit, aseet, kaikki hampaisiin asti. Näyttävät siltä kuin olisivat taisteluun lähdössä. Kyynelkaasu polttaa hengitysteitä, vaikkei sitä ole ammuttu vasta kuin muutama kranaatillinen. Äänipommit tuntuvat lähinnä käsistä karanneilta typeriltä vitseiltä. Ihan kuin he väkisin yrittäisivät saada vaarantuntua aikaan. Joku on ilmeisesti heittänyt vartiotornia kohti kiven ja tämä on nyt seurausta siitä. Vyötärönmittaiset lapset seisovat kadulla rauhallisina ja ottavat muutaman askeleen taaksepäin sitä mukaa mitä lähemmäksi sotilaat tulevat. ”Jumalauta ette voi olla tosissanne!”, tekee mieli huutaa parikymppisille taistelijoille, kun he kohottavat pyssyjensä piiput ja ryhtyvät ampumaan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tervetuloa meille

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan