Hallituksen leikkaukset ovat kova isku esittäville taiteille.
[…]
Tartto on tänä vuonna yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Osana sen ohjelmaa Eesti Draamateater on tuottanut kaupungin reunalla sijaitsevaan neuvostoaikaiseen vanhaan kampatehtaaseen Hendrik Toomperen ohjaaman Rahamaa-näytelmän. Se kertoo vuonna 2017 paljastuneesta Danske Bankin Viron yksikköön liittyneestä rahanpesuskandaalista, jossa venäläistä hämärärahaa välitettiin eurooppalaisille markkinoille jopa 200 miljardia euroa. Tilaan sovitettuun katsomoon mahtuu 600 hengen yleisö, jonka näkymää hallitsevat liikuteltavat mininäyttämömodulit ja lavan reunaan asemoitu jazz-virtuoosi Maria Faust yhtyeineen. Lavan yläpuolella olevalla valkokankaalla näytetään steadicameilla kuvattua elokuvaversiota tapahtumista. Esityksen alussa toisiinsa lomittuvat tarinan lopun pimeä pankkikonttori ja alun köyhän yksinhuoltajaäidin pikkuasunto Annelinnin työläislähiössä. Jälkimmäisessä käynnissä on päähenkilö Arturin ja hänen kaverinsa Jaanuksen kovaääninen pöytäjääkiekko-ottelu,
[…]
Suuret taideteokset syntyvät sekoituksesta sattumia ja maailmanhistorian myrskyisiä tapahtumia. Tietenkin polttoaineeksi tarvitaan teoksen tekijöiden lahjakkuutta ja hengen paloa. Intohimoa ja angstia. Aloitetaan sattumista. Englantilainen Christopher Isherwood tutustui 1920-luvulla maanmieheensä, runoilija W. H. Audeniin. Heistä tuli sydänystäviä. Vuonna 1929 Auden hengaili Berliinissä perehtymässä silloin vielä hetken ajan vapaamielisen kaupungin sykkeeseen. 25-vuotias Isherwood päätti lähteä kaveria moikkaamaan. Isherwood todisti, miten saksalaiset fasistit tekivät juutalaisista suuren sodan jälkeisen laman syntipukkeja. Yhteiskunnan hajautuminen ja latentti väkivalta oli uuvuttavaa, niinpä Isherwood rentoutui hämärissä baareissa Schönebergin kaupunginosassa. Avoimen eroottinen taide ja seksuaalisten suuntautumisten villi kirjo hurmasivat Isherwoodin. Palattuaan Englantiin Isherwoodin Saksan-visiitin tapahtumat ja ihmiset, etenkin varieteelaulajatar
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Maailma palaa, bileet jatkuu
Voiman teatteritoimittaja Tuomas Rantanen nivoi kuluneen teatterivuoden yhteen.
[…]
Lue lisää… from Teatterivuosi 2023 – sukupuolitetusta väkivallasta kehottomaan kehoon
Bändi on noussut näyttämön reunoja kiertävälle omalle lavalleen jo ennen yleisön asettumista paikoilleen. Cabaret-musikaalin alkaessa yleisö laskeutuu mentaalisesti pikkuhiljaa toiseen taikamaailmaan, kauas jäisen Aurajoen rannalta tai Kouvolan Salpausselänkadulta savuiseen 1920-luvulle berliiniläiseen undergroundklubiin. Tai niin pitäisi olla. Sinänsä ankeaa, että esiripun nostamisen ja valojen himmentämisen sijaan maailmojen siirtymästä kertoo nykyään kuulutus vaatien panemaan puhelimet pois päältä ja olemaan kuvaamatta esitystä. Mutta ajat ovat aikoja, ja tyhmää yleisöä, ikävä kyllä, pitää muistuttaa. “Willkommen, bienvenue, welcome.” Niin kuuluu seremoniamestarin toivotus. Nerokkaan John Kanderin musiikki nostattaa ihokarvat pystyyn. Pienet yksinkertaiset ja rytmikkäät soinnut muistuttavat Kit Kat Klubin, maailman tunnetuimman valkokankaalla nähdyn revyyteatterin sävelistä. Olisi
[…]
Lue lisää… from Katujen kasvattamat tähdet Kouvolassa, Turussa ja Tallinnassa
Q-teatterissa ja lukuisissa elokuvissa näyttelevä Korpela pitää työtavasta, jossa hän saa itse pohtia roolihahmoaan, vaikka harkitsevaisena ihmisenä homma kestää häneltä pitkään. Välillä on hyvä rentoutua elokuvien parissa – siis niitä katsoen.
[…]
Lue lisää… from Tommi Korpela on ylpeä riskinottaja ja tinkimätön taiteilija
Musikaaliskenessä reissataan Venäjän varjoista Australian aavikolle, vallankumouksen kurimuksesta päättymättömiin bileisiin.
[…]
Venäjän totalitaristinen koneisto on pahoinpidellyt, vanginnut tai häätänyt maasta mielenosoittajia ja toisinajattelijoita. Maan hyökättyä Ukrainaan muutamien teatterintekijöiden mitta täyttyi ja he tulivat Suomeen.
[…]
Näyttelijä Sinikka Sokka rakastaa musiikkia ja käy konserteissa ja oopperassa aina kun voi. Taide ei tee kiireisestä elämästä raskasta vaan antaa upeita kokemuksia.
[…]
Kansallisteatterin pääohjaaja Esa Leskinen kertoo, miksi suomalaisen demokratian syntyhistoriaan kannattaa paneutua juuri nyt.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa