Media monimuotoistuu, Mixed Finns -kollektiivin Alice Jäske sanoo. Hänen mielestään ääripäiden lisäksi media voisi etsiä kolmannen mielipiteen.
[…]
Lue lisää… from Pois poteroista – Mixed Finns kannustaa journalismia dialogiin
Journalisti Johanna Vehkoo on faktantarkistuksen ja sananvapauden asiantuntija. Viime vuosina hän on joutunut perehtymään myös oikeusjärjestelmään – sisältä päin.
[…]
Ratinan stadionin kainalosta Tampereen linja-autoasemalta löytyy liiketila, jossa ei myydä mitään. Siellä kortteeria pitää vielä tammikuun lopulle asti Täsmäteatteri, jonka poikkitaiteellinen työryhmä on sovittanut paikkaan feministisen monitoimiareenan. Narttu Live (työnimi) –otsikolla varustetun hankkeen on helppo päätellä piruilevan joulukuussa Tampereelle avatulle Nokia-areenalle, joka ensin nimettiin pääsponsorinsa mukaan Uros Liveksi. Sisältä vaihtoehtoinen monitoimiareena vaikuttaa jonkinlaiselta hippikommuunin ja purkkapopbändin takahuoneen yhdistelmältä. Yleiskirjavan kuosin vahvin väri on vaaleanpunainen. Seinille on ehtaan jääkiekkotyyliin ”jäädytetty” t-paitoja, joiden selkämysten nimistä voi tunnistaa lätkäidoleiden sijaan feminismin ja queer-liikkeen sankareita. Televisioruudulla pyörii ringettevideo. Sivupöydällä on tarjolla kakkua ja mehua. Tämän ei-kaupallisen basaarin keskellä illan näytöstä valmistelee teoksen tuottaja-ohjaaja-kuraattori Meri-Maija Näykki. ”Tässä tosiaan ideana oli
[…]
Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä. Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma. Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi. Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso
[…]
Rasismi kuormittaa mielenterveyttä. Entisestään mielenterveyttä kuormittaa se,
kun rasismin olemassaoloa ei tunnusteta.
[…]
1312. ACAB. Numero- ja kirjainyhdistelmä on tuttu näky talojen seiniin ja lyhtypylväisiin tägättynä viestinä ympäri maailman. Globaali hokema ”All Cops Are Bastards”, kaikki kytät ovat paskiaisia, tunnetaan hyvin myös Suomessa.
Väittämän mukaan kaikki kytät ovat lähtökohtaisesti paskiaisia, koska organisaationa vartioivat aseellisesti hallitsevan luokan etuja, toteuttavat pakkopalautuksia, eivät tutki nettihäirintää, antavat natsien partioida Helsingin kaduilla, kirjoittelevat rasistisia juttuja Facebookiin ja kyselevät papereita rodullistetuilta.
Ja sitten ne samat poliisit etsivät muistisairaita vanhuksia, pysäyttävät ihmisiä puukottavan terroristin kolmessa minuutissa edes tappamatta tätä, hakevat uhkaavat puolisot pois lapsia hakkaamasta ja poimivat liikenteestä vaaralliset kuskit pois.
Suomen ensimmäinen poliisilaitos perustettiin Turkuun vuonna 1816. Seuraavat poliisilaitokset perustettiin Helsinkiin vuonna 1826 ja Viipuriin vuonna 1836. Aluksi poliisilaitokset vastasivat Kansallisarkiston mukaan lähinnä järjestyksenpidosta ja valvonnasta. Myöhemmin tehtävät laajenivat ja poliisilaitokset alkoivat vastata rikostutkinnasta, irtolaisten kiinniotosta, rikollisia koskevien tilastojen ylläpidosta sekä ”irtolais- ja alkoholistiasioista”.
[…]
Sosiaalityön ahdinko on näkynyt otsikoissa jo kauan. Eriarvoistuvassa yhteiskunnassa sosiaalityölle kasautuu paineita, eikä vaativaan ja raskaaseen työhön tahdo riittää työntekijöitä etenkään Etelä-Suomen suurissa kunnissa. Sosiaalityötä toteutetaan liian pienillä resursseilla ja usein vain välttämättömyydet hoitamalla. Työllä on kuitenkin yhteiskunnan arvoja ja asenteita vahvasti muokkaava aspekti. Heikoimmassa asemassa olevien auttamisen taustalla vaikuttavat tekijät jäävät helposti näkymättömiksi. ”Historiallisesti sosiaalityö on lähtenyt liikkeelle yläluokkaisten ihmisten tekemästä hyväntekeväisyydestä, aika holhoavasta toiminnasta alempia yhteiskuntaluokkia kohtaan. Ja kyllä sillä tavalla sosiaalityötä ja sosiaalityöntekijöitä voi kritisoida edelleen”, kertoo Maura Nurmi. Nurmi opiskelee Helsingin yliopistossa sosiaalityötä ja on käytäntötutkimuksessaan pureutunut antirasistiseen sosiaalityöhön. Hän on kirjoittanut tutkimuksestaan raportin otsikolla Rasismin
[…]
Vuonna 2013 entinen Etelä-Afrikan Israelin suurlähettiläs Ismail Coovadia pyysi repimään 18 puuta juuriltaan. Puut oli istuttanut Juutalainen kansallisrahasto (JNF) palestiinalaiskylä al-Araqibin maille osallistuttuaan sen tuhoamiseen. JNF oli nimennyt puut Coovadian mukaan. Hän vastasi kunnianosoitukseen näin: ”Tuin kamppailua apartheidia vastaan Etelä-Afrikassa enkä nyt voi kannattaa sitä, mitä olen todistanut Israelissa, nimittäin apartheidin kopiota!” Al-Araqib ei ole poikkeus. JNF omistaa 13 prosenttia Israelin maa-alueesta. Suurin osa maista on anastettu väkivalloin palestiinalaisilta, jotka on karkotettu. JNF:n tavoitteena on varmistaa, että maa pysyy ikuisesti vain juutalaisten hallussa eivätkä palestiinalaiset voi palata. JNF ei ainoastaan ota osaa palestiinalaisten kotien hävittämiseen, vaan se myös rakentaa infrastruktuuria
[…]
Brexit toi näkyviin brittiläisen yhteiskunnan rasimin. Teksti ja kuva Fanny Malinen Brexit-äänestystulosta seuranneet viikot toivat Britanniassa yhteen rasismia vastustavia aktivisteja. ”Ympäri maata on viimeisten kahden vuoden ajan tapahtunut spontaaneja Black Lives Matter -mielenosoituksia, mutta kesän kokouksista lähti ajatus perustaa Britanniaan liike Black Lives Matter. Sysäyksenä oli brexit-äänestyksen jälkeinen yli 50 prosentin nousu rasististen viharikosten määrässä”, selittää Joshua Virasami. Kuten Yhdysvalloissakin, liikettä motivoi valtion väkivalta. ”Sen selkein ilmenemismuoto on poliisiväkivalta. Mutta slogan Black Lives Matter ilmaisee myös sen, ettei mustien elämillä ole väliä muillakaan elämänalueilla”, Virasami selittää liikettä, joka on laajentunut käsittelemään myös ilmastonmuutoksen aiheuttamaa epätasa-arvoa. Black Lives Matter on intersektionaalinen
[…]
Kun natsit tappavat ohikulkijan, tietoa alkaa vyöryä – mutta ei viranomaisilta. Teksti Suvi Auvinen Kuvat Anniina Pitkänen Kun riittävän moni tarttuu samaan asiaan, syntyy liikettä. Lauantaiaamuna 17. syyskuuta alkoi Facebookissa levitä kertomus nuoren miehen, Jimi Karttusen, kuolemasta. Rippikuva, kynttilöitä ja kukkia, isän kirjoittama lyhyt teksti siitä, kuinka poika oli joutunut viikkoa aiemmin uusnatsien pahoinpitelemäksi. Teksti on sävyltään hillitty, jopa lakoninen, mutta herättää siihen, että jotain poikkeuksellista on meneillään. Tieto liikkuu kuin tuulenpyörre. Murunen tiedosta ajelehtii sosiaalisessa mediassa uutisvirtaan, on hetken pinnalla ja katoaa taas näkyvistä. Toisella kierroksella tietoon tulee uusi taso: joku on tarkistanut taustan, kertoo aiheesta lisää ja yhä
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa